Kuva Fennopress
NUMERO 10
18.10.2007
Pääkirjoitus
Lukijamatka:
Kisakaupungin monet kasvot
Jokapäiväisyys: Mihin katosi pyhä maailmasta?
Maailmankirjat: Lappi rahoitti kolmea kuningaskuntaa
Peruskorjaus: Korkeasti kunnioitettu kotitalo
Vanhan korjaus: Kestävä ja kaunis kate
Pelastettu: Kuohuvaa kulttuurimaisemaa
Puutarha: Puutarhurin omassa pihassa
Uljas puusuku
Perhe: Sun, mun ja meidän lapset
Kulttuurihistoria: Arki ja unelmat
Ruoka: Kala kaunisna pitävi
Käsityöt: Ristiraitaa räsymattoon
Nyt tuftaamaan!
Vahvanvihreä väri voimistaa
Kateliina kaitainen
Pajukorin sievä suoja
Tähtönen hartioilla
Pitsikaulus kukkasista
Pajukorin sievä suoja
Ryijy kuin maalaus
Taidetyö: Ariadnan langat
Kansallisaarre: On se niin suomalainen
Toistuvat
Asiasta toiseen
Koti maalla
Omalääkäri
Ristikko
Papin päiväkirja
Unto Uneksija
Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 8.11., Pellervon Iso Kalenteri 2008 ja Kone-Extra ilmestyvät 22.11.2007.
Iso Kalenteri 2007 sisältyy Pellervon tilaukseen.
Liian kiltit
Ikäluokkaani, varsinkin tyttöjä, kasvatettiin olemaan kiltti. Kiltti tyttö ajatteli aina muita ennen itseään, antoi istuinpaikan vanhemmille ja niiasi kauniisti. Eikä missään tapauksessa kehunut itseään tai ollut suuna päänä. Vanhempamme kasvattivat meitä parhaan taitonsa mukaan. Maailma, jossa kaikki olisivat kilttejä toisilleen, odotti meitä.
Miten siinä sitten kävi? Jo ennen kuin oli oma vuoromme ryhtyä kasvattamaan seuraavaa sukupolvea, totesimme vanhempiemme arvot huonoiksi. Me pystyisimme kasvattamaan vapaamman ja itsetuntoisemman sukupolven. Näin maailmasta tulisi parempi.
Varsinkin tytöille korostaisimme oman ammatin ja hyvän koulutuksen merkitystä. Silloin maailma olisi auki ja jokainen pääsisi vapaasti toteuttamaan itseään.
Periaatteessa asia olikin näin. Mutta sarjakuvahahmo Jaska Jokusen sanoin: voitto oli käsissämme, ja sitten peli alkoi.
Teimme parhaamme, aivan kuten vanhempammekin olivat tehneet. Lapsemme saivat runsaasti virikkeitä, ja heitä kannustettiin ilmaisemaan itseään ja omaa tahtoaan. Varsinkin tytöt oppivat nopeasti uuteen rooliin. Yhä useampi hankki hyvän koulutuksen ja työelämä alkoi naisistua myös päättävillä paikoilla.
Onnistuimme siis monessa asiassa aivan kuten vanhempammekin.
Suomi on monessa suhteessa maailman parhaimmiksi luokiteltuja maita ja sen kansalaiset voivat keskimäärin hyvin. Mutta vain keskimäärin. Suurin osa työssä käyvistä nuorista ja keski-ikäisistä tulee hyvin toimeen ja odottaa vieläkin parempaa tulevaisuutta.
Suomen menestyvän julkisivun takana on kuitenkin paljon surullisia tarinoita: syrjäytyneisyyttä, köyhyyttä, yksinäisyyttä, sairautta.
Juuri nyt näkyy se, mitä tapahtuu, jos yhteiskuntamme viimeiset kiltit ihmiset ovat saaneet mittansa täyteen ja lopettavat ”kutsumuksesta” tekemänsä hoitotyön. Ja tämä on kai vasta alkua. Liian kiltti ei voi siis loputtomiin olla, varsinkaan silloin, kun muut ovat täysillä omaksuneet itsensä toteuttamisen tien.
Kiltteyttä on pakko jakaa, jotta kaikilla olisi hyvä tai edes siedettävä olla.
Teksti: Kaisu Räsänen
Sähköposti:
