Kainuun yhteistoimintakerho

Kainuun maakuntatunnus.

Toiminta-ajatus:

"Kerhon tarkoituksena on edistää maa-, metsä- ja muiden osuustoiminnallisten yritysten toimintaa Kainuussa sekä olla yhdyssiteenä maakunnan muuhun talouselämään."

Kerhon puheenjohtaja Timo Korhonen:
Ajatuksiani osuustoiminnasta

Timo Korhonen on toiminut kerhon puheenjohtajana vuodesta 1995.

Osuustoiminnalliset yritykset ovat tehneet viime vuosina kovia yrityskauppoja. Se kertoo, että osuustoimintataustaiset yritykset kykenevät joustavaan päätöksentekoon ja kauaskantoiseen strategiseen suunnitteluun.

On tärkeää, että osuustoiminnassakin osaaminen, omistajaohjaus, pääomat ovat sellaisella tasolla,että voidaan olla aloitteellisia. On myös tärkeää, etteivät kadota yhteyttä jäseniin ja osuustoiminnan vastuulliseen arvopohjaan.

Tulevaisuus vaatii osuustoiminnaltakin paljon: kilpailuedellytyksistä ja hallintohenkilöiden ammattitaidosta on huolehdittava. On myös tärkeää, että osuuskuntien hallintoon tulee ulkopuolista osaamista. Tietoa osuustoiminnasta on kehitettävä ja kehitettävä.

Osuustoiminnalla on hyvät mahdollisuudet menestyä, sillä globalisaation rinnalla lokalisaatio - toiminnan paikallistaminen - vahvistuu. Ihmisten tarve kuulua johonkin on selviö.

On tärkeää, että myös uusosuustoiminta kehittyy. Suomi tarvitsee uutta yrittäjyyttä sen kaikissa muodoissa.

Huolta aiheuttaa verotuksen epäkohta: listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoja voi nostaa verovapaasti 90.000 € vuodessa yrityksen nettovarallisuuden 9 prosentin puitteissa. Näin halutaan näin turvata yrittäjien toimintaedellytyksiä ja kannustaa yrittäjyyteen. Tämä onkin oikein.

Se ei kuitenkaan ole oikein, että osinkoon verrattavan osuuspääoman koron verovapaa määrä on vain 1.500 € - siis 60 kertaa alempi. Myös osuuskuntia tulee kannustaa eteenpäin.

Epäkohta on korjattava. Yritykseen sijoitetulle riskipääomalle on maksettava korvaus, osakeyhtiön osinkoa ja osuuspääoman korkoa on kohdeltava samalla tavalla.

Kaikkien yritysten taseiden on oltava vahvoja, jotta yritykset voivat kehittyä. Ei kahta yritysmuotoa voi erottaa verokohtelussa eriarvoiseen asemaan. Ei kai pääomaintensiiviseen yritystoiminaan sovellu lainsäätäjän mielestä vain osakeyhtiöt?!

Osuustoimintayritykset kyllä vahvistuvat, mutta eivät taida löytää toisiaan. Yritykset muodostavat keskinäisiä kilpailuasetelmia. Niillä on kuitenkin pitkälle sama jäsenistö. Kilpailu voi olla hyväksikin, mutta on kuitenkin syytä tarkoin pohtia, miten jäsenten asia tulee parhaiten ajettua.

Yritystoiminnan kansainvälistyessä on pohdittava, mikä tulee olemaan kotimaisen ja ulkomaisen omistuksen välinen tasapaino. Onko jopa niin, että osuustoiminnan merkitys kasvaa Suomen kannalta. Parhaimmillaan osuustoiminta voi tasapainottaa globalisaation negatiivisia piirteitä.

Matti Ristola:
Osuustoiminnan ideasta tulee puhua

Kerhon sihteeri Matti Ristola. Kuva Sami Karhu

Kainuun yhteistoimintakerhon tarkoitus on koota osuustoiminnan sekä maa- ja metsätalouden toimijoita yhteen pohtimaan yhteisiä asioita Kainuun ja kainuulaisten parhaaksi.
- On hyvä, että ei mennä laput silmillä. Tiedetään mitä ympäristössä ja naapuriorganisaatioissa ajatellaan ja tapahtuu. Tarkoitus on mennä aina sen hetken asioiden ytimeen.

Kainuun osuuskunnilla on pitkälti yhteinen jäsenistö. On olennaista, että osuuskuntien johto tuntee toisensa.
- Osuuskuntien toiminta tulee olla jäsenten näkökulmastakin tolkullista.

Kainuun yhteistoimintakerholla on säännöllistä aktiviteettia, johon kannattaa osuuskuntaihmisten liittyä mukaan.
- Ei ylenpalttista, mutta hyvää toimintaa! Myös seniorit ovat tervetulleita tilaisuuksiin.

Yhteistoimintakerhon lippulaivoina ovat Kainuun maakuntaseminaarit, joita järjestetään joka toinen vuosi. Tilaisuuksissa on huippupuhujat maakunnan ja valtakunnan huipulta. Ne merkitsevät yhteistä keskustelua, yhteishengen luontia ja puhvettia.

Yhteistoimintakerho pyrkii järjestämään joka toinen vuosi tutustumismatkan johonkin kiinnostavaan paikkaan. Mieltä on avarrettu mm. Brysselissä, Kostamuksessa, Ruotsissa, Metsäliiton Kemin tehtailla, Joensuussa ja Helsingissä.

Vuosikokouksessa ja syystapaamisessa kuullaan esitelmiä ja keskustellaan. Kerhon pikkujouluissa on aina katsaus jonkun jäsenen asioihin. Hallitus kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa.

Ristola kannustaa johtajia ottamaan lähimmät työtoverit ja hallinnon jäsenet mukaan tilaisuuksiin, jotta tulee laajempaa kanssakäymistä yhteisten asioiden äärellä.