Sairaskin eläin voi voida hyvin

Sairauksien ennaltaehkäisy on yksi tärkeimpiä tehtäviä parannettaessa eläinten hyvinvointia. Koskaan ei kuitenkaan päästä tilanteeseen, jossa yksikään eläin ei sairastuisi. Siksi täytyy olla valmis huolehtimaan myös sairaan eläimen hyvinvoinnista.

Emme itse asiassa tiedä, miten eläin kokee sairautensa. Kipua eläimet aistivat kuten ihmisetkin, mutta kivun merkit voivat olla hyvin erilaiset. Eläin ei välttämättä valita kivusta, vaan saattaa pikemminkin peittää sen ja ikään kuin kääntyä sisäänpäin.

Sairaus ei välttämättä aina vaaranna eläimen hyvinvointia. Eläin ei tiedä olevansa sairas, ellei sillä ole kipuja tai muita sairauden oireita. Hoitajan kannalta katsottuna eläimen kasvu tai tuotos voi silti olla häiriintynyt. Esimerkiksi lievää, kroonista utaretulehdusta sairastava lehmä ei luultavasti kärsi, mutta lypsäjä joutuu silti kaatamaan solumaidot viemäriin. Lypsäjän hyvinvointi saattaakin olla tällöin suuremmassa vaarassa kuin lypsettävän.

Samoissa olosuhteissa vain jotkut eläimistä saattavat sairastua, harvoin kaikki. Sairauksille ovat yleensä alttiimpia arvoasteikon alimpina olevat yksilöt, koska ne joutuvat tyytymään huonompiin lepopaikkoihin ja vähempään ravintoon kuin muut. Siksi makuu- ja ruokailupaikkoja pitäisi järjestää niin paljon, että niistä ei synny kilpailua.

Eläinten siirtely ryhmästä toiseen lisää alttiutta sairastua. Joihinkin sairauksiin sairastuvat nimenomaan vahvat, parhaiten kasvaneet yksilöt. Esimerkiksi tällaisista sairauksista käy vaikkapa sikojen jalkaheikkous.

Nauta ei näytä kipuaan ulospäin

Nauta on alun perin saaliseläin. Villissä nautalaumassa sairauden tai vamman osoittaminen olisi hengenvaarallista, sillä petoeläin hyökkää aina heikon yksilön kimppuun. Siksi nauta ei helposti näytä kipuaan ulospäin. Se saattaa makailla normaalia enemmän, syödä vähemmän ja varoa liikkumista.

Tärkein kipua aiheuttava hyvinvointiongelma naudalla on jalkasairaudet. Sorkka- ja nivelsairauksiin liittyvä kipu on todella voimakas. Parressa seisovan eläimen kipua on erityisen vaikea huomata, koska ontumista ei voi nähdä. Silmänsä voi kuitenkin opettaa havaitsemaan oudon seisomisasennon, jalkojen nostelun tai painon siirtelyn puolelta toiselle. Sorkkakuumeinen lehmä seisoo tyypillisesti etujalat ristissä tai peräkkäin. Jalkasairauksia esiintyy kaiken ikäisillä naudoilla, mutta yleisimpiä ne ovat lypsylehmillä lypsykauden alkupuolella.

Äkillinen utaretulehdus on myös erittäin kivulias sairaus. Tiheä lypsy vähentää painetta utareessa ja lievittää kipua. Vedinpolkemat ihminenkin ymmärtää kivuliaiksi. Niiden yhteydessä kipulääkitys on aina perusteltua.

Ruuansulatuselimistön sairauksista juoksutusmahan laajentumat ja kiertymät, naula sekä suolikiertymät aiheuttavat voimakasta sisäelinkipua, joka voi olla vielä vaikeammin havaittavissa kuin tavallinen kipu. Poikimisen yhteydessä syntyy usein repeytymiä ja lihasrevähtymiä, jotka aiheuttavat kovaa kipua ja voivat johtaa jälkipoltteisiin.

Sairas nauta pitää eristää muista

Sairaalle naudalle pitää järjestää rauhallinen, kuiva ja pehmeä paikka. Sairaskarsinoiden rakentaminen olisi suotavaa myös parsinavetoissa, mutta usein tilanpuutteen vuoksi mahdotonta. Parsimatolla ja runsaalla kuivituksella saadaan parrestakin mukavampi. Ryhmäkarsinoissa elävä sairas vasikka siirretään sairauden ajaksi riittävän tilavaan, hyvin kuivitettuun yksittäiskarsinaan. Sairaalla eläimellä on aina oltava tarjolla helposti juotavaa vettä sekä hyvälaatuista rehua.

Sairauden hoidon ohella on tärkeää huolehtia kipulääkityksestä. Kivun lievittäminen nopeuttaa paranemista ja vähentää tuotosmenetyksiä sairausaikana. Eläinlääkärillä on tehokkaita, pistoksena annettavia kipulääkkeitä. Jatkohoitona voidaan kipulääkettä antaa suun kautta. Myös pikkuvasikat tuntevat kipua ja tarvitsevat kipulääkitystä.

Sika kiljuu, kun sattuu

Sika reagoi äkilliseen kipuun huutamalla ja pyrkimällä pakoon. Kivun jatkuessa pitempään sika muuttuu apaattiseksi ja makailee normaalia enemmän. Kivusta kärsivä sika saattaa jäädä makaamaan silloinkin, kun muut ryntäävät ruokintakaukalolle. Sairas sika syö huonosti, joten sen kasvu heikkenee.

Erilaiset jalkoihin liittyvät ongelmat, sorkkatulehdukset ja -vauriot, luunmurtumat sekä nivelviat, ovat sioillakin yleisin kipua aiheuttava sairausryhmä. Mahahaava ja suolistotulehdukset aiheuttavat sisäelinkipua. Emakoilla pitkittynyt synnytys ja maitokuume ovat kivuliaita tiloja, joiden hoidossa lähes aina käytetään myös kipuja lievittäviä lääkkeitä.

Sairas sika siirretään sairaskarsinaan, joka on tilava ja hyvin kuivitettu. Veden ja rehun saannista on myös huolehdittava. Sikojen kipulääkitykseen on olemassa sekä pistoksina että suun kautta annettavia lääkkeitä.

Kipulääkkeet eläinlääkärin kautta

Nautojen ja sikojen lääkitys on tarkasti säädeltyä. Mitä tahansa ihmisten kipulääkkeitä niille ei saa antaa. Eläimille tarkoitetut kipulääkkeet ovat kaikki reseptilääkkeitä, joten niitä saa hankittua vain eläinlääkäriltä tai hänen antamallaan reseptillä apteekista.

Eläinlääkärillä on käytössään useita pistettäviä kipulääkkeitä. Niitä ei saa jättää tilalle myöhempää käyttöä varten, vaan eläinlääkärin on itse ne annettava eläimelle. Annostelu tapahtuu kerran vuorokaudessa, eikä lääkitystä pitäisi jatkaa kolmea vuorokautta pitempään. Kipulääkkeet aiheuttavat helposti haavaumia ja ärsytystä ruuansulatuskanavaan. Kipulääkeannoksen hinta on aikuiselle naudalle noin viidestäkymmenestä kahdeksaankymmeneen markkaan, emakolle noin kahdestakymmenestä neljäänkymmeneen markkaan. Varoajat vaihtelevat lihan osalta neljästä vuorokaudesta kahteen viikkoon, maidon osalta nollasta kahteen vuorokauteen.

Vasikoille ja nuorkarjalle on tulossa uusi pistoksena annettava kipulääke, jonka vaikutusaika on peräti kolme vuorokautta. Sen vaikuttavana aineen on meloksikaami ja se sopii erityisen hyvin käytettäväksi nupoutuksen yhteydessä sekä esimerkiksi hengitystietulehduksissa. Lääkkeen varoaika on viisitoista vuorokautta. Hinnasta ei ole vielä tarkkaa tietoa.

Kilon pussi aspiriinia apteekista

Omistaja saa itse antaa kipulääkitystä vain suun kautta. Eläinlääkäriltä voi pyytää aspiriini- eli asetyylisalisyylihapporeseptiä. Edullisinta on hankkia kerralla apteekista kilo lääkettä. Asetyylisalisyylihappo on jauheena. Sitä juotetaan veteen sekoitettuna aikuiselle naudalle viisikymmentä grammaa kahdesti päivässä. Viidenkymmenen gramman annos vastaa sataa tablettia. Jauheena annoksen hinnaksi tulee noin kymmenen markkaa.

Sialle aspiriini annostellaan koon mukaan. Annos on kymmenen milligrammaa kiloa kohti kahdesti päivässä. Lääke aiheuttaa helposti ärsytystä ruuansulatuskanavassa, ja nuorilla eläimillä sen käytön kanssa on oltava varovainen. Aikuisillakaan ei kuuria kannata jatkaa kolmea päivää pitempään. Varoaikoja tällä kipulääkkeellä ei ole.

Naudalle on saatavilla myös toista suun kautta annettavaa kipulääkettä, Finadyne-rakeita. Niiden päiväannoksen hinta on moninkertainen asetyylisalisyylihappoon verrattuna. Varoaika lihalle on neljä vuorokautta ja maidolle kaksi vuorokautta.

Sairaus stressaa eläintä ja hoitajaa

Kipu aiheuttaa eläimelle stressitilan. Stressihormonien pitoisuudet nousevat, sydämen syke kiihtyy ja hengitys muuttuu nopeaksi ja pinnalliseksi. Pitkäaikainen stressi heikentää eläimen vastustuskykyä, aiheuttaa limakalvovaurioita ruuansulatuskanavaan sekä hidastaa eläimen kasvua.

Tärkeintä on aina yrittää ennaltaehkäistä sairauksia ja kipua huolehtimalla eläinten hyvistä olosuhteista ja tartuntapaineen pienentämisestä. Jos eläin kuitenkin sairastuu, on sopiviin hoitotoimiin ryhdyttävä välittömästi. Pitkittynyt sairaus on aina vaikeampi hoitaa, ja taloudelliset tappiotkin nousevat paranemisen viivästyessä. Itse sairauden hoitamisen ohella huolehditaan tukihoidosta, johon kuuluu kipulääkitys sekä hyvien olosuhteiden järjestäminen sairastavalle eläimelle. Jos eläimen kipu on hallitsematon tai sairauden ennuste huono, eläimen lopettaminen ajoissa on paras vaihtoehto.

Teksti: Iiris Kaimio, hyvinvointivastaava, A-Tuottajat
S-posti: 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |