Metsän mahdollisuudet Näinä viikkoina saa lopullisen muotonsa Kansallinen metsäohjelma, joka ohjaa tärkeimmän luonnonvaramme käyttöä ainakin seuraavien kymmenen vuoden ajan. Ohjelman lähtökohtana on se, että hoitamalla ja hakkaamalla metsiä nykyistä tehokkaammin, niistä saatavaa hyvinvointia voidaan edelleen lisätä. Kansallisen metsäohjelman tarkoituksena on vastata Suomen kansallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin kehittämällä metsien hoitoa, käyttöä ja suojelua siten, että metsät antavat suomalaisille mahdollisimman paljon työtä ja toimeentuloa, kehittyvät elinvoimaisina ja monimuotoisina sekä antavat henkistä ja fyysistä virkistystä kaikille suomalaisille. Kansallinen metsäohjelma kirjaa tiukan tehokuurin koko metsäsektorille. Nyt luodaan kaikille osapuolille raamit, miten metsätaloutta ja metsään perustuvaa teollisuutta kestävästi kehitetään. Jotta metsistä saataisiin kansantaloudelle lisää jaettavaa, tulee teollisuuden lisätä kapasiteettia, metsänomistajien tulee huolehtia, että hakkuumahdollisuudet tulevat hyödynnetyiksi ja metsät hoidetuiksi. Valtiovallan asiana on luoda neuvontaa kehittämällä ja eri työlajeille myönnettävällä tuella edellytykset sille, että kiinnostus metsänhoitoon säilyy. Hakkuita ei voida kestävästi lisätä nykyisestä ilman, että uudistustyöt tehdään kunnolla, taimikot hoidetaan ajallaan ja harvennukset oikeassa tahdissa. Hoidon muuttuessa holtittomammaksi, metsät alkaisivat kasvaa toisarvoista puuta. Kansallinen metsäohjelma on metsäpolitiikan uusi työväline. Tänä päivänä työkalujen pitää olla kansainvälisiä, siksi ohjelma on laadittu viime vuosina käytyjen kansainvälisissä metsäneuvotteluissa sovittujen periaatteiden mukaan. Ohjelman kotimaisena selkänojana on avoin valmisteluprosessi, johon ovat päässeet vaikuttamaan kaikki halukkaat. Pohjaa ohjelmalle antavat myös vasta valmistuneet metsätalouden alueelliset tavoiteohjelmat.
täyteen hyötykäyttöön
Viime vuosikymmenien hyvällä metsänhoidolla ja toteutetuilla metsänparannushankkeilla on tehty mahdolliseksi Suomen metsätalouden ja metsäteollisuuden kehitys, jolla on rakennettu kansallista hyvinvointia ja monipuolistettu teollista rakennetta. Tänä talvena valmistuva kansallinen metsäohjelma jatkaa samaa linjaa.
Tavoitteena on ainespuun hakkuukertymän nostaminen 63-68 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2010 mennessä. Samalla pyritään huolehtimaan metsänhoidon ja metsätalouden ympäristönhoidon korkeasta tasosta.
Hakkuukertymän lisäämiseksi pidetään välttämättömänä, että metsien hoidossa viime vuosina todettu jälkeenjääneisyys kurotaan umpeen. Metsänhoidon ja metsänparannuksen investointien tulisi kohota 1,5 miljardin markan vuositasolle. Tämä edellyttää lisäpanostusta myös yhteiskunnalta.
Merkittävintä lisäpanostusta hoitoon odotetaan metsänomistajilta, joiden rahoitusosuuden arvioidaan kohoavan 400 miljoonaa markkaa vuodessa. Alustavasti on valtion tukea metsänhoito- ja perusparannustöihin suunniteltu lisättäväksi 60 miljoonaa markkaa, suunnitteluun, koulutukseen ja neuvontaan on valtiolta luvassa 55 miljoonaa markkaa lisää vuosittain.
Metsän uudistamisen ja nuoren metsän hoidon tehostamiseksi selvitetään mahdollisuudet metsäverotuksen kehittämiseen siten, että metsänhoitotöiden kustannuksia voidaan vähentää nykyistä paremmin.
Metsässä kasvaa mahdollisuuksia
Hakkuukertymän nousu lisäisi kantorahatuloja ennakkoarvion mukaan jopa 1,5 miljardia markkaa vuositasolla. Lisääntynyt puun käyttö merkitsisi metsätaloudelle nykyistä parempaa kannattavuutta.
Suomen on hyvä tukeutua metsään ja metsän varaan rakennettuun teollisuuskeskittymään, sillä alan tuotteiden kysyntä on kansainvälisesti yhä kasvussa. Lisäksi maamme metsävarat antavat mahdollisuuksia lisätä teollisuuden puunkäyttöä 5-10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ohjelmassa varaudutaan myös metsähakkeen vuotuisen käyttömäärän lisäämiseen moninkertaiseksi nykyisestä.
Metsähakkeen korjuun ja käytön lisäyksellä on merkitystä erityisesti nuorten metsien hoidon kannalta. Tällä hetkellä pieniläpimittaiselle puulle on kaupallista käyttöä vain paikallisesti. Asetettu viiden miljoonan kuutiometrin käyttötavoite merkitsisi kuusinkertaista tasoa nykyiseen verrattuna. Tavoitetta pidetään kuitenkin realistisena, sillä raaka-ainetta riittäisi jopa 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Parhaana keinona metsätalouden aktiviteettien lisäämiseen pidetään metsänomistajien neuvonnan ja koulutuksen lisäämistä. Viime vuosina toteutetuissa alueellisissa neuvontaprojekteissa on havaittu, että henkilökohtainen vaikuttaminen tuo nopeasti tuloksia metsätaloudessa.
Metsänomistajien kaupungistumisen ja ikääntymisen myötä panostusta suoraan neuvontaan tarvitaan lisää. Joka vuosi tulee lisäksi noin 10 000 uutta metsänomistajaa sukupolvenvaihdosten seurauksena.
Puukaupan tavoitteet yhä korkeammalle
Puun luotettava ja jatkuva saanti tehtaille tulee sitä haasteellisemmaksi, mitä lähempänä hakkuut ovat kestävää suunnitetta. Puukauppajärjestelmä kaipaa siksi metsäohjelman mukaan kehittämistä. Ei ole hyvä, että teollisuuden ja metsänomistajien neuvotteluyhteys katkeaa pitkiksi ajoiksi.
Yhtenä metsäohjelman tavoitteena on metsätalouden tehostaminen kilpailua lisäämällä. Yksityismetsänomistajien suuren määrän vuoksi puumarkkinoiden neuvottelumenettelyä pidetään kuitenkin tarpeellisena. Avointen markkina- ja hintatilastojen sekä sähköisten puupörssien avulla haetaan mahdollisuuksia edistää markkinoiden toimivuutta.
Metsäohjelmien laatijat haluavat pitää huolta myös pienyritysten erikoispuutarpeista. Lisäksi nähdään tarpeelliseksi kehittää puun hankintakauppaa siten, että hankintapuu vastaa nykyistä paremmin ostajan tarpeita.
Hakkuutasoille on vaihtoehtojaKansallista metsäohjelmaa valmisteltassa on pohdittu erilaisten hakkuuvaihtoehtojen vaikutuksia. Metsäntutkimuslaitoksen tuottamien MELA-laskelmien mukaan järkevimmältä vaihtoehdolta näyttää hakkuukertymän asteittainen lisääminen lähelle 70 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. MTK kannattaa tätä noin kolmanneksen lisäystä. Vaihtoehtoa vastustavat ensi sijassa luonnonsuojelijat.
Metsien rakenne ja kehitys mahdollistavat lisähakkuut, mutta hakkuita on pystyttävä siirtämään nykyistä enemmän harvennuksiin, mäntykuitupuuhun ja turvemaille. Tutkijoiden arvioiden mukaan 70 miljoonan kuutiometrin vuotuinen hakkuumäärä jäisi yhä alle vuotuisen kasvun.
Metsänhoitosuosituksia noudattaen maamme metsistä voitaisiin hakata jopa 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa seuraavien 20 vuoden aikana. Tämän jälkeen hakkuumäärät pitäisi kuitenkin pudottaa lähelle nykytasoa.
Puuraaka-aineen riittävyys on vain yksi teollisuuden näkökohdista, kun uutta jalostuskapasiteettia rakennetaan. Tärkein näkökohta tehdashankkeissa on taloudellinen, minkälaiseen kapasiteetin lisäykseen on kannattavasti mahdollisuuksia. Todennäköistä on, että kapasiteettia kasvatetaan vain jo olemassa olevia tehtaita viritellen ja uudistaen.
Puulajeittain tulevat hakkuumahdollisuudet eivät ole aivan parhaat mahdollisuudet. Hakkuita pitäisi kohdistaa kasvaviin männiköihin, kun ostajien kiinnostus on kohdistunut ennen muuta kuuseen. Metsäteollisuus on varmasti pannut merkille sen, että kuusen hakkuumahdollisuudet pienevät 20-30 vuoden kuluttua. Kuusiraaka-aineen kuljettaminen ulkomailta riittävän tuoreena on kovin riskialtis ja kallis urakka.
Työvoiman riittävyys saattaa olla kansallisen metsäohjelman suurin koetinkivi. Kun metsurit on saneerattu pois koneiden tieltä savotoilta, ei heitä riitä hoitotöihinkään. Keinoksi työvoimapulaan ehdotetaan metsänhoidon menetelmien kehittämistä vähemmän työpanosta vaativaan suuntaan.
Työvoimapula ei ole kaukana korjuutöistäkään, ammattitaitoisia metsäkoneen kuljettajia ei nykyään saada riittävästi.
| Metsänhoidon ja hakkuiden tavoitteet | |||
| Tehtävä | Nykytaso (ha) | KMO (ha) | Lisäys % |
| Avohakkuut | 130000 | 160000 | noin 25 |
| Siemen- ja suojuspuuhakkuut | 60000 | 60000 | 0 |
| Taimikonhoito | 150000 | 250000 | yli 60 |
| Ensiharvennukset | 125000 | 250000 | 100 |
| Muut harvennukset | 150000 | 150000 | 0 |
| Kunnostusojitus | 75000 | 110000 | noin 50 |
| Kunnostuslannoitus | 2000 | 10000 | 400 |
| Peltojen metsitys | 10000 | 10000 | 0 |
Ohjelmat on tehty noudatettaviksi
Suomessa on viime vuosikymmeninä tehty lukuisia valtakunnallisia metsäohjelmia, joiden tarkoituksena on ollut edistää metsien hoitoa ja lisätä metsistä saatavaa hyvinvointia. Maineikkaimpia lienevät MERA-ohjelmat, joiden tulosta on viime inventoinneissa todettu metsien lisääntynyt kasvu. Metsäteollisuuden kehittämisen kannalta tärkeä oli Metsä 2000-ohjelma, jonka hedelmiä kansantalous on viime vuosina saanut nauttia. Lisääntynyt puun käyttö on tuonut maahan lisää vientituloja.
Vajaa vuosi sitten käynnistetty kansallisen metsäohjelman laatiminen on suomalainen vastaus kansainväliseen kehitysprosessiin. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa 1992 ja sen jälkeen useissa eri yhteyksissä on sovittu periaatteista, joita ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän metsätalouden tulee täyttää. Nyt halutaan osoittaa, että Suomi on aktiivinen kestävän metsätalouden kehittämisessä.
Kansallinen metsäohjelma on avaus uudenlaiseen yhteistyöhön. Esimakua siitä antoi jo valmistelun avoimuus. Kaikki halukkaat ovat voineet ottaa osaa ohjelman valmisteluun muun muassa alueellisissa seminaareissa. Ohjelman valmistelun aikana kirjoitetut versiot ovat lisäksi olleet vapaasti tutustuttavissa internetissä.
Kansallinen metsäohjelma ei ole tarkoitettu hyllyihin tai työpöydille pölyttymään, pyrkimyksenä on metsätalouden jatkuva kehittäminen. Tätä tarkoitusta varten luodaan oma organisaatio, jossa eri yhteistyötahot ovat edustettuina.
Kansallisen metsäohjelman toteutusta ja seurantaa varten perustetaan maa- ja metsätalousministerin johtama metsätoimikunta, jossa ovat edustettuina eri ministeriöt, elinkeinoelämä, järjestöt ja asiantuntijaorganisaatiot.
Toimikunnan alaisena toimii neljä jaostoa, jotka seuraavat metsäohjelman toteutusta ja tekevät ehdotuksia ohjelman kehittämiseksi. Jaostojen toimialueet ovat taloudellisen kestävyyden jaosto, ekologisen kestävyyden jaosto, sosiaalisen kestävyyden jaosto ja kansainvälisen metsäpolitiikan jaosto.
Metsäohjelman seurannassa käytetään hyväksi Euroopan kestävän metsätalouden kriteereitä ja indikaattoreita. Kansainvälisen metsäpolitiikan jaoston tehtävänä on myös tukea maamme harjoittamaa käytännön kansainvälistä metsäpolitiikkaa.
Ohjelman valmistelussa noudatettua avoimuutta tullaan kunnioittamaan myös seurannassa. Kansalaisfoorumeita käytetään hyväksi, kun selvitetään, miten ohjelma on käytännössä toteutunut. Metsäohjelmalla on omat verkkosivut internetissä, näitä ylläpidetään vuorovaikutteisena foorumina.
Teksti: Antti Äijö