Kunnari tuottaa uudet satolukemat

Vuoden 2001 lajikeluetteloon hyväksytty monitahoinen uusi Kunnari näyttää heti ottavan satoisimman monitahoisen ohran tittelin. Niin vakuuttavia ovat sekä koetulokset että osin jo käytännön viljelynkin kokemukset.

Pohto-isän kautta Kunnarin sukujuuret ulottuvat useisiin vanhoihin suomalaisiin ja muihin pohjoismaisiin lajikkeisiin saakka. Taustalta löytyy aikanaan Suomessa laajalti viljelyssä olleita lajikkeita, jotka mitä ilmeisemmin ovat hyvin tehokkaasti periyttäneet viihtyvyystekijöitä nyt markkinoille tulevaan Kunnariin. Äitilajikkeena käytetty, hyvän jyvän ulkoisen laadun omaava Manker-ohra puolestaan on kehitetty USA:n Keski-Lännessä, Minnesotassa, ja tullut siellä markkinoille 1970-luvun puolivälissä.

Kunnariin johtanut risteytys tehtiin vuonna 1983, joten se on kehitys- ja koevuosiensa aikana kohdannut mitä erilaisimpia oloja – ja useimmiten selvinnyt niissä muita lajikkeita paremmin. Jalostajan vertailevissa satokokeissa Kunnari oli vuosina 1992–1996 ja virallisissa lajikekokeissa, joihin oheiset piirrokset perustuvat, se oli vuosina 1997–1999. Koevuosina sen linjanumero oli Bor 88106.

Soveltuu ohran koko pääviljelyalueelle

Kunnari rakentaa huippusatoaan hieman kauemmin kuin aikaiset lajikkeet. Sen keskimääräinen kasvuaika on ollut 86 päivää. Artturi ja Rolfi ovat 4–5 päivää sitä aikaisempia, mutta kaksitahoiset lajikkeet puolestaan ovat muutamasta päivästä reiluun viikkoon sitä myöhäisempiä. Kunnari soveltuu kasvuaikansa puolesta hyvin ohran päätuotantoalueelle Etelä-Suomesta aina IV-vyöhykkeen edullisille alueille saakka.

Sadontuottokyky ylitse muiden

Kunnarin voidaan kiistatta todeta olevan uusi Suomen satoisin monitahoinen ohra. Lajikejalostuksen tavoittelema satoisuuskehitys ei siis näytä pysähtymisen merkkejä. Keskimääräinen satoero muihin lajikkeisiin on peräti 7–13 prosenttia. Satotulosten tarkastelu vyöhykkeittäin, vuosittain ja maalajeittain osoittaa, että lajikkeen viihtyvyys, siis sopeutuminen erilaisiin kasvuoloihin, on erittäin hyvä. Vyöhykkeillä I ja II Kunnari on ollut myös lähes kaikkia kaksitahoisia lajikkeita satoisampi. Hyvin happamilla mailla Kunnarinkin sato jää alhaisemmaksi kuin korkeamman pH:n mailla, mutta se on silti muita lajikkeita selkeästi parempi. Hyvin happamilla mailla Kunnari on ollut kolmessa kokeessa, joista kahdessa vain Erkki ja Rolfi ovat yltäneet lähes samalle satotasolle.

Lujakortisin monitahoinen

Kunnarin korsi on muutaman sentin pitempi kuin useimpien muiden lajikkeiden, siis Arven mittainen. Sekä virallisissa kokeissa että Borealin omissa kokeissa Kunnari on ollut keskimäärin selvästi lujakortisempi kuin mikään muu monitahoinen lajike. Erittäin rehevissä kasvustoissa erityisesti monitahoisten ohrien korrenlujuus – mukaan lukien siis myös Kunnari – ei toistaiseksi aina ole riittävä ja kasvunsääteen käyttö kannattaa yhdistää kasvitautien torjuntaan.

Taudinkestävyys

Vanhemmaislajikkeiltaan Kunnari on perinyt kestävyystekijöitä, joiden ansiosta verkkolaikkutartunta on siinä ollut vähäisempää kuin useissa muissa lajikkeissa Jyvä-ohraa lukuun ottamatta. Käytännön osoitus verkkolaikun kenttäkestävyyden merkityksestä saatiin vuonna 1998, jolloin vain Jyvä-ohra ylsi samaan satoon kuin Kunnari.

Rengaslaikkua on koevuosina esiintynyt kokeissa huomattavan vähän, mutta kerätyn havaintoaineiston perusteella Kunnarin rengaslaikkutartunta on keskimäärin ollut hieman vähäisempää kuin muiden lajikkeiden. Kunnarin perimässä ei ole erityisiä härmänkestävyysgeenejä, joten niissä oloissa, joissa tartuntaa esiintyy runsaasti, torjunta on todennäköisesti kannattavaa.

Hyvä jyväkoko

Kunnarin keskimääräinen jyväkoko kokeissa on ollut 39 g ja hehtolitranpaino 65 kg. Vain uudet Erkki- ja Jyvä-lajikkeet ovat olleet tässä suhteessa hieman parempia. Valkuaispitoisuus jää alle lajikkeiden keskiarvon, sillä tälläkin lajikkeella tavoitellaan runsasta tärkkelyssatoa, jolloin kasvin energiavaroja ohjautuu valkuaisen muodostukseen tavallista vähemmän.

Korkea tärkkelyspitoisuus luo odotuksia Kunnarin sadon käyttömahdollisuudesta myös tärkkelys- ja etanoliteollisuudessa. Toistaiseksi tämän teollisuudenalan käyttökokemukset ovat vähäiset ja tarvitaan teollisuusmittakaavan tuloksia sadon käyttäytymisestä prosessissa ennen kuin lajikkeen soveltuvuus tähän tarkoitukseen voidaan lopullisesti vahvistaa.

Viljelysuositus

Kunnari on erinomainen rehuohra lähes kaikenlaisiin viljelyoloihin. Kasvuaika on 4–5 päivää pidempi kuin aikaisimpien lajikkeiden, mutta rajoittaa sen viljelyä vain aivan pohjoisimmilla alueilla, siis IV-vyöhykkeen epäedullisimmissa osissa. Tavoiteltaessa hyvin korkeita hehtaarisatoja ja olosuhteiden ollessa suotuisat runsaalle tautitartunnalle, siis hyvin tiheissä rehevissä kasvustoissa, kasvunsääteen käyttö ja kasvitautien torjunta varmistavat sekä määrällisesti että laadullisesti hyvän sadon.

Sertifioitua siementä

Kunnarin siementä on saatavissa jo ensi kevään kylvöille. Suuren kiinnostuksen takia siementilaus kannattaa tehdä kuitenkin heti. Lajikkeen edustaja on Tilasiemen Oy.

Teksti: Reino Aikasalo, Boreal Kasvinjalostus
S-posti: 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |