Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

 

Metsärahalle runsaasti sijoitusvaihtoehtoja

Osuuspankit ovat kartoittaneet metsänomistajien pankkipalvelutarpeita monin eri kyselytutkimuksin. Metsärahojen erilaiset talletus- ja sijoitusvaihtoehdot ovat nousseet selvästi halutuimmiksi palveluiksi.

Talletus- ja sijoituspalvelujen suosiota selittänee se, että useimmiten metsänomistaja saa metsästään suurimman taloudellisen hyödyn silloin, kun metsää hakataan sen metsänhoidollisen tilan edellyttämällä tavalla ja metsäraha sijoitetaan tuottavasti. Näin siinäkin tapauksessa, että metsänomistajalla ei ole välitöntä rahan tarvetta.

Pankkien tarjoamissa finanssisijoituksissa löytyy runsaasti erilaisia sijoitusvaihtoehtoja.

Osuuspankeissa otetaan tämän vuoden aikana käyttöön metsänomistajia varten kehitetty Vihreän Kullan Sijoituspalvelu. Palvelun avulla metsänomistaja saa parhaan tuoton metsärahoilleen ottaen huomioon hänen riskinottohalukkuutensa.

Riskinottohalukkuus määritellään siten, että metsänomistaja vastaa erilaisiin riskejä kartoittaviin kysymyksiin. Vastausten avulla määritellään hänen riskinottohalukkuutensa. Sen perusteella hänelle tehdään ehdotus sopivasta sijoitussalkun sisällöstä. Metsänomistaja voi vielä tämän jälkeenkin hyväksyä tai muuttaa ehdotusta haluamallaan tavalla.

Riskittömät sijoitusvaihtoehdot

Pankkitalletukset sopivat ehdotonta varmuutta hakeville sijoittajille. Pankkitalletukset voivat toimia myös sijoittajan vararahastona. Niihin voi siirtää kulutuksesta vapautuvaa rahaa pienissäkin erissä. Toisaalta talletukset saa nopeasti käyttöönsä rahantarpeen yllättäessä. Tuottotileille voi sijoittaa varojaan esimerkiksi vuoden parin sisään tiedossa olevaa remonttia varten.

Talletusten tuotto muodostuu niihin sijoitetulle summalle kerran vuodessa tai talletusajan päättyessä maksetusta korosta. Talletuksen voi tehdä määräaikaisena tai jatkuvana tuottotilinä.

Määräaikaisille tuottotileille maksettu korko on joko sama koko talletusajan tai korko on sidottu sovitun markkinakoron muutoksiin. Jatkuvien tuottotilien korko on yleensä vaihtuva ja sidottu esimerkiksi Op-Prime -korkoon. Korko muuttuu siten aina silloin, kun viitekorkokin muuttuu.

Joukkovelkakirjalainat

Joukkolainat sopivat turvallista, pankkitilejä parempaa tuottoa hakevalle sijoittajalle. Lisäksi ne ovat yleensä suhteellisen riskittömiä.

Joukkolainat ovat yritysten, valtion, kuntien ja muiden yhteisöjen liikkeelle laskemia lainoja. Esimerkiksi valtion obligaatiot ja pankkien debentuurilainat ovat joukkolainoja. Joukkolainat ovat yleensä kahdesta kuuteen vuoden sijoituksia.

Lainojen tuotto koostuu pääomalle maksetun koron lisäksi joukkovelkakirjan mahdollisesta arvonnoususta, jos lainan myy pois kesken laina-ajan. Tavallinen sijoittaja pitää yleensä lainan itsellään koko laina-ajan. Lainan korko on pääsääntöisesti kiinteä ja se maksetaan kerran vuodessa. Joukkovelkakirjaan sijoitettu pääoma maksetaan takaisin laina-ajan päättyessä.

Koron suuruus riippuu laina-ajan pituudesta ja siitä, miten hyvät takuut lainan liikkeellelaskija voi antaa pääoman takaisinmaksusta.

Riskilliset sijoitusvaihtoehdot

Vakuutukset sopivat sekä nuoremman että vanhemman polven sijoituskohteiksi. Nuori tai keski-ikäinen sijoittaja voi eläkevakuutuksen avulla suunnitella jäävänsä lakisääteistä eläkeikää aiemmin eläkkeelle tai täydentää tulevaa eläketurvaansa. Säästövakuutukset sopivat taas esimerkiksi lahja- ja perintöverosuunnittelun välineiksi.

Säästövakuutuksessa pääoma ja tuotto maksetaan sijoittajalla tai edunsaajalle vakuutusajan päättyessä yhdellä kertaa. Eläkevakuutuksissa sijoitus maksetaan sovitun ajan kuluttua kuukausittain maksettavana eläkkeenä.

Vakuutukset ovat pitkän tähtäyksen sijoittamista. Vähimmäissijoitusaikana voidaan pitää kolmea vuotta. Tuotto on yleensä sitä parempi, mitä pitemmäksi ajaksi sijoitus voidaan tehdä.

Eläke- että säästövakuutuksiin voidaan säästää toistuvissa erissä, mutta säästövakuutuksissa myös suurempien yksittäisten sijoitusten tekeminen on mahdollista.

Vakuutukset voivat olla joko korkotuottoisia tai sijoitussidonnaisia tai niiden yhdistelmiä. Korkotuottoiset vakuutukset ovat käytännössä riskittömiä. Sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa riskin suuruus riippuu siitä, miten suuri osa säästöistä on sidottu rahastoihin.

Korkotuottoisessa eläke- ja säästövakuutuksessa sijoitussummalle maksetaan vakaata ns. laskuperustekorkoa, joka on käytännössä hyvin vakaa. Sen lisäksi sijoittaja saa vakuutusyhtiön taloudellisesta tuloksesta riippuvan asiakashyvityksen.

Sijoitussidonnaisissa eläke- ja säästövakuutuksissa sijoittajan valitsema osa säästöistä sijoitetaan hänen valitsemiinsa OP-sijoitusrahastoihin. Vakuutuksen tuotosta osa koostuu silloin rahastojen arvonnoususta ja mahdollisista tuotto-osuuksista. Kun sijoitusrahaston arvo nousee, kasvaa myös vakuutussäästö. Kun rahaston arvo laskee, pienenevät säästötkin vastaavasti.

Eläkevakuutuksen lisäetu on se, että vakuutusmaksut voi vähentää verotuksessa sinä vuonna, kun maksuja on maksettu. Vähennyskelpoisuuden yläraja on 8 500 euroa. Eläkkeestä peritään maksettaessa normaali ansiotulovero.

Säästövakuutus on hyvä valinta silloin, kun vanhemmat tai isovanhemmat haluavat muistaa jälkikasvuaan. Säästövakuutuksella voi siirtää esimerkiksi puukaupparahoja lahjaverovapaasti perilliselleen korkeintaan 8 500 euron arvosta kolmen vuoden välein. Vakuutuslahjan antaminen ei sulje pois verottaman alle 3 400 euron rahalahjan antamista lähiomaiselle kolmen vuoden välein.

Vakuutetun kuollessa kesken vakuutusajan on säästösumma 35 000 euroon asti edunsaajalle perintöverovapaata tuloa. Tällöin edunsaajina ovat lähiomaiset. Jos edunsaajina ovat esimerkiksi vaimo ja neljä lasta, voi verovapaana siirtyvä summa olla jo miljoona markkaa.

Vakuutussäästöt eivät kuulu varallisuusveron piiriin eikä niitä tarvitse ilmoittaa veroilmoituksessa.

Sijoitusrahastot

Rahastosijoittaminen on riskin hajauttamista parhaimmillaan. Rahastoyhtiö sijoittaa varansa useisiin eri kohteisiin, jolloin yhden sijoituksen epäonnistuminen ei vaaranna koko sijoituksen tuottoa. Sijoitusrahastot sopivat etenkin pienehköjä sijoituksia tekeville sekä niille, joilla ei ole halua eikä taitoa seurata itse osakemarkkinoiden tapahtumia.

Rahastot jaetaan sijoitusrahaston sijoituspolitiikan mukaisesti korko-, osake- ja yhdistelmärahastoihin eli rahastoihin, jotka sijoittavat sekä korko- että osakemarkkinoille. Näiden lisäksi on myös koko joukko muita rahastoja kuten esimerkiksi toimiala- ja indeksirahastoja. Korkorahastot voivat olla lyhyen koron tai pitkän koron rahastoja.

Lyhyen koron rahastot sopivat sijoittajille, jotka haluavat talletuskorkoa paremman tuoton, mutta hyväksyvät myös rahastosijoittamiseen liittyvän talletuksia suuremman riskin.

Pitkän koron rahastot sopivat sijoittajalle, jotka arvostavat kohtuullista arvonkehitystä, mutta eivät halua ottaa osakemarkkinariskiä. Yhdistelmärahastot sopivat sijoittajalle,

joka haluaa korkorahastoja parempaa tuottoa osakesijoituksia alhaisemmalla riskillä. Osakerahastot sopivat taas sijoittajalle, jotka hyväksyvät osakemarkkinoihin liittyvät

riskit parempia tuottoja hakiessaan. Toimialarahastot, jotka sijoittavat varansa yhden toimialan yhtiöihin, ovat riskialttiimpia kuin eri toimialoille hajautetut osakerahastot.

Osakerahastoja suositellaan yleensä yli viiden vuoden sijoituskohteiksi. Sitä lyhyemmällä sijoitusajalla on sijoittajan varauduttava siihen, että sijoituksen arvo voi välillä myös laskea. Karkeana nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että lyhyen koron rahastot sopivat alle vuoden pituiseen sijoittamiseen. Pitkän koron rahasto sopii sijoituskohteeksi yli kahden vuoden aikajänteelle. Yhdistelmärahastot ovat parhaimmillaan yli kolmen vuoden sijoitusajalle.

Rahastosijoittamisen voi aloittaa pienilläkin summilla. Suosiota saanut tapa on sijoittaa tietty summa esimerkiksi kerran kuussa johonkin rahastoon jatkuvalla sijoitussopimuksella.

Sijoitusrahastojen tuotto koostuu rahasto-osuuden arvonnoususta eli myytäessä saatavasta mahdollisesta myyntivoitosta. Eräät sijoitusrahastot, ns. tuottorahastot jakavat omistajilleen myös vuotuista tuotto-osuutta. Sen sijaan kasvurahastot eivät jaa vuosittaista tuotto-osuutta, vaan rahaston tuotot jätetään kasvattamaan rahaston osuuden arvoa.

Rahastosijoittamisen yksi etu on, että sijoitus on helposti muutettavissa rahaksi. Rahasto-osuudelle määritellään joka pankkipäivä arvo. Rahasto on velvollinen lunastamaan rahasto-osuuden sijoittajalta tähän päivän hintaan.

Osakkeet

Osakkeet ovat eri sijoitusvaihtoehdoista kaikkein riskialtein vaihtoehto. Sen takia osakkeita suositellaan viidestä kymmeneen vuoden sijoituskohteiksi, jolloin sijoittajan on mahdollista odottaa yhden laskukauden yli osakkeen seuraavaa tuottohuippua.

Osakkeisiin voi sijoittaa joko suoraan pörssin kautta tai välillisesti osakkeisiin sijoittavien sijoitusrahastojen tai osakerahastoihin sidotun säästövakuutuksen kautta.

Suora osakesijoittaminen vaatii minimissään usean tuhannen euron panostuksen. Kaupankäynti- ja välittäjän muiden kulujen suuruus vaikuttavat siihen, että osakkeisiin ei kannata sijoittaa kerrallaan kovin pieniä summia (alle pörssierän). Samoin aktiivinen kaupankäynti osakkeilla sopii niistä koituvien kulujen takia useimmiten paremmin ammattisijoittajille kuin harrastelijoille.

Osakesijoittamisessa tuotto muodostuu yhtiön jakamasta osingosta ja osakkeen mahdollisesta arvonnoususta, joka realisoituu silloin, kun osake myydään. Osingon maksu ja sen suuruus riippuvat yhtiön taloudellisesta tilanteesta. Laskusuhdanteessa osinkoja ei välttämättä joka vuosi makseta.

Ulkomaisiin sijoituskohteisiin on helpointa sijoittaa niihin erikoistuneiden rahastojen kautta. Euroopan ulkopuolelle sijoitettaessa kohteen tuottoon vaikuttavat osakkeiden arvon muutoksen lisäksi myös valuuttakurssien muutokset. Sen sijaan euroalueelle sijoitettaessa valuuttariskiä ei ole.

Kotimaisiin osakkeisiin sijoittanut on pitkällä aikavälillä saanut keskimäärin reilun 15 prosentin tuoton.

Teksti: Martti Tynkkynen
S-posti: martti.tynkkynen@osuuspankki.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |