Suomen halvin lypsyasema?

Kun Kari ja Tiina Seitoja Parikkalasta ryhtyivät pitkien pohdintojen päätteeksi peruskorjaamaan ja laajentamaan navettaansa, oli yhtenä seurattavana johtotähtenä tarkan talouden rakentaminen. Onnistuttu on, ainakin lypsyasema on saatu aikaiseksi tosi pienellä rahalla.

Aseman tyypiksi valittiin nelipaikkainen, kaksipuolinen läpikulkuasema. Kerralla on siis neljä lehmää lypsettävänä, kaksi kummallakin puolella. Seitojat myöntävät, että tällainen asema ei tietysti ole kovin trendikäs. He kuitenkin tyytyvät maksimissaan 25 lehmän karjakokoon, jonka lypsämiseen valittu asema ja yksi henkilö hulppeasti riittävät.

Kun tarvikkeista ja asennuksesta ryhdyttiin pyytämään erillisiä tarjouksia, havaittiin firmojen olevan hieman nahkeita tekemään edes tarjousta tällaiseen tyyppiin. Tavaraa onkin jouduttu kokoamaan vähän sieltä täältä.

Lypsy-yksiköt ovat käytetyt, Alfa-Lavalin HP 100 -mallia. Päästinlaite ja maidonkokooja ovat niin ikään Alfa-Lavalin, nekin käytettyjä. Sen lasissa asentajat havaitsivat särön. Lisäksi maitopumpun päätylaippa oli halki. Asialle ei oikein asennusvaiheessa mitään voinut, kun tavara toimitettiin vasta asennuspäivän aamuna. Mielenkiinnolla odotellaan, koska ehjä saapuu.

Uutta asemalla ovat maito- ja tyhjöputket, kalusteet sekä sähkötykyttimet. Nämä toimitti Finnlacto. Finnlacto teki myös lypsylaitteiden asennuksen. Kalusteet asennettiin itse. Tyhjöpumppu on käytetty SAC. Samoin pesuri on suoraan toiselta tilalta ostettu Pellonpajan merkki. Tilatankki on Alfa-Lavalin suorajäähdytteinen 1400 litran malli. Sen antoi meijeri käyttöön.

Yhteensä talosta siis lähti 45 500 markkaa, johon sisältyvät aseman rakennustyöt. Vastineeksi saatiin lypsyasema, jossa ovat kaikki välttämättömät maidonkäsittelylaitteet. Seitojien lypsyasemalla pystytään taatusti lypsämään lehmistä maidot kohtuullisella työllä, ilman että tuotannon laadusta tai määrästä tarvitsisi tinkiä.

Jo viikon lypsyasematyöskentelyn jälkeen havaittiin, että työmotivaatio nousi huomattavasti, Seitojat sanovat. Ergonominen työasento helpottaa lypsytyöskentelyä. Ylimääräiset askeleet vähenivät. Lehmät ovat rauhallisempia lypsyllä kuin parressa lypsettäessä. Eivät ole potkineet.

Lypsyaseman käyttöönotto onnistui yli odotusten. Lehmiä toki kierrätettiin asemalla jo aikaisemmin, jotta ne tottuisivat. Lehmät olivat näillä tutustumiskäynneillä lähinnä uteliaita.

Maitotilaneuvojan testissä havaittiin, että yksi tykytin ei toiminut kunnolla. Se korjataan. Tiinan mielestä tykytyssuhdetta on kaiken kaikkiaan muutettava. Pitkällä imuvaiheella vetimet saavat liian kovan käsittelyn. Hidaslypsyiset lehmät reagoivat maitoa pidättämällä.

Tiina vaihtoi epähuomiossa tavanomaista jäykemmät nännikumit lypsy-yksiköihin ennen lypsyn aloitusta uudella lypsyasemalla. Se aiheutti jo kolmannella lypsykerralla eräälle hitaalle lypsäjälle kertakaikkisen tyhjentymättömyyden. Vetimen verenkierto estyi, vedin meni lyttyyn ja siihen ilmestyi valkea rantu. Nännikumit vaihdettiin kotimaisiin, ja asia korjaantui heti.

Suorajäähdytteisen tilatankin koko aiheutti hieman ongelmia alussa. Sen jäähdytystähän ei pidä jäätymisvaaran takia kytkeä päälle ennen kuin maitoa on kertynyt niin paljon, että sekoitus kunnolla toimii. Maito haettiin juuri ennen lypsyä, joten tankki piti pestä heti ja kiireellä. Pesuvesien takia kuumaksi jääneessä tankissa tahtoivat bakteeripitoisuudet kohota. Asian on korjannut tankin jäähdytys kylmällä vedellä pesun jälkeen.

Vinokuivikepohja toimii lypsylehmillä

Seitojat laittoivat navettaansa vinokuivikepohjan. Mallia haettiin iittiläisen Erkki Allenin navetasta. Lattia viettää 8 prosenttia Alfa-Lavalin Deltamaster -kaapimeen päin, joka puolestaan on ruokintapöydän edessä.

Märän kesän -98 jälkeiseksi talveksi varattiin 200 pyöröpaalia silloisen runsaan 17 lehmän ja nuoren karjan tarpeisiin. Olki oli käytettävä pitkänä, kun silppuria ei ollut. Pitkä olki ei oikein pelannut niin kuin pitäisi. Vinokuivikepohjallahan kuivikkeen tulisi valua alamäkeen eläinten tallauksen ansiosta. Olkea kumminkin kului yllättävän vähän, noin 130 paalia.

"Kun olki silputaan, se vähentää selvästi kuivikkeen kulutusta", Seitojat sanovat. Kuiviketurve olkeen sekoitettuna parantaa vinokuivikepohjan toimivuutta vielä lisää.

Lehmien mahakarvat, jalat ja taipeet keritään. Tällä tavalla lehmät pysyvät tosi siistinä, Tiina Seitoja kehuu.

Kuiviketta Tyrjän kylällä on hyvin saatavana, sillä monet ympäristön tiloista viljelevät viljaa. Kuivikeolkea saa paalauskustannukset maksamalla.

Vinokuivikepohja siis toimii odotusten mukaisesti. Nuorenkarjan puolella viettoa voisi olla kymmenenkin prosenttia. Seitojat sanovat hieman harkinneensa osastoinnin osittaista purkamista, sillä osastointiin ei tunnu olevan tarvetta. Ummessa olevat on tietenkin pidettävä erillään. Kuiviketilassa olevat kannatintolpat hieman jarruttavat kuivikkeen kulkua.

Eläinlääkärin käynnit ovat vähentyneet huomattavasti. Liikkuminen ilmeisesti edistää pötsien toimintaa, asetonitautia ei ole esiintynyt. Ensikoilla oli poikimisen jälkeen vaikeuksia päästä syömään. Siitä muutamat vähän kärsivät. Asia korjautuu, kun hiehot laitetaan ajoissa lehmien sekaan ja rehua on tarjolla koko ajan.

Utareterveyskin on parantunut huomattavasti vanhaan navettaan verrattuna. Poikimahalvauksia, sorkkakuumetta ja vedinpolkemia ei ole ollut. Kiimantarkkailu on helpottunut. Puolivuotisen nuorkarjan ruokintaan pitäisi Tiinan mukaan keskittyä paremmin. Ne tahtovat olla liian hyvällä sapuskalla.

Täysi vinttikerros

Seitojat ovat rakentaneet navettaansa toisenkin nykyisin harvinaisen ratkaisun. Navetassa on täysi kevyen liikenteen kestävä vinttikerros. Kari Seitoja tunnustaa, että se oli kallis sinänsä, mutta perustelee sitä runsaalla kuivikkeen käytöllä. Työ on kovin helppoa ja nopeaa, kun kuivikkeet voi pudotella ylhäältä suoraan eläinten oleskelutilaan.

Vuoden kuivikkeet mahtuvat pyöröpaaleihin paalattuna navetan vintille. Lisäksi vintillä on väkirehukioskin varastosiilo. Väkirehukioski on Westfalia, jolla pystytään jakamaan kahta rehua. Tässä vaiheessa käytetään yhtä täysrehua. Lypsyasemalla on ainakin aluksi tarkoitus tarjota houkutusrehua.

Säilörehu valmistetaan kahteen laakasiiloon. Viime kesänä tehtiin ensimmäisen kerran esikuivattua säilörehua. Esikuivattuun siirtyminen on onnistunut, ja rehu on ollut hyvää. Säilörehua tehdään yhteistyössä naapurin kanssa. Yhteistyö jatkuu toistaiseksi, sen verran hyviä kokemukset ovat. Kun traktoreita ja ajajia on riittävästi, ketjusta saadaan parempi teho kuin yksin työskennellen. Rahaakin säästyy.

Seitojien navetan peruskorjaus ja laajennus on hyvä esimerkki siitä, että on ennakkoluulottomasti käytetty ratkaisuja, jotka pitkän harkinnan jälkeen on todettu juuri heille sopiviksi. Tälläkin alalla tavanomaisten muotivirtausten perään uskallettiin olla lähtemättä. Oleellinen strategia maidontuotannossa on sekin, että karjan keskituotosta ryhdytään määrätietoisesti nostamaan nykyisestä 7000 litrasta ainakin 8000 litraan.

Maidontuotannon lisääminen ei ollut Seitojan väelle mikään itsestäänselvyys. Tilanpidon lopettaminen tykkänään oli pitkään toisena vaihtoehtona. Lehmiä oli aikaisemmin hieman toistakymmentä ja Tiina työskenteli lomitustehtävissä.

1997 heille tuli mahdollisuus saada lisäkiintiötä ja se ratkaisi paljon laajennuksen hyväksi. Ilman saatua kiintiötä tila ei olisi ollut avustuskelpoinen. Myös Tiinan kouluttautuminen agrologiksi antoi uskoa maidontuotannon mahdollisuuksiin. Maidontuotannon puolesta puhui sekin seikka, että kylän monet muutkin nuoret viljelijät ovat investoineet maidontuotantoon.

Tilan 21,5 hehtaarin peltoala sopii hyvin nurmen viljelyyn. Viime kesän kuivuudesta huolimatta turveperäisiltä mailta saatiin riittävä rehusato. Lisää peltoa tekisi kuitenkin mieli saada. Vuokraaminen tuntuu tällä hetkellä soveliaimmalta vaihtoehdolta.

Pellot ovat parissa lohkossa. Kauempana, noin kolmen kilometrin päässä oleva lohko päättyy venäjän vastaiseen rajaan. Tuvan seinällä on ilmavalokuva, jossa näkyy nykyisen tilan maiden ohella Venäjän puolelle jäänyt suvun entinen tila.

Teksti: Jussi Knuuttila
S-posti: jussi.knuuttila@kolumbus.fi

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |