Robottipuhelimesta ohjauspuhelimiin

Riittävä muistikapasiteetti ja tiedonsiirron kehittyminen mahdollistavat matkapuhelimen käytön puhumisen ohella myös muissa tehtävissä. Sovellukset vaihtelevat pelkästä valvonnasta tiedon tallentamiseen ja siirtoon sekä prosessien ohjaukseen.

Vanhin puhelimen valvontakäytön sovellutus on niin sanottu robottipuhelin. Robottipuhelimia käytetään jatkuvaa tarkkailua vaativissa kohteissa, kuten broilerihalleissa ja kasvihuoneissa. Robottipuhelimet olivat käytössä jo ennen kännyköiden tuloa ja niitä asennetaan edelleen kohteisiin, joissa häiriöt saattavat aiheuttaa suurta tuhoa.

Periaate on yksinkertainen: systeemissä havaituista vioista välittyy tieto robotille, joka soittelee ennalta ohjelmoituihin numeroihin ja hälyttää valvojan paikalle.

Kännykkäkaudella valvoja ei enää ole sidottu lankapuhelimen viereen, vaan voi liikkua laajallakin alueella. Kännykkä mahdollistaa myös ohjaavien ominaisuuksien liittämisen robottipuhelimeen. Yleensä robotti toimii kuitenkin pelkkänä hälyttimenä ja erillinen tietokone huolehtii systeemin rutiinisäädöstä.

Viljankuivaamon hoito vie kiireisenä korjuuaikana paljon aikaa. "Yksin toimivalle viljelijälle kännykkäohjaus tarjoaa mahdollisuuden tehostaa ajankäyttöään", Antti-Teollisuuden markkinointipäällikkö Jouni Virtaniemi sanoo.

Ero vanhaan systeemiin on siinä, ettei tilannetta tarvitse enää mennä erikseen tarkistamaan kuivurille, vaan tiedot kuivatuksen edistymisestä tulevat tekstiviestinä kännykkään. "Tietoliikenne kuivurin ja kännykän välillä on kaksisuuntaista ja myös ohjaustiedot lähetetään tekstiviesteinä", Virtaniemi sanoo.

Tietoa saadaan kuivatus- ja poistoilman lämpötiloista, kuivatuksen vaiheesta ja mahdollisista häiriöistä. Kännykästä käsin voidaan muuttaa kuivatusilman lämpötilaa ja poistoilmakanavassa olevaa termostaattia ohjaamalla voidaan säädellä kuivatusprosessin päättymistä.

Suoraa lukemaa viljan kosteudesta ei vielä kännykkään saada, mutta systeemit tähänkin ovat kehitteillä.

Valtran Mezzo-, Mega- ja Hi-Tech-malleissa on lisävarusteena traktorin toimintoja tarkkaileva Caretel-järjestelmä. Valvontatiedot systeemi raportoi joko omistajan tai traktorin huoltomiehen kännykkään.

Järjestelmä voidaan kytkeä joko passiiviseksi tai aktiiviseksi, jolloin se huomauttaa käyttäjää heti häiriön sattuessa. Systeemi valvoo maksimissaan yhtätoista eri kohdetta: voidaan tarkkailla akseleiden pyörimisnopeuksia, lämpötiloja tai öljynpaineita.

Tiedot lähetetään tekstiviestinä vastaanottavaan kännykkään ja kännykän haltijan tehtävä on sitten ryhtyä tarvittaviin huoltotoimiin. Systeemi helpottaa erityisesti jatkuvassa kovassa käytössä olevien traktoreiden valvontaa ja huoltoa.

Matkapuhelinten kehitys jatkuu hurjaa vauhtia. Seuraava tavoite on kytkeä internet kännykkään ja tehdä kaksisuuntainen nopea tiedonsiirto mahdolliseksi. Tavoitteena on siirtää jopa liikkuvaa kuvaa.

WAP on ensimmäinen askel tällä tiellä. WAP on suunniteltu toimimaan kaikissa digitaalisissa langattomissa verkoissa, mutta se vaatii tietysti informaation vastaanottoon sopivan puhelimen.

Tavallisen käyttäjän kannalta WAP on vielä pettymys: WAP-kännykällä voi selailla ainoastaan WLM-ohjelmointikielellä tehtyjä sivuja, mutta muut sivut eivät näy. WAP on hidas, yhteydet katkeilevat, palveluja on vähän ja kaiken lisäksi WAP on kallis.

Ongelmat johtuvat osin nykyisen GSM-verkon rajoituksista. Laajennuksia suunnitellaankin täyttä päätä. Tiedonsiirron parantamiseksi GSM-verkosta ollaan muokkaamassa ns. GPRS-verkkoa, joka mahdollistaa 2-10 kertaa nykyistä nopeamman tiedonsiirron ja laskutuksen siirretyn datan määrän perusteella.

UMTS on langattomaan puheen ja tiedon siirtoon kehitettävä kolmannen sukupolven järjestelmä. Se mahdollistaa liikkuvan kuvan välittämisen puhelimiin, samoin kuin internet-sivujen selailun. UMTSiin on ladattu hirmuisia odotuksia päätellen niistä hinnoista, mitä matkapuhelinoperaattorit ovat luvista maksaneet.

Vaikka UMTS tuleekin, ei vanha GSM silti jouda romutettavaksi. UMTS -tasoisia palveluja ja ratkaisuja tullaan tarjoamaan myös GSM-asiakkaille niin sanotun EDGE-tekniikan avulla. UMTSista rannalle jääneiden operaattoreiden oletetaankin panostavan voimakkaasti tähän teknologiaan ja siitä saattaa jopa tulla varteenotettava haastaja UMTSille.

Teksti: Olli Alikärri
S-posti: olli.alikarri@kolumbus.fi

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |