Pellervo.fi Maatilan Pellervo Iso Kalenteri
kodin pellervo

 

Kannen kuva Erkki Makkonen

NUMERO 1
20.1.2011


PÄÄKIRJOITUS

SUOMI: Elämä emännän varassa

100 VUOTTA: Täysi malja

MAAMME: Sisua suomeksi ja ruotsiksi

TALVI: Lunta on monta laatua

TYÖ: Erilaisen veterinäärin käänteet

ELINKEINO: Hahtuvilla on hintansa

TERVEYS:
Nivelrikko on jo kansantauti
Jarrua tunteiden vuoristorataan

RIKKAAT MUISTOT: Hellan ympärillä väkeä hyrräsi

PERHE: Käsittämätön katras

PUUTARHA: Puutarha parantaa

TALOUS: Tyrni marjoo jo Lapissakin

RUOKA: Konstailematta kotiruokaa

KÄSITYÖT:
Helminukkaa
Huovutettu huivi
Hattu, keeppi ja rannekkeet

KÄSITYÖLÄINEN: Ekoa ja jujua olla pitää

TAITEILIJA: Värin voimin

ELÄMYS: Siivetönnä voinkin lentää

LUKIJAMATKA: Upea Kiinan kiertomatka

JOKA KUUKAUSI
Asiasta toiseen
Pikkupojan elämää
Koti maalla
Elämäntilanteita
Uuden edessä
Ristikko
Papin päiväkirja

Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 17.2.2011 ja Maatilan Pellervo 3.2.2011.



Iso  Kalenteri
sisältyy Pellervon tilaukseen.


Puutarha parantaa


Kiinalaisen sanonnan mukaan puutarha tekee omistajansa onnelliseksi koko elämän ajaksi. Kasveilla onkin todettu olevan monia myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.

Juhannusruusu herättää muistoja ja on hyväksi muistihäiriöisille.
Kuva Leena Nurmi

Kasvillisuuden ympäröimänä ihmisen suunnattu tarkkaavaisuus saa levätä. Myötäsukaisia vaikutuksia on koko joukko: suorituskyky palautuu nopeammin ja tehokkaammin, stressistä toipuminen on helpompaa, verenpaine laskee, lihasjännitykset poistuvat, ahdistus, surut, pelot ja kielteiset tunteet lievittyvät.
Katselun ei tarvitse edes olla tietoista; ikkunanäkymä tai jopa luontokuvien katselu voivat elvyttää väsynyttä mieltä.
Kun edellä mainittuihin eheyttäviin vaikutuksiin liitetään kaikenlainen puuhastelu puutarhassa, hyvää tekevä vaikutus kaksinkertaistuu. Puutarhan hoidosta onkin tullut merkittävä harrastus ja vapaa-ajan viettomuoto. Puuhailu auttaa jaksamaan elämän yhä vaativammassa menossa. Kasvien kanssa askaroiva järjestää itselleen todellista laatuaikaa.

Luonto leppoistaa

Kasvit liittävät meidät maahan; yhteys luontoon tuottaa mielihyvää. Tutkimusten mukaan kaunis maisema voi antaa katsojalle onnen tunteen pelkän olemassaolon takia.
Myös väreillään ja tuoksuillaan viestittävät kukat koetaan mielialaa kohottaviksi ja ahdistusta lieventäviksi. Kuuluuhan ihmisen elämänkaareen monia tapahtumia, joiden merkitystä korostetaan ja tunteita osoitetaan nimenomaan kukkien avulla.
Kasveja hoitava ihminen kokee tulevansa myös itse hoidetuksi. Ymmärrys elämänkulun – ja toisaalta myös elämän rajallisuuden – suhteen laajenee. Kaikkinainen todellisuudentaju kehittyy, kun opettajana on luonto itse.
Puutarhassa ihminen vapautuu pakonomaisesta ajattelusta, oppii pitämään huolta ja kantamaan vastuuta. Fyysinen työ antaa mahdollisuuden purkaa aggressioita. Väsymyksestä tulee tervettä, mikä puolestaan antaa hyvän unen.

Terapeuttista hoitoa

Kun kasveja ja niihin liittyvää toimintaa käytetään hoitomuotona, puhutaan puutarhaterapiasta. Yhdysvalloissa sitä on käytetty osana toimintaterapiaa ja ammatillista kuntoutusta jo 1950-luvulta lähtien.
Vuodesta 1972 lähtien on Kansasin yliopistossa voinut suorittaa puutarhaterapeutin tutkinnon. Suomessa yliopistotason tutkintoa ei vielä ole, mutta puutarhaterapiaa voi meillä opiskella täydennyskoulutuksen piirissä, esimerkiksi Hämeen kesäyliopistossa.
Puutarhaterapiassa hoito-ohjelman pitää olla suunnitelmallinen. Potilaalla on oltava taudinmääritys, johon terapiaa annetaan. Oleellista on tavoitteellisuus: vaikutukset pitää voida mitata ja arvioida. Terapian antaja on työhönsä koulutettu ja toimii yhdessä lääkäreiden ja muun henkilökunnan kanssa.
Terapiassa käytetään kasvien ja ihmisten välistä vuorovaikutusta, mikä voidaan yhdistää mielikuvien käyttämiseen ja työterapiaan. Kuntoutettava voi löytää omat psyykkiset voimavaransa ja oppia hyödyntämään niitä.
Terapeutin tehtävänä on toimia välittäjänä potilaan suhteessa niihin kasveihin, joiden avulla tämä saa uudistavia ja tervehdyttäviä kokemuksia. Vaikka terapian ydin onkin elävien kasvien hoito, ei töihin osallistuminen ole välttämätöntä. Terapeuttinen ympäristö voi edistää hyvinvointia passiivisestikin koettuna.

Moninaiset vaikutukset

Puutarhaterapian avulla voidaan vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Puutarhassa työskentely vahvistaa koordinaatiokykyä, motoriikkaa ja tasapainoa sekä parantaa lihaskuntoa ja kestävyyttä.
Itsetunto ja itsekunnioitus kasvavat, hyödyllisyys ja tarpeellisuus saavat jalansijaa, hoivaaminen ja vastuu elävästä luonnosta vahvistuvat. Terapia parantaa kognitiivisia taitoja, kuten ongelmaratkaisua ja päätöksentekoa. Se myös lisää sekä itsenäisyyttä että rohkeutta. Työ on luovaa ja tarjoaa elämyksiä: iloa ja uteliaisuutta, toisinaan myös surua ja pettymyksiä.
Ryhmäterapia opettaa sosiaalisuutta, tarpeellisia työskentely- ja kommunikointitaitoja sekä yhteisöllisyyttä ja luottamusta toisiin ihmisiin. Kasvien kanssa puuhailevan on helpompi jakaa kokemuksiaan ja näyttää tunteitaan.

Laajasti sovellettava

Puutarhaterapiaa käytetään vanhusten, lasten, kehitysvammaisten, psyykkisesti sairaiden ja päihderiippuvaisten hoitotyössä. Sen avulla myös kuntoutetaan vakavasta sairaudesta tai onnettomuudesta toipuvia.
Dementiaa potevalle puutarhaterapia on ihanteellista. Tuttu syreenin tai juhannusruusun tuoksu voi palauttaa nuoruuden onnellisia muistoja. Menetelmä sopii hyvin myös kuulo- ja näkörajoitteisille, sillä työskentely kasvien parissa ei välttämättä vaadi suullista kanssakäymistä; kasveja voi tunnustella, haistella, jopa maistella.
Puutarhaterapiaa käytetään osana joko normaalia elämää tai kuntouttavaa toimintaa etenkin pitkäaikaislaitoksissa. Kellokosken sairaalassa Tuusulassa sekä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan psykiatrisella osastolla Pitkäniemessä ovat puutarhat, joissa potilaat tekevät ryhmässä erilaisia vuodenaikoihin ja puutarhan rytmiin liittyviä töitä.
Oikeuspsykiatriaan erikoistuneessa Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa on puutarha, joka toimii potilaiden työterapiayksikkönä. vankiloissakin puutarhaterapia on tuttua. Esimerkiksi Vilppulan ja Keravan vankiloiden puutarhoissa vangit voivat olla työssä tai saada ammatillista koulutusta.
Kasvien hoitamista voidaan käyttää myös osana ympäristökasvatusta esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa. Lapset oppivat huolehtimaan ympäristöstään eivätkä ehkä ole ensimmäisinä tärvelemässä julkisia istutuksia.

Onnistumisen tunteet

Puutarhaterapia tekee hyvää meille kaikille, emme siis välttämättä tarvitse lääkärin diagnoosia hyötyäksemme luonnon taianomaisesta vaikutuksesta. Ennaltaehkäisevä toiminta on tässäkin parasta: kasvit pitävät meidät terveinä, kun me puolestamme hoidamme niitä.
Puutarha tarjoaa onnistumisen kokemuksia: minä kasvatin tämän kauniin kukan ja nämä herkulliset vihannekset. Mikä ihaninta tähän vuodenaikaan: uusi kevät on jälleen edessä ja kasvien lumottu maailma odottaa meitä paksun lumipeitteen alla.

Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti:

haku
Hae Kodin Pellervosta