Maatila Pellervo

Eurot kännykän sirulle

Ikäänkuin raha-asioiden hoito ei olisi jo tarpeeksi muuttunut: kohta alkaa eurojen käyttö, ja niitäkin maksetaan kaupassa pian kännykällä.

Risto Linturi osaa pitää kuulijansa hereillä. Helsinkiläistä Linturia tituleerataan futurologiksi, ja hänellä on atk-alan yritys.

"Virtuaalinen avokonttori ilmaantuu kodin seinälle ja robotit siirtävät astiat tiskikoneesta kaappiin imuroituaan ensi pölyt. Geenilukija tuhoaa vapaaehtoisen sairasvakuutusjärjestelmän ja vapaaehtoisen eläkejärjestelmän."

Linturi jatkaa: "Geeniteknologian ihmeet romuttavat toimialoja, ihoon tatuoidaan näyttömatriiseja, hermoihin kytketään lisäaisteja, puut tuottavat valoa ja sähköä".

Niille, jotka eivät häntä usko, hän muistuttaa, että mekaaniset laskimet katosivat taskulaskimen tieltä yhdessä hujauksessa. Ja nythän niitäkin uhkaa tietokoneen ja kännykän laskin.

Linturi puhui Osuuspankkiryhmän tutkimussäätiön teemapäivässä Osuuspankkiopistolla Helsingissä. Tilaisuus osoitti, miten huimat odotukset Suomessa tietotekniikkaan yhä kohdistuu jo toteutuneesta kehityksestä huolimatta.

Seuraava meni jo hieman epäilyn puolelle:

"Kuvitelkaa, mitä saisi aikaan lentävä auto…. R. Linturi Oy on tilannut yhden ja ihmettelen kovasti, etteivät muut halua Helsingistä Ouluun milloin tahansa tunnissa tai Tallinnaan kymmenessä minuutissa. 2005 mennessä lentävä auto on massatuotantoa."

Osuuspankeilla on nyt noin 200000 GSM-Kultaraha-asiakasta. Amerikkalaiset eivät ole toistaiseksi innostuneet pankkipalveluista edes Internetissä. Jenkeissä vain muutama prosentti asiakkaista käyttää nettipankkia, ja tavalliset pankit ovat täynnä asiakkaita ja henkilökuntaa.

Osuuspankeille tulee 10000-15000 uutta Internet-asiakasta kuukaudessa.

Internet-kauppa kasvaa hillitysti, mutta sillä on etunsa. Ruotsalaiset ovat laskeneet, että jos kymmenen prosenttia päivittäistavaroista ostettaisiin verkosta, se säästäisi jakelukustannusten kuljetusenergiasta viisi prosenttia.

Maksuautomaatit poistuvat
"Maksuautomaatit jäävät unhoon 3-5 vuodessa", arvioi kehittämisjohtaja Matti Korkeela Osuuspankkikeskuksesta.

Monet ovat ehtineet pettyä kalliin wap-puhelimen palveluihin. Wapin (Wireless Application Protocol) vaatimaa WML-tekstiä (Wireless Markup Language) pystyy tekemään vain tietyllä teksturilla. Se rajoittaa vielä wapiin liittyvän palvelun yleistymistä. Osaava pystyy tekemään nettisivuja teksturillakin. Kaikki tietävät, miten hankala pienellä kännykän näppäimistöllä on töksiä tekstiviestiä, hoida sillä sitten pankkiasioita. Eikä selainta voi päivittää kuten tietokoneessa. Nokian Jorma Ollila lupaa hoitaa yrityksensä resursseja niin, että toimiva Internet tulee matkapuhelimeen lähivuosina.

Kännykän lisähyödyntäminen ei ole kuitenkaan riippuvainen Internetistä. Suomen Akatemian vanhempi tutkija Mika Pantzar on hahmotellut kännykän roolin muutosta. Hän on varma, että jo ensi vuonna tai 2002 kännykällä maksetaan kaupassa. Nykyinen wap-puhelin kehittyy tähän tarkoitukseen sopivaksi. Valmiina on jo bluetooth -tekniikka, joka keskustelee kassapäätteen kanssa useiden metrien etäisyydellä siitä, mutta muussa tekniikassa on vielä puutteensa. Aina tarpeen tullen otetaan kännykällä yhteys osuuspankkiin ja ladataan sirukorttiin lisää rahaa, jos sitä saldolla on.

Patzar toivoo kuitenkin, että ihmisistä ei tule neuroottisesti kännykkään orjautuneita "silakkaparvia", joita osakemarkkinoiden huhut ja näennäiset palvelut ohjaavat.

Pantzarin lailla Linturi katsoo kännykän nousevan asioinnin "yleisavaimeksi": kaukosäätimeksi, lompakoksi, valvontapaneeliksi, opastimeksi, äänilevyksi tai sen koteloksi.

Onko tämä kaikki turvallista? Keskusrikospoliisista rikostarkastaja Juha Härkönen sanoo, ettei hän pistäisi isoja summia verkkokauppaan mahdollisten väärinkäytösten takia. "Me suomalaiset olemme tässä asiassa liian hyväuskoisia", sanoo Härkönen. Hän perustelee omaa varovaisuuttaan myös sillä, että suomalaisia kohtaan tunnetaan maailmalla kovasti mielenkiintoa huipputeknologian vuoksi.

Matkapuhelin viljelijän työkaluna
Viljelyssäkin kännykän hyödyntäminen yleistyy. Avomaavihannesten viljelijöiden lisäksi muutkin viljelysektorit alkavat pian saada sää- ja tuholaisviestejä kännykkäänsä. Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimusmestari Sakari Raiskio kertoo, että kesällä 2000 palvelu laajenee kaksisuuntaiseksi: viljelijät voivat lähettää omia havaintojaan tekstiviestinä. Saatavat raportit ja ohjeet koostuvat sitten säätietojen ja havaintojen yhdistelmästä.

Palvelu paitsi automatisoituu niin se myös kaupallistuu: tietoalan yritys on ottamassa tekstiviestipalvelun hoitamisen vastuulleen. Samaan aikaan palvelu kehittyy; siihen otetaan uusia viljelyn alueita, tulossa ovat muun muassa sadonkorjuuvihjeitä antavat viestit.

Puhelinpalveluja tarjoavat teleoperaattorit tienaavat pelkistä sähköposteista vuonna 2000 arviolta 1000 miljoonaa markkaa. Kovin halvalla ei enää niiden osakkeita saa.

Verkkokauppoja
Internetissä ostamisesta on ainakin kahdenlaisia määritelmiä: toisten mielestä ostamiseksi riittää lomakkeella tilaaminen, toisten pitää myös maksaa Internetissä ennen kuin voi puhua verkko-ostoksesta.

Seuraavassa muutamia suomalaisia atk-verkkokauppojen osoitteita, joissa maksuvälineeksi käy Kultaraha.: Tietokoneita ja muita laitteita www.monitori.com
Atk-välineitä, laitteita, kameroita www.imagism.fi
Koneita, oheislaitteita, tarvikkeita www.store.haloneducation.fi
Atk-tavaratalo www.kauppakeskus.com
Atk-varusteita www.bdog.fi