Kannen kuva Antti Saraja

NUMERO 12
16.12.2010

PÄÄKIRJOITUS

LUKEMISTA: Kirjan ääressä

LUKIJAMATKA: Pionien puutarhat

SUOMI: veteraanit

ELÄMÄNTYÖ: Savotan Sanniksi rippikoulupohjalta

EHTOO: Hiljainen hätä

PUUTARHA: Kauneutta kautta vuoden

YRITYS: Kortesjärveltä korut ja kaarat

KULTA-AIKA: Suomenm taiteen ykkösketju

PERHE: Kuan kaivattu

LÖYLYN LÄMMÖSSÄ: Latinistit lautehilla

PERINNE: Joulun siskot ja veikot

JOULUMUORIN TUPA: Satumaan lapsia

TERVEYS: Liika varjelu on pahasta

RUOKA: Joulu on jo ovella

KÄSITYÖT:
Äkkiäkös äiti laittaa
Rakas, odotettu vieras
Sydämiä sinisiin hetkiin
Tupa täynnä punaista

KÄSIN TEHTY: Himmeli heijaa hiljakseen

KILPAILU: Minkä kansi mukavin?

TEATTERI: Talvimetsän talkootontut

JOKA KUUKAUSI
Asiasta toiseen
Pikkupojan elämää
Elämäntilanteita
Koti maalla
Uuden edessä
Ristikko
Papin päiväkirja

Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 20.1.2011 ja Maatilan Pellervo 5.1.2011.

Iso  Kalenteri
sisältyy Pellervon tilaukseen.

Ydinperheen isä

Kuvitellaan: Ydinperheen isälle ostetaan hieno ja kallis auto kaikin maustein. Isä nauttii autostaan ajelemalla sillä aivan yksin ja aivan sinne minne haluaa. Koko perhe on tavalla taikka toisella osallistunut auton hankintaan, mutta isällä ei ole velvollisuutta kyyditä ketään. Sellainen on ydinperheen laki.
Yleensä suomalaisen ydinperheen mallitapaus koostuu isästä, äidistä ja kahdesta lapsesta. Sellaisen kokoonpanon kautta mitataan asuntojen arvot ja ruuan hinnat.
Meidän esimerkkiydinperheemme riesana ovat isovanhemmat, jotka vievät tilaa, syövät, tarvitsevat lääkkeitä, lääkäreitä, jopa sairaaloita ja ennen pitkää myös hoitopaikkoja. Ydinperheen lapset tarvitsevat vaatteita ja kenkiä ja heidän menonsa kasvavat kaiken aikaa. Äidin palkka ei riitä mihinkään, vaikka hän tekee kahta työtä.
Ydinperheen isällä on rahaa, mutta hän ei suostu jakamaan sitä.
Etäinen, niukin naukin puolituttu naapuri on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin, ihan omaa holtittomuuttaan. Ydinperheen isää pyydetään takaamaan hälläväliäeläjän lainoja. Ja isähän takaa, jottei maine kärsi. Koko perhe osallistuu takuisiin tinkimällä aivan kaikesta, jopa isovanhempien lääkkeistä. Isän moittiva sormi osoittaa jopa ruokalaskua.
Koko perheen on pönkitettävä isää ja hänen kallista ratkaisuaan.

Esimerkkiperheemme kuvaa suomalaista yhteiskuntaa. Ydinperheen isä saa tässä tarinassa edustaa valtiota, päättäjiä. Me muut suomalaiset olemme äiti, lapset ja isovanhemmat.
Vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan, sillä ei tunnu olevan varaa mihinkään todelliseen. Siis ei mihinkään sellaiseen, mitä verovaroilla on ollut tapana kustantaa ja ylläpitää. Miljoonia ja miljardeja tarvitaan toisaalle.
Yhteinen jaettava ei ole jaollinen edes Jorvin tai jonkin muun sairaalan potilaitten peitoilla. Tosin se on jaollinen eduskunnan torkkupeitoilla, ylisuurilla palkoilla, summiltaan käsittämättömillä bonuksilla, kultaisilla kädenpuristuksilla sekä unionin holtittomien jäsenmaiden tukimiljardeilla.
Joulun tietämissä saamme totutusti kuulla kauniita lauseita. Niissä keskitytään toivottamaan joulurauhaa etenkin vähäosaisille, yksinäisille, sairaille ja vanhuksille. Mutta joulu menee nopeasti. Tuota pikaa kiepsahdamme uuteen vuoteen. Ja kun vaalivuodesta on kysymys, kannattaa korva herkkänä kuunnella, mitä torkkupeittojen alta luvataan.

Te, hyvät lukijat, usein kiitätte Kodin Pellervon sisältöä ihmisläheiseksi. Myös tämä numero tarjoaa näkökulmia monenlaisten kohtaloiden kautta. On mahdollisuus samastua, tuntea sisaruutta ja veljeyttä. Esimerkiksi sotaveteraanien tarinoita ei liikuttumatta voi lukea. Kuinka nuoria he olivat! Kuinka paljon he antoivat nuoruuden voimastaan turvatakseen elämämme itsenäisessä maassa!
Meillä, siis suomalaisella yhteiskunnalla, ydinperheellä, on vielä jonkin aikaa tilaisuus osoittaa kiitollisuutta ja kunnioitusta, eikä vain kauniina sanoina, vaan tuntuvina tekoina. Kymmenen vuoden kuluttua veteraanit ovat vähissä. Sellainen on elämän laki.
Levollista joulua, sisaret ja veljet.

Teksti: Anna-Liisa Huhtala-Fiskars
Sähköposti: