Kannen kuva Marja Seppälä

NUMERO 11
11.11.2010

Pääkirjoitus

SUOMI: Tervetuloa meille!

LAPPI: Päätösvaltaa aluetasolle

HISTORIA:
Mannerheim kylmässä kyydissä

IHMISTEN KANSSA: Kaukana – keskellä elämää

KULTTUURIHISTORIA: Täällä vanha on valttia

TERVEYS:
Sairaan terveellistä
Hyvää arkea diabeteksen kanssa

ELÄMÄ: Tässä, läsnä

RAJAN TAAKSE: Itse etsitty on yksilöllinen

PUUTARHA:
Pihapiirin perustana perinteet
Samettinen sammalpeitto
Nokkonen

KYLÄKOULU: Koulu kylän sydämenä

MAAILMALLA: Vastakohtien maassa

RUOKA: Pottua pöytään

TAITURI: Niille joita väri viehättää

KÄSITYÖT:
Näppärästi koukku käy
Helpon maton hetki
Kevyttä pörheää

SUURTYÖ: Kukkii mattokin kerran

TOISTUVAT:
Asiasta toiseen
Pikkupojan elämää
Koti maalla
Elämäntilanteita
Uuden edessä
Ristikko
Papin päiväkirja

Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 16.12., Pellervon Iso Kalenteri marras-joulukuussa ja Maatilan Pellervo 2.12.2010.

Iso  Kalenteri
sisältyy Pellervon tilaukseen.

Samettinen viherpeitto

Siirtolohkareella kasvaa erilaisia sammalia. Kuva Leena Nurmi

Kostean syksyn jäljiltä sammalikko uhkuu elinvoimaa.

Sammal on puutarhassa useimmiten hyljeksitty vieras, josta on päästävä eroon keinolla millä hyvänsä. Häätämiseen löytyykin lukuisia aineita ja -työvälineitä. Ainavihanta sammalpeite on kuitenkin helppohoitoinen, pehmeä ja näyttävän näköinen. Se sopii mainiosti sellaiseen paikkoihin, joissa nurmikko ei varjoisuuden tai tiivistyneen kasvualustan takia menesty.
Tallausta sammalet eivät kestä, mutta ne sopivat mainiosti kalliopuutarhaan peittämään kiviä ja viherryttämään ohutta kasvualustaa.
Sammalista ja jäkälistä voi perustaa kokonaisen puutarhan saaristoon, kesämökille tai metsäiselle tontille. Yksinkertaisen kauniin ja herkän peitteen sekaan kannattaa asetella leveitä lankkuja kulkua ohjaamaan.
Metsäpuutarhan muuttaminen sammalpuutarhaksi vaatii varpujen, heinien ja muiden ylimääräisten kasvien poistamisen sekä vuosittaisen neulasten siivoamisen. Tulos on vaivan arvoinen, eikä puutarha juuri muuta hoitoa tarvitse.
Sammalia voi lisätä pesemällä mättäät ja silppuamalla ne hienoksi massaksi, joka levitetään kostutetulle sanomalehdelle sentin paksuiseksi kerrokseksi. Kasvustolevyjä kasvatetaan ensin varjoisassa paikassa esimerkiksi lautojen päällä. Helteiseen aikaan levyjä sumutellaan pari kertaa viikossa. Kun sammal alkaa reilun kuukauden päästä kasvaa, voi levyt siirtää lopulliselle paikalle.
Sammalet ovat mielenkiintoisia ja kauniita, kun niitä tutkii lähemmin. Erilaisia lajeja on Suomessa valtava määrä. Tunnistaminen vaatiikin mikroskooppia. Yleisimpiä ovat kerros- ja seinäsammal sekä karhun-, kynsi- ja rahkasammalet.
Parhaita ovat kosteat ja happamat kasvupaikat, kuten kangasmetsät. Yllättävän monet sammalet kestävät hyvin myös kuivuutta. Ne sinnittelevät kuivan kauden yli ja elpyvät taas sateen jälkeen.

Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti: