Sisällöntuotanto on liiketoimintaa
Sanomalla ja palvelulla on kohteensa kuten puimurikaupalla: on turha lähettää puimuriedustajaa köyhien tai kaupunkilaisten keskuuteen, yhtä lailla hukkaan menee kehitysmaan pikkukylän vanhuksille kohdistettu sähköinen kauppapaikka Internetissä.
Sisällöntuotanto on käsite, jota alettiin käyttää laajasti vasta verkkosivuista, vaikka kaiken kirjallisen tai puhutun viestinnän ydin on kautta aikain ollut juuri sisältö.
Sisällöntuotannon koulutuksesta tyrkkää taukoamatta esitettä sähköpostissa ja paperina. "Mitä menestyksekäs mobiilibusiness vaatii arkkitehtuurilta?" Näinkin voivat käsitteet houkutella sekä liikemiehiä että talonsuunnittelijoita.
Sisältöasia on pitänyt olla mietitty jo ennen verkkopalvelun aloittamista. Monelle verkkotuottajalle haaste ajantasaisten palvelujen ylläpitämiseen on osoittautunut ylivoimaiseksi. Verkko on kuin mikä tahansa yritys tai julkaisu, joka vaatii resursseja säilyttääkseen kilpailukykynsä - tai yleensä saavuttaakseen sen.
Internetissä kotisivuja pitävä pieneläinlääkäri tietää rakentaa verkkopalvelunsa niille, jotka omistavat hänen vastaanotolleen sopivia eläimiä. Sivuilla ei ole lehmien kuvia, linkit eivät johda sulkapallosivuille eikä teksti sisällä poliittisia kannanottoja.
Vanhenee silmissä
Verkossa on luettavia kirjoja, musiikkia moneen makuun, ohjeita pahan- ja pommintekijöille, mutta ennen kaikkea se on tietolähde. Kaikki sivut ovat erilaisia kuten sanomalehdet.
Opetusministeriö ja Edita julkistivat syyskuun lopulla uusimman sisällöntuottajan käsikirjan, Abc Digin. Melkoinen osa yli 380-sivuisesta teoksesta on koottuja käsitteiden selityksiä ja sanastoa. Sen perusteella kirja sopii oppikirjaksi, siitä kielii jakso toimittajan työn digitalisoitumisesta. Lähdehakemistoksi teos niille, joiden työhön kuuluu ymmärtää alan termejä ja prosesseja.
"Kirja on tehty liiketalouden näkökulmasta", kertoo sen toimittanut Jarmo Mäkäläinen. Hän myöntää tiedonvalinnan olleen koko ajan vaikeaa ja arvioi, että oleellista onkin se, mitä tapahtuu muutaman vuoden sisällä, ei tässä ja nyt.
Mihinkään yksittäiseen alueeseen Abc Digi ei paneudu syvällisesti, mutta koko tiedonvälityksestä ja sähköisestä liiketoiminnasta siitä saa hahmotelman. Mukaan mahtuu niin pelien luomisen lähtökohdat kuin cross-media, jossa palvelu perustuu hyppelehtimiseen Internetin ja WAPin tai jonkin toisen alustan välillä.
Alustaksi teoksessa kutsutaan välinettä, johon palvelu sijoitetaan. Sisältöä on muokattava eri tavalla, jos sitä halutaan katsottavan näyttöpäätteellä, WAP-puhelimella tai kämmenmikrolla eli PDA:lla.
Koottu aineisto on kuulemma puristettu neljäs- tai viidesosaan, mutta edelleen teokseen mahtuu runsaasti nopeasti vanhenevaa tietoa matkapuhelimen yleisyydestä, tekstiviestien sisällöstä tai puhelujen hinnoista.
Internetiä ja koko it-alaa (informaatioteknologia) koskeva kirjallisuus vanhenee silmissä. Niin tulee käymään kirjan verkko-osoitteille ja yritystiedoille, mutta varsinkin tekniselle sisällölle. Markat on jo muutettu euroiksi, mutta vain osassa artikkeleista.
Kirjalla on myös verkkosivunsa. Jo kirjan julkistamispäivänä http://www.minedu.fi/keskustelupalsta -sivulle eräs kirjoittaja oli jättänyt päivityksiä omaan osuuteensa.
Linkki ja tekijänoikeus
Ministeri Suvi Lindén kertoi kirjaa julkistettaessa paitsi digitv:n alun kompuroinnista myös tekijänoikeusdirektiivistä, joka tulee EU:lta vuoden 2002 loppuun mennessä. Tekijänoikeudet tulevat entistä tärkeämmiksi digiajan myötä.
Tekijänoikeuden osuus on Abc Digissä koottu huolella: se onkin varmaan monelle verkkopalvelun tuottajalle yllätyksellinen asia ja saattaa panna talouden koetukselle. Luovuutta vaatineiden töiden hyväksikäyttämiseen on hankittava tarvittavat oikeudet, ja ne yleensä maksavat.
Luovuutta voidaan hankkia Internetissä omille sivuille kiertoteitse, laittamalla tiedostoihin linkkejä. Kirja sivuuttaa linkityksen toteamalla, että oikeusistuimet eivät ole ottaneet siihen kantaa.
Verkkopalvelun tekijän on hyvä tietää, että tekijänoikeus on voimassa koko tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa jälkeenkin. Lähioikeudet ovat voimassa 50 vuotta. Oikeus valokuvaan on kuvaajan 50 vuotta kuvan ottamisesta. Luettelolla ja tietokannalla on 15 vuoden suoja-aika lähtien siitä, kun se on esitetty julkisesti.
Markku Nummi
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |