Pellervo.fi Maatilan Pellervo Iso Kalenteri
kodin pellervo

 

Kannen kuva: Seija Nurmen kuvasi Pirjo Rönkkö

NUMERO 8
20.8.2009

Pääkirjoitus

KIRKKOTAIDE: Tuhkasta nousseet kuvat

KOTIMAAMME: Ajat muuttuvat, kylät pysyvät

OMAT VALINNAT: Rakennusaineena rakkaus

ASUMINEN: Arjen vastapaino

PUUTARHA:
Loviisa kutsuu katselemaan
 Kiitolliset kurpitsat
 Sipulikukkien hyötö kotona

LUONTO: Sinisorsien marjamaat

TERVEYS: Anteeksi, mitä sanoit?

KÄYTTÄYTYMINEN: Kiltteyden kahdet kasvot

ELOKUVAHISTORIA: Elokuvien kuohuvat kosket

METSÄN MAKU: Kosonen on sienimies

RUOKA: Kaali kiertyy moneksi

KÄSITYÖT:
Kirkasta keittiöön
Helmineuletta ja palmikoita

KÄSITYÖLÄINEN: Unelmien ullakolla

TAIDONNÄYTE: Nukkekoti kertoo tarinaa

JOKA KUUKAUSI:
Pikkupojan elämää
Koti maalla
Omalääkäri
Ristikko
Papin päiväkirja
Unto Uneksija

Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 17.9. ja Maatilan Pellervo 3.9.2009.



Iso  Kalenteri 2009 sisältyy Pellervon tilaukseen.


Sipulikukkien hyötö kotona


Kotona hyödetyt sipulikukat tarjoavat varaslähdön keväiseen kukkaloistoon. Muutaman kuukauden viileä jakso kellarissa tai varastossa juurruttaa sipulit ja kasvattaa kukka-aiheen.

Kukkasipulit tulevat myyntiin elokuussa ja ne istutetaan puutarhaan syksyn kuluessa. Sipulit tarvitsevat viileän jakson virittyäkseen keväiseen kukintaan. Sama koskee ruukkuihin ja laatikoihin istutettuja kukkasipuleita.
Joulu- tai keväthyötöjä varten istutukset juurrutetaan ja talvetetaan viileässä ja pimeässä, lämpötila ei kuitenkaan saa laskea pakkasen puolelle. Parvekelaatikot ja piharuukut voi haudata maahan, mutta ylös ne voi nostaa vasta, kun routa on sulanut.
Viileän jakson jälkeen istutukset tuodaan valoon ja lämpöön, jolloin ne kukkivat muutaman viikon kuluttua. Lämpimissä sisätiloissa kukinta on lyhytaikainen, mutta esimerkiksi lasitetulla parvekkeella iloa riittää viikkokausia.

Läpäisevä istutusmulta

Talvella tai kevättalvella sisällä hyödettävät sipulit istutetaan syys-lokakuussa. Parvekkeelle tai pihalle tarkoitetut keväthyödöt kannattaa istuttaa vasta marraskuun puolella, sillä varhaiset istutukset lähtevät kasvuun liian aikaisin, joskus ne pyrkivät kukkimaan jo varastoinnin aikana.
Tulppaanien, hyasinttien ja sahramien lisäksi voi ruukkuihin istuttaa muitakin sipulikukkia. Erityisen viehättäviä ovat monet pikku sipulikukat ja aikaiset kurjenmiekat. Myös narsissien hyötö sisätiloissa onnistuu, mutta muiden aikaisten istutuksien tavoin nekin hyötyvät keinovalosta. Vähässä valossa ja kovin lämpimässä kukkavarsista tulee honteloita ja pitkiä.
Hiekkapitoinen, läpäisevä multa sopii parhaiten herkkäjuurisille sipulikukille. Sellaisia ovat esimerkiksi kaktus- tai altakastelumulta. Sipulit istutetaan vieri viereen niin, että kärjet jäävät reilusti näkyviin. Sahramien mukulat saavat tulla kokonaan mullan alle. Istutukset on hyvä peittää vielä puhtaalla hiekkakerroksella, jonka paino pitää sipulit paikoillaan juurtumisen aikana. Hiekkapinta myös kuivuu nopeasti sipulin kärjen ympäriltä, mikä pitää sipulit terveinä. Istutuksen yhteydessä kasvualusta kastellaan huolellisesti.
Astiaksi käy mikä tahansa ruukku tai kulho, jossa on reikä pohjassa. Jos reikää ei ole, on istutusastian pohja salaojitettava kivillä, kukkasoralla tai ruukunkappaleilla. Turvallisinta on istuttaa kukin laji omaan astiaansa ja yhdistää kukat vasta nuppuasteella. Usean lajin kukittaminen samaan aikaan on vaikeaa.

Viileässä ja pimeässä

Sipulit tarvitsevat noin kahden ja puolen kuukauden jakson viileässä ja pimeässä, jotta ne juurtuvat ja kasvattavat kukka-aiheen. Pitemmästä juurruttamisesta ei yleensä ole haittaa, mutta ilman sitä kukinta ei onnistu lainkaan.
Paras lämpötila viileän jakson aikana on noin +9 astetta, paikaksi sopii siis kellari, autotalli tai varasto. Hyasintit juurtuvat muutamaa astetta lämpimämmässäkin, mutta pimeys on niillekin välttämätöntä. Istutuksia on kasteltava säännöllisesti. Mullan kosteutta tunnustelemalla käsin: liika kosteus on pahasta, sillä sipulit saattavat mädäntyä.
Kun sipulit ovat juurtuneet ja kasvattaneen kukka-aiheen, niistä alkaa työntyä kellertävä kärki, joka nopeasti vihertyy valoon päästyään.
Jouluksi kukkimaan
Kukinnan varmistamiseksi jouluksi hyasinttien ja tulppaanien sipulit sekä sahramien mukulat istutetaan jo syyskuussa. Jouluhyötöihin valitaan suuria esikäsiteltyjä sipuleita, jotka kukkivat luontaista kukkimisaikaa ennemmin. Pakkauksissa on usein maininta preparoitu tai jouluhyasintti.
Hyasintti jää joskus liian matalaksi eikä kukkavarsi nouse kunnolla sipulin sisältä, vaan on kitulias ja käyrä. Sen takia hyasintti kannattaa huoneenlämpöön nostettaessa peittää pimentävällä pussilla, pimeään komeroonkin kasvin voi pistää. Kun nuppu on venynyt viiden sentin mittaiseksi, istutusastia nostetaan valoon. Hyasintti ei välttämättä tarvitse lainkaan multaa; sipuli voidaan hyötää kukkimaan lasimaljassa. Erityisen kätevä on hyasinttimaljakko, jossa sipuli juuri ja juuri yltää veteen. Muutoin kasvatus sujuu samalla tavalla kuin mullassa hyötäen.

Lämpimässä hyödettävät

Kaikki sipulit eivät tarvitse viileää ja pimeää jaksoa, vaan ne virittyvät kukkimaan huoneenlämmössä. Näistä tasetit ovat helpoimpia talven ja alkukevään kukkijoita. Sipulit istutetaan esimerkiksi laakeaan vatiin ja jätetään kärjet näkyviin. Istutus kastellaan ja asetetaan valoisaan paikkaan huoneenlämpöön. Varsista tosin tulee tanakampia hieman viileämmässä. Tuoksuvat tasetit kukkivat jo muutaman viikon kuluttua istutuksesta.
Myös ritarinkukan kasvatus tapahtuu huoneenlämmössä, mutta aluksi istutus pidetään pimeässä. Ritarinkukan suuri sipuli laitetaan muutamaa senttiä suurempaan ruukkuun ja tavalliseen kukkamultaan. Sipulista jätetään kolmannes näkyviin, multa kastellaan kunnolla.
Pimeydessä ruukku ei kastelua juuri kaipaa. Kun kukkanuppu tulee näkyviin, on aika siirtää astia valoon. Kehitys avautuviksi kelloiksi vaihtelee vuodenaikojen ja sipulin käsittelyn mukaan: syksyllä kehitys on hidasta, mutta keväällä sipuleissa usein on kukkavarsi jo näkyvillä.

Kukinnan jälkeen

Kerran hyödetyt kukkasipulit eivät sovi uudestaan hyödettäviksi, mutta ne voi istuttaa kukinnan jälkeen puutarhaan. Kukkineet istutukset pidetään sisällä, niitä kastellaan ja vähän lannoitetaankin kunnes kevät on koittanut puutarhaan.
Hyvässä hoidossa ritarinkukka kukkii uudelleen. Kuihtunet kukinnot ja kukkavarret poistetaan, sipulille kasvatetaan uutta vararavintoa kastellen ja lannoittaen muutama kuukausi. Yleensä sipulin annetaan vetäytyä lepotilaan heinä-elokuulla. Kastelua vähennetään ja ennen pitkää se lopetetaan kokonaan. Lehtensä tiputtanut sipuli siirretään säilytykseen kuivahkoon paikkaan +15–17 asteen lämpötilaan. Se otetaan hyötöön tammikuussa ja lisätään uutta multaa pinnalle. Kokonaan uusi multa vaihdetaan parin kolmen vuoden välein, mutta vasta sitten, kun kukkavana nousee näkyviin.

Teksti: Leena Nurmi
Sähköposti:

haku
Hae Kodin Pellervosta