Hyvinvoinnin tuotteistaminen tuo kuluttajat päättämään eläinten hyvinvoinnin tasosta
Isossa-Britanniassa eläinten hyvinvointia on jo lähdetty tuotteistamaan. Brittiläinen eläinsuojelujärjestö RSPCA on kehittänyt Freedom Food -ohjelman, jolla taataan kuluttajille elintarvikkeiden eettinen laatu. Hyvinvointiketju ulottuu tiloilta eläinkuljetusten ja teurastamon kautta kaupan hyllylle asti. Tuotteet - liha, kananmunat ja maitotuotteet - on merkitty Freedom Food -leimalla.
Ohjelma sisältää tarkat vaatimukset tiloille, eläinkuljetusfirmoille sekä teurastamoille. Perustana koko ohjelmalle toimivat "Eläinten viisi vapautta". Tarkastajat käyvät ohjelmaan kuuluvilla tiloilla vuosittain.
Ohjelmassa on tällä hetkellä yli kolme tuhatta jäsentä ja se koskee miljoonia eläimiä. Tuotteiden valikoima ja saatavuus paranevat jatkuvasti. Tuotteet ovat kaupoissa hieman normaalia kalliimpia.
Kanadassa on suunnitteilla vastaavanlainen ohjelma. Sen suunnitteluun osallistuvat tutkijat, tuottajat ja teollisuus.
Itävallassa kehitetty hyvinvointi-indeksi
Itävallassa on kehitetty hyvinvointi-indeksi, jonka tarkoituksena on mitata ja parantaa eläinten hyvinvointia tiloilla. Samalla vastataan kuluttajien vaatimuksiin eettisesti tuotetuista elintarvikkeista.
Indeksi on nykyisin käytössä naudoille, sioille ja muniville kanoille. Arvioinnin tekevät siihen erikoistuneet yritykset. Pisteitä jaetaan tuotanto-olosuhteista ja eläinten hoidosta, mutta esimerkiksi eläinten ruokintaa ei arvioida. Vähimmäisvaatimuksena on eläinsuojelulain täyttäminen. Huippupisteisiin vaaditaan todella tilavia eläinsuojia sekä eläinten laidunnusta tai ulkoilutusta.
Itävallassa kaikille luomutiloille tehdään hyvinvointiarviointi ja niiltä vaaditaan tietty vähimmäispistemäärä. Kahdessa osavaltiossa indeksi on otettu osaksi eläinsuojelulakia. Hyvinvointiarviointeja on tehty tiloille yli kaksikymmentätuhatta.
Saksassa on kehitelty oma indeksi itävaltalaiselta pohjalta. Sitä on käytetty arviointiperusteena tilojen välisessä hyvinvointikilpailussa.
Suomessa itävaltalaista indeksiä on kokeiltu Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen toimesta lähinnä luomumaitotilojen hyvinvoinnin arvioinnissa. Samalla indeksiä on kehitetty paremmin Suomen oloihin soveltuvaksi. Suurimmat puutteet tiloilla havaittiin nautojen liikkumismahdollisuuksissa sekä navetoiden ilmanvaihdossa.
Hollannissa kehitteillä emakoiden hv-indeksi
Hyvinvoinnin mittaamisessa tieteen keinot ovat perinteisesti olleet kaukana tiloilla tarvittavista keinoista. Toki tutkimusten tuloksia on hyödynnetty laadittaessa eläinsuojelulakeja ja hyvinvoinnin mittareita. Tieteellistä menetelmää tilan hyvinvoinnin mittaamiseen ei kuitenkaan ole ollut käytössä.
Hollantilaisessa Wageningenin yliopistossa on kehitetty tieteeseen pohjautuvaa indeksiä tiineiden emakoiden hyvinvoinnin arviointiin. Marc B.M. Bracken tuore väitöskirja kuvaa indeksin kehittelyn vaiheita. Käytännön tilatasolle on vielä muutama askel, mutta tulevaisuudessa hyvinvoinnin mittaamisesta tulee entistä luotettavampaa.
Kainuun ympäristömittari valtakunnallisessa käytössä
Kainuun Maaseutukeskuksessa toteutettiin yhdeksänkymmentäluvun lopussa projekti, jossa yhteistyössä meijerin kanssa luotiin ympäristömittari lypsykarjatilojen ympäristöystävällisyyden ja eläinten hyvinvoinnin mittaamiseksi. Maaseutukeskuksen neuvojat pisteyttivät tilakäynneillä kasvinviljelyyn, vesi- ja jätehuoltoon, maisemanhoitoon, eläinten hoitoon ja navetan olosuhteisiin liittyviä asioita. Arvioinnista voidaan tulostaa tilalle raportteja sekä tehdä yhteenvetoja kaikkien tilojen tuloksista.
Ympäristömittariluokituksia on tehty yli tuhatkaksisataa. Tilat ovat olleet mittariin tyytyväisiä ja kokeneet saaneensa myös taloudellisia hyötyjä. Määrityksen tarkoituksena on kirjata ylös tilan vahvuudet ja tulevaisuuden kehittämiskohteet. Näin voidaan edetä askel askeleelta kohti tavoitteita.
Kainuun projektin päätyttyä ympäristömittari on otettu valtakunnalliseen käyttöön. Siitä vastaavat Maaseutukeskusten Liitto sekä alueellisten maaseutukeskusten laatuvastaavat.
A-tuottajat panostaa hyvinvointiin lihantuotannossa
A-tuottajien eläinterveydenhuollon Turvallinen kumppani -hankkeella pyritään parantamaan lihantuotannon kannattavuutta, vähentämään tarttuvien tautien riskiä eläinten ostojen yhteydessä, vähentämään antibioottien käyttötarvetta lihantuotannossa ja luomaan pohjaa eettisesti korkeatasoisen lihan tuotannolle.
Eläinten hyvinvointiohjelman luominen on Turvallinen kumppani -hankkeen viimeinen osio. Hyvinvointiasioiden parissa on työskennellyt kesäkuusta 2001 lähtien päätoimisesti kaksi eläinlääkäriä (Iris Kaimio ja Virpi Seppänen). Heidän tehtävänään on luoda hyvinvointiohjelma sika- ja lihanautatiloille. Hyvinvoinnin mittaamista varten kehitetään näille eläinlajeille Suomen oloihin sopivia indeksejä. Lisäksi tuottajille järjestetään koulutusta eläinten hyvinvointiin liittyen.
(- Farm Animal Welfare Council)
1. Vapaus janosta ja nälästä
Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti sopivaa ravintoa, jotta se voi pysyä elinvoimaisena ja terveenä.
2. Vapaus epämukavuudesta
Eläimellä on oltava sille sopiva elinympäristö, johon kuuluu asianmukainen eläinsuoja ja miellyttävä lepopaikka.
3. Vapaus kivusta, loukkaantumisista ja sairauksista
Huolehditaan sairauksien ennaltaehkäisystä, nopeasta tunnistamisesta ja hoidosta.
4. Vapaus toteuttaa normaaleja käyttäytymismallejaan
Eläimellä pitää olla riittävästi tilaa, virikkeellinen ympäristö ja oman lajinsa seuraa.
5. Vapaus pelosta ja ahdistuksesta
On varmistettava, että eläimen ulkoiset olosuhteet ehkäisevät henkistä kärsimystä.
Iiris Kaimio, hyvinvointivastaava, A-Tuottajat
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |