Turha etukäteen suunnitella?
Vuoden alku on lupausten ja suunnitelmien aikaa. Ihmistä kiehtoo uusi, tyhjä kalenteri. Saa aloittaa ikäänkuin puhtaalta pöydältä ja tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia.
Yritystoimintaan kuuluu suunnittelu vielä olennaisemmin kuin yksityiselämään. Voisi ajatella, että maataloudessa suunnittelu ja laskelmien teko on itsestään selvyys, mutta ihme kyllä näin ei ole. Tutkimuksissa on todettu, että jopa kolmasosa viljelijöistä pitää tekemistä tärkeämpänä kuin suunnittelua. Tämä joukko on kaiken lisäksi suurenemassa. Asia antaa aihetta huolestuneisiin ajatuksiin.
Tutkimuksissa on todettu sekin, että nuorten viljelijöiden arvot maatalouteen liittyvissä asioissa ovat säilyneet ennallaan, mutta iäkkäiden ja luopumista suunnittelevien viljelijöiden maatalouteen liittyvät arvot ja tavoitteet ovat laimentuneet.
Jotain yhteistäkin eri sukupolviin kuuluvilla viljelijöillä on, nimittäin suhtautuminen metsään. Kaikki ovat sitä mieltä, että metsän hakkuumahdollisuuksia kannattaa käyttää säästeliäästi. Myös yhteistyö naapuritilojen kanssa koetaan tärkeäksi, samoin omavaraisuuden lisäämistä tuotantopanoksissa.
Vain alle puolet viljelijöistä pyrkii tilallaan mahdollisimman voimaperäiseen tuotantoon. Tehotuotanto kiinnostaa, kuten arvata saattaakin, enemmän suurten kuin pienten tilojen isäntiä. Viimemainituilla on usein mielessä kehittää maatalouttaan luonnonmukaisen viljelyn suuntaan. Sinänsä kiinnostus luomuun on viimeisten kahden vuoden aikana hieman alentunut.
Viljelijät eivät niinkään paljon kuin aiemmin koe viljelyn tehostamista uhkana elintarvikkeiden tai ympäristön saastumiselle. Sen sijaan entistä useampi pitää tärkeänä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden nykyisen käyttötason säilyttämistä, jotta turvataan elintarvikkeiden korkealaatuisuus.
Monella tilalla mietitään kysymystä tilan jatkajasta. Lähes puolet viljelijöistä näkisi mielellään, että joku omista lapsista ryhtyisi tilan jatkajaksi. Mitä suurempi tila, sitä suurempi tämä toive on.
Viljelijät luottavat omaan ammattiosaamiseensa. Yli puolet luottaa täysin ammattitaitoonsa. Tässäkin suurimmilla tiloilla luottamus omiin taitoihin on mittavinta.
Tulevaisuuden pelko ja murehtiminen on yleinen taipumus, mutta ei niinkään viljelijöillä. Kaksi kolmasosaa viljelijöistä on sellaisia, joiden toimintakyky ei lamaannu, vaikka edessä on epävarma tulevaisuus. Tässäkin nuoret ja suurten tilojen viljelijät erottuvat muusta joukosta. Vain harva heistä kokee lamaantumista epävarmuuden edessä.
Yrittämiseen kuuluu myös riskin ottaminen. Siihen viljelijät eivät ole erityisen halukkaita, lukuunottamatta nuoria.
Vaikka maatalous onkin ankaraa yrittämistä, yli puolet viljelijöistä arvostaa maataloutta enemmän elämänmuotona kuin ansaitsemiskeinona. Jopa neljä viidestä viljelijästä haluaisi asua maaseudulla, vaikka ei omistaisikaan maatilaa.
Yhteistyötä maaseudulla pidetään itsestään selvänä, mutta sitä se ei ole. Puolet viljelijöistä nimittäin toimii mieluummin yksin. Nuoret kuitenkin hakeutuvat muita halukkaammin yhteistyöhön naapureiden kanssa.
Alkanut vuosi on taas arvaamaton, mutta suunnittelu kannattaa, se on varma.
Martti Seppänen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |