Toinen kauppa verkossa
| Kymenlaakson Agrimarket saa keväällä 2001 käyttöönsä
Internetissä sähköisen pilottikauppapaikan, joka saman tien ennakoi koko
Agrimarket-ketjun verkkokauppaa. Toimitusjohtaja Seppo Pakkanen on suhannut autolla Kouvolan ja Helsingin väliä neuvottelemassa sähköisen palvelun kehittämisestä ja uskoo, että vielä se verkkokauppa elpyy, vaikka näyttää toistaiseksi vaisulta. "Tiloilla on hyvät laitteet ja tekniset valmiudet, mutta Internetin käyttö on vielä aika vähäistä. Tietokoneissa käytetään hyvin esimerkiksi tuotannon |
 Kämmenmikro pystyy näyttämään Internet-sivuja ja välittämään sähköposteja. Nykyinen wap on sen rinnalla kömpelö. ©Markku Nummi |
| seurantaan tehtyjä ohjelmia ja palveluja, mutta
informaation lähteenä verkkoa ei vielä hyödynnetä. Verkossa on kuitenkin jo nyt
paljon ajan tasalla olevaa ja prosessoitavaa tietoa", Pakkanen sanoo. Agrimarket-johtaja huomauttaa, että Internet voi olla jopa tuloksentekoväline, sieltä saa lomakkeita, ohjelmia ja monenlaisia palveluita. |
|
Tietoa osattava etsiä
Tiedon hakemiseen Internetistä voi helposti turhautuakin: se on hajallaan ja hakukoneet suoltavat tiedostojen nimiä tuhatmäärin, ellei niille syötetä tarkkoja hakusanoja. Tarkkaan hakuun ne voivat vastata "Ei löytynyt yhtään", vaikka hyviä osoitteita tiedetään olevan.
Ellei osoitteita ole tiedossa, on käytettävä hakuohjelmia kuten Ihmemaata osoitteessa http://www.fi.
Jos halutaan löytää esimerkiksi maito-alkuisia sanoja, hakuohjelmalle syötetään maito*. Sanojen väliin voidaan laittaa useimmissa ohjelmissa sanat ja, tai, ei, englankielisessä hakuohjelmassa and, or, not. Sanat syötetään välilyönnein esimerkiksi maito ja me tai maatilan pellervo.
Lisäksi tietokone sitoo käyttäjänsä työpöydän ääreen, kannettavaakaan ei kukaan raahaa autoon tai traktoriin. Seppo Pakkanen pitää kämmenmikroa kätevänä laitteena. Siinä on kännykkää isompi näyttö, sähköposti ja Internet, puhelinominaisuudetkin siihen saa (Maatilan Pellervo 1/2001).
"Logistiikan hallinta etenee siihen suuntaan, että asioista ilmoitellaan sähköpostilla", sanoo Pakkanen. Kymenlaakson Agrimarketissa kootaan asiakkaiden sähköpostiosoitteita, ja keväällä alkavaan viljan ja rehujen verkkokaupan pilottitoimintaan tulee mukaan palvelua kokeilevia tiloja.
Useat sähköisen kaupan ratkaisut ovat vielä tottumattomalle liian monimutkaisia ja rikollisuuskin verkossa panee miettimään, kannattaako tietojaan syöttää eetteriin.
Hyviä esimerkkejä ilmaantuu usein: eräs muusikko sai samat rummut Internetistä puoleen hintaan kun hintaa vertaa musiikkikaupan hintaan. Lähetys tuli parissa viikossa kotiin.
Pakkasen mielestä ihmisiä pitäisi opastaa ja kannustaa verkon käytössä. Sitä voisi tehdä vaikkapa eräänlainen maaseudun tukihenkilö. Kun verkkokaupan ratkaisut kehittyvät, kauppakin piristyy. Miljoonin markoin kauppapaikkoihin uskoneet yritykset panevat paineita ratkaisujen kehittäjiin. Ehkä mikrosirulla toimiva henkilökohtainen kortti tai jokin muu varma malli panee siihen vauhtia. Mutta tasa-arvo eri alueilla asuvien kesken puuttuu: suurilla alueilla väylät ovat ahtaita ja palvelut voivat katketa kesken. Digitaalitelevisio korjaa osan puutteista, mutta mihin hintaan ja missä?
Viljelijä ei maksa turhasta
Sähköinen kauppa on Pakkasen mielestä haaste perinteiselle maatalouskaupallekin ja muokkaa mahdollisesti yritysten organisaatiota: jos aikoo olla selviäjä, on varmistettava, että ei yhtenä kauniina päivänä ole myöhässä. Hänestä teollisuudelle ja kaupalle löytyvät luontaiset roolit, sillä toinen on jalostuksen ja valmistuksen ja toinen kaupan osaaja. Ellei kauppa käytä uusia keinoja, niitä voivat valjastaa valmistajatkin hyödykseen. Viljelijät, jotka osaavat käyttää ohjelmia ja hakea palveluja eri lähteistä, pystyvät vertailemaan hintoja ja tekevät hankinnat yritykselleen edullisesti.
Pakkanen on arvioinut, että vuoden 2005 tienoilla viidesosa maataloustavarakaupan asiakkaista myy ja ostaa tarvikkeensa sähköisesti.
Markku Nummi
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |