Puumarkkinoilla haetaan oikeaa hintaa
Syyskauden puukauppa on käynnistynyt tavanomaista hiljaisempana. Jo nyt on paras varautua siihen, että viime vuosien hyvä vauhti ei toistu. Syyskuuhun tultaessa toteutuneet myyntimäärät olivat alhaisimmat viiteen vuoteen. Teollisuus tarjoaa puusta selvästi alhaisempaa kantohintaa kuin viime vuonna vastaavana aikana. Tämä ei voi olla heijastumatta myyntihalukkuuteen.
Monen vuoden hyvä vauhti puun jalosteiden markkinoilla antoi jo ounastella, että perinteiset suhdannesyklit eivät välttämättä toteudu. Talouden tahti on nyt kuitenkin selvästi hiipunut ja se tuntuu tärkeimmillä markkinoilla. Sahateollisuuden tuotteet käyvät kyllä kaupaksi, mutta alentunein hinnoin. Tästä syystä tukkipuun kantohinta on alentunut vuoden vaihteen jälkeen noin 20 markkaa kuutiolta. Vielä tämän vuoden alkupuolella sahat pyörivät lähes täysillä, loppuvuodelle on ilmoitettu tuotannon seisokkeja.
Sahojen tukin käytön pieneneminen heijastuu kuitupuun kysyntään, koska sekä sahahakkeen että latvakuitupuun määrät supistuvat. Selluloosan tuotantoa on kuitenkin rajoitettu alhaisen hinnan vuoksi. Ennusteiden mukaan kuiduttavan teollisuuden kapasiteetin käyntiasteet ovat loppuvuoden aikana 75–80 prosentin tasolla. Kun maassamme on tänä vuonna otettu käyttöön runsaasti uutta kapasiteettia, kuitupuuta tarvitaan kuitenkin lähes viimevuotiseen tapaan. Erot kuitupuun kysynnässä ovat alueittain suuria, esimerkiksi Pohjois-Suomessa on ollut vaikeuksia saada puuta kaupaksi.
Syyskauden aikana suurin kysyntä näyttää joka tapauksessa kohdistuvan kuitupuuhun. Tuoreen kuusikuitupuun tarve on jatkuvaa, mikä tarkoittaa sitä että kuusitukkia päätyy hiomoteollisuuden raaka-aineeksi. Vain parhaat kuusitukit menevät sahaukseen tai vaneriteollisuudelle. Tukkirunkojen katkonnan seuranta on tärkeää, mikäli koko rungoista halutaan saada laatua vastaava hinta.
Suhdannetilanne on melkoisen epävarma ja merkittäviä hinnan korotuksia tuskin on odotettavissa. Teollisuus pyrkii tuotannon rajoituksien avulla turvaamaan tuotteiden hintatasoa ja selluloosan uskotaan saavuttaneen jo pohjahintansa. Tulevan vuoden markkinakehitystä on juuri nyt erityisen vaikea ennakoida. Terrori-isku USA:han saattaa lisätä sanomalehtipaperin kysyntää, mutta pidemmälle jalostettujen papereiden markkinatilanne voi olla täysin erilainen.
Jos metsänomistaja haluaa käyttää markkinatilannetta täysimääräisesti hyväkseen, tilannetta on seurattava ammattimaisella otteella. Mikäli oma ammattitaito tuntuu niukalta, apu löytyy metsänhoitoyhdistyksestä. Puukaupan toimeksianto omalle yhdistykselle takaa myyjän edunvalvonnan leimikosta korjuun toteutukseen asti. Ammattilaisten avulla onnistuu myös eri ostajien tarjoamien vaihtoehtojen vertailu.
Metsäteollisuus korostaa malttia
Metsänomistajille maksetut puun kantohinnat ovat Metsäteollisuus Ry:n mukaan reagoineet heikentyneeseen markkinatilanteeseen maltillisesti. Prosentuaalisesti raakapuun hintojen supistukset ovat olleet pienempiä kuin tuotteista saatavien hintojen pudotus. Sahatavaran hinnat ovat markkinoilla laskeneet keskimäärin 10 ja sellun 35 prosenttia. Samaan aikaan tukki- ja sellupuun kantohinnat ovat laskeneet keskimäärin 6–7 prosenttia.
Syyskuun puolivälissä näyttivät raakapuun hinnat vakiintuneen alhaisemmalle tasolleen, mutta puukauppaa on käyty vähän. Teollisuuden viikko-ostot ovat olleet noin puolet edellisen vuoden vastaavaan aikaan toteutuneista.
Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa puun hinnanalennukset ovat Metsäteollisuus Ry:n mukaan olleet suurempia. Jaakko Pöyry Consultingin mukaan tämän vuoden toisella neljänneksellä hinnanero metsänomistajien saamassa kantohinnassa oli Etelä-Suomen ja Etelä-Ruotsin välillä tukkipuilla 60–100 markkaa kuutiometriltä ja kuitupuilla 30–70 markkaa kuutiometriltä.
Sahojen ja sellutehtaiden alentuneista käyttöasteista huolimatta teollisuuden puuntarve on edelleen suuri. Tämä johtuu tänä vuonna käynnistyneistä uusista tuotantolaitoksista, jotka ovat lisänneet puun tarvetta useilla miljoonilla kuutiometreillä. Maltillista puun hintojen alenemista selittää teollisuuden mukaan korkea kysyntä, jonka toivotaan laukaisevan kotimaisen puukaupan tämän hetkistä vilkkaammaksi.
Metsäteollisuus haluaa turvautua mieluummin kotimaiseen puuhun varsinkin nyt, kun suhdannetilanne mahdollistaa ongelmallisiksi koettujen harvennushakkuiden lisäämisen ja sitä kautta metsien metsänhoidollisen tilan parantamisen. Harvennusten ajallaan tapahtuva toteutus on kansallisen metsäohjelman keskeisiä tavoitteita.
Antti Äijö
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |