Pellervo.fi Maatilan Pellervo Iso Kalenteri
kodin pellervo

 

Kuva Ari Korkala

NUMERO 4
17.4.2008


Pääkirjoitus
Sähkökatkot: Apua – taas meni sähköt!
Perinne: Helkajuhlassa tuntuu kevään kimallus
Paluumuuttaja: Maalaislääkärin urakierto
Koulutus: Ympäristökoulussa luonto opettaa
Taiteilija: Työmaa Muumilaaksossa
Elämäntapa: Rautakorven muuttolinnut
Harrastus: Torvensoittajia, vaan ei totisia
Valinnat: Satumetsän suojelijat
Ammatista toiseen: Musiikin viemä mies
Uusiokäyttö: Tavarataivas kaiken kerääjille
Ruoka: Kevätillan suolapalat ja makeat paistokset
Henkinen hyvinvointi: Itsemurhaan on monta syytä
Puutarha: Sipulikukkien aikaan
Pensaiden kevätleikkaukset
Terveys: Hyvä uni on elämänlaatua
Yhteistyön voimaa: Ketosen torppa säilyi sijoillaan

Toistuvat:
Asiasta toiseen
Pikkupojan elämää
Elämäntilanteita
Omalääkäri
Unto Uneksija
Ristikko
Papin päiväkirja

Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 22.5. ja Maatilan Pellervo 8.5.2008.



Iso  Kalenteri 2008 sisältyy Pellervon tilaukseen.


Pensaiden kevätleikkaukset


Vielä ehtii tehdä koristepensaiden ja marjakasvien kevätleikkauksia. Pensaat kukkivat ja tuottavat satoa runsaammin, kun niistä poistetaan säännöllisesti vanhimpia versoja. Saksien käytössä tarvitaan kuitenkin malttia ja harkintaa, jotta vältytään turhilta leikkauksilta.

Pihan koriste-, suoja- ja marjapensaita hoidetaan muun muassa leikkaamalla. Koska versojen katkominen vaikuttaa kasvin ulkonäköön ja hyvinvointiin, on syytä leikata harkiten ja kohtuullisesti. Oikealla leikkauksellakaan ei saada ihmeitä aikaan, jos kasvupaikan olosuhteet eivät ole kohdallaan. On parempi leikata usein ja vähän kuin harvoin ja paljon kerralla. Turhaa saksien käyttöä kannattaa aina välttää, sillä sienitaudit iskevät herkästi avoimiin leikkauspintoihin. Sopivan lajin valinta, oikea istutustiheys ja muu säännöllinen hoito vähentävät leikkaustarvetta.
Useimmille pensaille paras leikkuuajankohta on varhaiskevät heti lumien sulamisen jälkeen ennen silmujen turpoamista, jolloin kasvien nestevirtaus on vähäistä ja leikkaushaavat paranevat nopeasti. Lisäksi lehdettömien kasvien versot erottuvat hyvin ja lumen painosta repeilleet oksat on helpompi havaita. Poikkeuksen tekevät pensasmaiset vaahterat, kuten mongolianvaahtera, jota leikataan runsaan mahlan vuodon takia aikaisin kevättalvella tai loppukesällä.

Harventaen vai alasleikaten

Harvennusleikkaus sopii lähes kaikille pensaille. Kun pensaista poistetaan säännöllisesti muutama vanhin verso maata myöten, kasvusto pysyy jatkuvasti vihreänä ja elinvoimaisena. Jokavuotiset harvennusleikkaukset aloitetaan noin viiden vuoden kuluttua istutuksesta. Kasvuston nuorentaminen vanhimpia versoja harventamalla sopii erityisesti sellaisille pensaille, jotka muodostavat niukasti tyviversoja. Sellaisia ovat esimerkiksi marjaomenapensas, onnenpensas, ruusukvitteni, sirotuomipihlaja ja syreenit.
Jos syreenipensaan kaikki versot leikataan kerralla alas, saadaan kukkia odotella vuosikausia, sillä uudet versot kasvattavat aluksi pelkkiä lehtiä. Harventava leikkaus sopii myös jasmikkeille, joiden versot muuttuvat vanhetessaan alaosistaan risuisiksi ja lehdettömiksi. Kaikista pensaista leikataan aina myös kuolleet, vioittuneet, maahan lamoavat ja toisiaan hankaavat oksat.
Alasleikkauksessa kaikki versot katkaistaan pensaan koosta riippuen 10–20 sentin korkeudelta maanpinnasta. Tällaista voimakasta leikkaamista kestävät pensaat, jotka muodostavat runsaasti tyvi- tai juuriversoja, kuten pallohortensia, hopeapensas ja useimmat pensasangervot. Muutamat pensaat kasvattavat alasleikkauksen jälkeen niin runsaasti uusia versoja, että niitä joudutaan harventamaan kesällä.
Kasvuston uudistava alasleikkaus tehdään yleensä 3–5 vuoden välein. Saman vuoden versoilla kukkivat ruusu-, koivu- ja japaninangervot voidaan tosin leikata alas vaikka joka kevät, jos niin haluaa. Edellisen vuoden versoilla kukkivan norjanangervon versoja sen sijaan harvennetaan mieluummin vasta kukinnan jälkeen. Pallohortensia joudutaan leikkaamaan matalaksi yleensä joka kevät, sillä sen versot paleltuvat talvella lähes alas asti. Helposti ränsistyvät kurtturuusut ja happomarjat on niiden piikkisten versojen takia helpompi leikata kokonaan alas noin viiden vuoden välein kuin versoja harventaen.

Marjapensaiden leikkaus

Nuorista marjapensaista poistetaan vain repeilleet, kuivat ja lamoavat oksat. Varsinainen nuorennusleikkaus mustaherukalla aloitetaan 3-4 vuoden kuluttua istutuksesta, puna- ja valkoherukalla sekä karviaisella 6–7 vuoden kuluttua istutuksesta. Pensaista poistetaan repeilleiden ja kuivien oksien lisäksi 2–4 vanhinta versoa, joiden sadontuottokyky on jo vähentynyt. Versot leikataan aina maan rajasta.
Joka kevät pensaaseen jätetään mustaherukalla 4–6 uutta voimakasta versoa, puna- ja valkoherukalla 3–5 versoa. Kun yli-ikäiset ja heikot versot on poistettu, jää pensaaseen 20–25 eri-ikäistä versoa. Marja-aroniaa ja karviaista leikataan varovaisemmin kuin herukoita.
Vadelmatarhassa poistetaan vioittuneet, hennot ja rivin ulkopuolella kasvavat versot. Samalla leikataan kaikki edellisenä kesänä satoa tuottaneet versot, jotka ovat jo kuolleet ja kuivuneet. Vadelmarivi pyritään pitämään noin 30 sentin levyisenä ja rivimetrille jätetään 10–15 satoversoa. Poiminnan helpottamiseksi pitkäversoiset lajikkeet voi tasata 130–160 sentin korkuisiksi. Kaikki leikkuujätteet kerätään pois ja poltetaan tautien ja tuholaisten hävittämiseksi.


Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti:

haku
Hae Kodin Pellervosta