Pellervo.fi Maatilan Pellervo Iso Kalenteri
kodin pellervo

 

Kannen kuva Jaakko Liukkonen.

NUMERO 3
18.3.2010


PÄÄKIRJOITUS

KYLÄELÄMÄÄ: Unarinjärvellä ei uhkakuviin uskota

KIRJAILIJA: Pykälävaaran Päätalo

JULKISET HANKINNAT: Kilpailutuksen kirot

TYÖ: Pienin kääntein uuteen elämään
ASUMINEN: Onni asuu alaluokassa

PUUTARHA:
Fredrikan puutarha
Hyötytarhan uudet tuttavuudet
Parhaimmat peittoperennat

SYÖTÄVÄ: Speltti

TERVEYS:
Tähti-hevonen on hoitoalalla
Äidissä asuu pullon henki

LUONNE: Temperamentti tekee yksilön

LUKIJAMATKA: Islanti on ihmeellinen

PERINNE: Pääsiäisen perusherkku

RUOKA: Ilon ja valon ateria

KORISTUKSET: Kevään ja valon kunniaksi

UUTEEN MALLIIN: Asioita kannattaa katsoa kauempaa

KÄSITYÖT:
Auringon säteitä sisälle
4 neulelaukkua
Kukka-sukkasilla

JOKA KUUKAUSI
Asiasta toiseen
Koti maalla
Vapaaehtoinen
Elämäntilanteita
Ristikko
Papin päiväkirja
Unto Uneksija

Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 22.4. ja Maatilan Pellervo 8.4.2010.



Iso  Kalenteri
sisältyy Pellervon tilaukseen.


Kunta saa suosia lähiruokaa


Lähiruoka voi pärjätä kunnan tarjouskilpailussa, kunhan tarjouskilpailu on oikein suunniteltu, kuntapäättäjiltä löytyy tahtotilaa ja hankintoja tekeviltä ammattitaitoa, sanoo maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Maaseutuylitarkastaja Kirsi Viljanen on ollut laatimassa lähiruuan käyttöä edistäviä oppaita, jotka ilmestyivät viime vuonna. Ostajan oppaassa kerrotaan lähiruuan merkityksestä ja annetaan kuntien hankintavastaaville vinkkejä tarjouspyyntöjen laatimiseen niin, että lähiruuan hankinta sujuu laillisesti. Oppaasta löytyy esimerkiksi laatukriteereitä, joilla voidaan sulkea pois ulkomaiset tarjoukset.
”Voidaan pyytää sellaisia marjoja tai kasviksia, joita ei tarvitse kuumennuskäsitellä. Lihalle kannattaa vaatia jäljitettävyysketjua tilalle asti. Raaka-aineilta voidaan edellyttää esimerkiksi, että niitä ei ole kloorikäsitelty”, Viljanen luettelee.
Jos tähtäimessä on oman alueen leipä, sen hankinta voi onnistua asettamalla aikaraja, joka enintään saa kulua leivän leipomisesta sen tarjoamiseen.
Lähiruoka sellaisenaan ei voi hankintalain mukaan olla vähimmäisvaatimus tai vertailukriteeri.
”Esimerkiksi alueen työllisyyden tai aluetalouden parantamiseen kriteerit eivät myöskään voi perustua”, Viljanen sanoo.
Päättäjän oppaan yksi tarkoitus on vaikuttaa kuntien linjauksiin ja strategioihin.
”Lähiruokaa on vaikea saada, se on niin kallista, se hankaloittaa keittiötoimintaa pienien erien vuoksi, meillä ei ole lähituottajia – tällaisia argumentteja olemme tottuneet kuntapäättäjiltä kuulemaan. Kunnissa ei välttämättä tunneta alueen pienyrityksiä tai tunnisteta omalta alueelta tehtävien hankintojen monisidoksisia merkityksiä kunnan hyvinvointiin”, Kirsi Viljanen pohtii.
Yrittäjän opas on suunnattu erityisesti maatalousyrittäjille sekä pienille ja keskisuurille elintarvikeyrityksille. Siinä on kuvattu kunnan erityispiirteet ostajana sekä tärkeimmät näkökohdat yhteistyöstä kunnan kanssa.
”Pienyritykset eivät aina tunne kuntien hankintatapoja ja vaikka tuntisivatkin, eivät ehkä uskalla lähteä mukaan tarjouskilpailuihin”, Viljanen toteaa.
Lähiruokaoppaat löytyvät osoitteesta www.ruokasuomi.fi alavalikosta Oppaat ja ohjeet.

 

Hinta on
pakollinen kriteeri

Hinnalla on oltava julkisen hankinnan tarjouspyynnössä aina jonkinlainen painoarvo, koska hankinta tehdään veronmaksajien rahoilla, kertoo hankinta-asiantuntija Juha Kontkanen Julkisten hankintojen neuvontayksiköstä.
”Hankintalain mukaan valintaperusteena on oltava halvin hinta tai kokonaistaloudellinen edullisuus. Hinnalle annettava painoarvo on hieman häilyvä ja tapauksesta riippuva asia. Olen nähnyt hankintoja, joissa hinnalla on ollut vain 30 prosentin painoarvo.”
Korkea painoarvo hinnalle annetaan Kontkasen mukaan ainakin perustuotteita, esimerkiksi wc-paperia kilpailutettaessa. Myös elintarvikeostoissa hinnalla näyttää usein olevan huomattava merkitys.
”Julkisen puolen rahatilanne on, mikä on”, Kontkanen toteaa.

Teksti: Anne Savela
Sähköposti:

haku
Hae Kodin Pellervosta