Aika: torstai 6.2.2003
Paikka: Helsinki, Säätytalo
Järjestäjät: Pellervo-Seuran Hedvig-projekti ja Suomen YK-liitto
Pellervo-Seuran toimesta naisten ja nuorten osuustoiminnalliseksi aktivoimiseksi perustettu Hedvig-projekti järjesti yhteistyössä Suomen YK-liiton kanssa 06.02.2003 Helsingissä seminaarin. Seminaarin tarkoituksena oli herättää keskustelua siitä, miten naiset talouden toimijoina voivat vaikuttaa talouden rakenteisiin ja toimintatapoihin siten, että talous toimisi rauhaa ja ihmisten välistä luottamusta rakentavana.
YHTEENVETO ALUSTUKSISTA
Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen joutui valtiovierailun vuoksi luopumaan aikomuksestaan osallistua seminaariin. Hän lähetti kuitenkin seminaarille tervehdyksen, jossa hän korosti osuustoimintaliikkeen ja YK:n välisen yhteistyön merkitystä maailmanrauhan turvaamiseksi. Hän totesi myös globaalin etiikan elementtien sisältyvän osuustoiminnan arvoihin ja periaatteisiin, jotka tarjoavat perustan pyrittäessä ratkaisemaan yhteiskunnallisia ja taloudellisia ongelmia vastuullisesti ja kestävän kehityksen turvaavalla tavalla. Presidentti Halonen toivoi seminaarin haastavan osallistujat pohtimaan, miten itse kukin voi jokapäiväisillä arjen valinnoilla ja ratkaisuilla edistää turvallisen ja nykyistä tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman maailman rakentumista. Globaalitaloudessa olemme kasvavassa määrin riippuvaisia toisistamme.
***
YK-liittojen hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Pietikäinen korosti omassa globaalitalouden vaikutuksia koskevassa puheenvuorossaan maailman elävän pelisäännöttömässä vapaamatkustajan tilassa, jossa oma etu ylittää yhteisen edun. Siksi kaikkien kansalaisten yhteisenä pitkäaikaisena projektina on oltava pyrkimys löytää inhimillistä suojaa tarjoavat pelisäännöt. Hän totesi YK:n olevan ainoa järjestö, jonka puitteissa ne on mahdollista aikaansaada. Hän sanoi edelleen, että osuustoimintaliikkeen kautta ja sen periaatteita vahvistamalla voimme yhteiskunnan toimijoina muuttaa maailmaa kohtuullisemmaksi ja paremmaksi paikaksi elää.
***
Eduskunnan I varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila totesi, etteivät nälkä ja köyhyys ole puolueettomia. Niistä kärsivät nimenomaan naiset. 70 % maailman nälkäisistä on naisia. Kolme neljästä sodan, kuivuuden tai muiden katastrofien uhreista on naisia tai pieniä lapsia. Riittävän ravinnon takaaminen kaikille edellyttää, että naisten vaikutusmahdollisuuksia ruoantuotannon kehittämisessä parannetaan.
Globaalina eettisenä normina pitäisi olla jokaisen oikeus turvalliseen ja terveelliseen ruokaan. Vapaa, vain hintaan perustuva kilpailu ei takaa turvallista ruokaa. Luonnonmukainen ja eläinystävällinen tuotanto maksaa, samoin huolellisuus teollisessa tuotannossa, kaupassa ja kuljetuksissa. Ketjun yksikään lenkki ei saa pettää. Laatuajattelu kuuluu osuustoimintaan, jonka tarkoituksena ei ole tavoitella pääomalle maksimaalista tuottoa, vaan edistää hyvinvointia. Hyvinvointi on paljon enemmän kuin pelkkää taloudellista hyötyä. Hyvinvointiin kuuluu tuvallisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo.
Naiset ovat tutkimusten mukaan miehiä useammin huolissaan tuoteturvallisuudesta, ympäristön tilasta, eläinsuojelusta ja ihmisoikeuksista. Osuustoiminnan arvojen voidaankin todeta olevan naisten arvoja, korosti Anttila.
***
Maria-Insituutin johtaja, psykoterapeutti Britt-Marie Perheentupa toi esiin huolensa siitä, että keskustelu sukupuolten tasa-arvosta on pysähtynyt kysymyksiin kotitöiden jakamisesta, palkkaeroista, kiintiöistä ja ulkoisesta menestyksestä. Todellinen tasa-arvo tarkoittaa erilaisuuksien vuorovaikutusta, joka ohjaa kestävää kehitystä ja vahvistaa ihmisyyttä.
Jokainen ihminen on syntynyt naisesta. Perheentupa korostikin naisten merkitystä uuden elämän synnyttäjinä ja johtajina, mutta kysyi kykenevätkö naiset tiedostamaan fyysisen sukupuolensa sisältämän tiedon. Hän haastoi naiset prosessoimaan ruumiillisuudesta syntyvän "kohtutietonsa" avulla uudenlaista ihmiskuvaa, joka tuottaisi eheämpiä elämänmuotoja perheissä, työyhteisöissä ja muissa kumppanuussuhteissa. Arvostuksen saaminen ja arvostamisen tunne, ilo, kiitollisuus, tahtominen ja ponnistelu ylläpitävät voimavaroja, mutta toteutuvat useimmiten vain yhteisöissä, joissa vallitsee vuorovaikutuksen ilmapiiri.
Vaikka feminiininen sukupuoli toimii elämän ensimmäisenä johtajana, on naisen alkuvoimainen peruskuva kuitenkin kumppanuus. Kumppanuutta tarvitaan monella tavalla ja tasolla. Nykykulttuurimme ihmiskuva perustuu vääristyneelle käsitykselle itseriittoisuudesta, yksilön autonomisuudesta ja kyvystä älyn avulla hallita ja päättää itse elämästään. Tällaisen ihmiskuvan tuhoisuus vaatii pysähtymistä ja korjaavien kysymysten asettamista todellisen muutoksen aikaansaamiseksi. Naisten tuleekin luoda keskenään ja miesten kanssa sellaista kumppanuutta, että elämän vaalimisesta irtaantuneet talouden ja hallinnon rakenteet ja päämäärät palaavat takaisin ihmisen ja luonnon tueksi.
***
Kansanedustaja ja Osuusliike Elannon hallintoneuvoston puheenjohtaja Leena Luhtanen totesi osuuskuntien olevan yhteiskunnallisen organisoitumisen taloudellinen ulottuvuus, mutta myös sosiaalinen, omatoimisuuteen ja keskinäiseen yhteistyöhön perustuva turvaverkko. Osuustoimintaliike on joukkoliike, joka tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden sekä vaikuttamiseen että keskusteluun siitä, mitä on hyvä elämä ja hyvä talouselämä. Osuustoiminnan merkitystä korostavat mm. YK:n vuonna 2001 tuottama osuustoimintaa koskeva ohjeisto.
Suomessa osuustoiminnan arvostusta kuvaa viime vuonna voimaan tullut uusi osuuskuntalaki, joka on osoitus siitä, että yhteiskunta ja valtiovalta uskovat osuustoiminnan tulevaisuuteen ja haluavat antaa sille toimivat puitteet.
Osuustoiminnan periaatteissa on aina korostettu koulutuksen, oppimisen ja tiedonvälityksen merkitystä osuustoimintaideologian ja -filosofian ymmärtämiseksi ja soveltamiseksi. Koska osuustoimintaliike ei edellytä vain tietoa, vaan arvoihin ja periaatteisiin perustuvaa toimintaa, osuustoimintaa koskevan opetuksen ja tiedonvälityksen tulee olla mahdollisimman monipuolista. Siihen kuuluu kaikki, mikä edistää ihmisten henkistä ja moraalista kasvua ja kykyä yhteistyöhön.
Osuustoimintaliikettä voidaan perustellusti pitää sekä naisten yhteiskunnallisen että taloudellisen itsenäisyyden edelläkävijänä. Olihan jo Rochdalen uranuurtajaosuuskunnan keskeisiä tunnusmerkkejä naisten ja miesten yhtäläinen äänioikeus ja naisten taloudellinen itsemääräämisoikeus. Naisten arjen asiantuntemuksen kanavoiminen osuustoimintayritysten päätöksentekoon nykyistä paremmin on keino tehdä liikkeen toimintapolitiikasta ja liiketoiminnasta elämänläheisempää ja tarveorientoituneempaa.
***
Seminaarin päätössanat lausui YK:n riippumaton erityisasiantuntija Elisabeth Rehn. Hän viittasi Suomen osuustoiminnan suunnannäyttäjään ja seminaarin henkiseen äitiin Hedvig Gebhardiin, jonka ajatukset tyttöjen ja naisten koulutuksen ja osallistumisen merkityksestä pätevät edelleen.
YK:lle laatimassaan raportissa Women, War, Peace hän yhdessä Ellen Johnson Firleafin kanssa puuttuu sotien vaikutukseen tyttöihin ja naisiin. Sota tuhoaa kaiken sen, mitä yhteiskunnassa on saatu rakennettua. Sodan jaloissa unohtuvat yhteiset kansainväliset eettiset ja moraalisäännöt. Sota on muuttunut. Aikaisemmin puolustettiin itsenäisyyttä ulkopuolista uhkaa vastaan, mikä antoi sodalle edes jonkinlaisen oikeutuksen. Nykyisiä sotia käynnistävät taloudelliset motiivit. Raakuus ei tunne rajoja. Naisten kehosta on tullut sotilaiden taistelukenttä, ja se, joka häpeää on yleensä uhri. Kysyntä stimuloi naiskauppaa ja naisten hyväksikäyttöä.
Osuustoiminta voi tulla naisten avuksi yhteiskunnan jälleenrakentamisessa. Naiset tulisi nähdä todellisina talouden toimijoina ja päätöksentekijöinä. He tarvitsevat nykyistä huomattavasti paremmat mahdollisuudet verkostoitua ja osallistua tietoyhteiskuntaan.
***
Kiittäessään seminaarin alustajia ja osanottajia Hedvig-projektin toteuttaja Anne Äyräväinen korosti naisten merkitystä elämää suojelevamman maailman rakentamisessa. Demokratia on todettu tehokkaimmaksi keinoksi välttää sotia. Osuustoimintaliikkeellä on lähes 800 miljoonan ihmisen verkostona mahdollisuus yhteisesti sovittujen arvojensa pohjalta voimistaa taloudellista demokratiaa ja rakentaa tasa-arvoisempaa maailmaa. Naisilla arjen uusintajina on avainasema tämän muutoksen toteuttamisessa.