Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

helmikuu.gif (2919 bytes)

Elimäen kasvattamon tavoite:
Vasikka kasvaa kilon päivässä

Välikasvattamo on nautojen kolmivaihekasvatuksen keskimmäinen lenkki, joka erikoistuu vasikoiden kasvattamiseen märehtiväksi nuorkarjaksi. Elimäen kasvattamossa tavoitteena on, että vasikat kasvavat kilon päivässä. Sillä vauhdilla kasvatus kannattaa ja siitä loppukasvattamonkin on hyvä jatkaa.

Olen tullut Elimäen kunnan Viinikkalan kylään jututtamaan Pekka Arolaa ja Risto Staufferia. Pekka pitää välikasvattamoa vuokrayrittäjänä ja Risto on tilan isäntä.

Myllylän tila on oikeastaan Myllylän kartano, johon kuuluu vuonna 1914 rakennettu päärakennus ja lukuisia talousrakennuksia. Vasikat ovat kartanon kivinavetassa.

Sekä Pekalla että Ristolla on pitkä kokemus karjataloudesta. Pekalla on muutaman kilometrin päässä oma tila, jossa hän vaimoineen pitää maito- ja nuorkarjaa. Risto on syntyään Myllylästä. Hän on ottanut allergiataipumuksen vuoksi etäisyyttä eläimiin, mutta seuraa välikasvatusta suurella mielenkiinnolla. Kun tulen navetalle, he ovat juuri yhdessä miettimässä juomalaitteisiin liittyviä kysymyksiä.

Välikasvatus vasta aluillaan
Navetassa märehtii lokakuun lopuilla saapuneiden vasikoiden erä. Tässä vaiheessa yhtään kolmitiekasvatuksen opeilla tuotettua ryhmää ei ole vielä lähtenyt loppukasvattamoon. Paikalla ei siis ole enää juottovasikoitakaan, joten nyt on hyvä aika miettiä ja parantaa juottojärjestelmää.

Pari erillistä osastoa navetasta on vielä toistaiseksi varattu välitysvasikoille, lähinnä siksi, ettei niitä tarvitsisi erikseen lämmittää.

Lihakunta tuo vasikat tilalle
Välikasvatuksen edellytys on, että alueelta on saatavissa runsaasti hyviä vasikoita. Elimäki ei sijaitse tiheimmässä karja-Suomessa, mutta kuitenkin sen laidalla. Lehmätiheys alueella vähentynee vielä jonkin verran, tuskin kuitenkaan kovin merkittävästi.

Kasvattamolla on sopimus Lihakunnan kanssa vasikoiden tuonnista ja viennistä. Lihakunta toimittaa parin viikon aikana hyvälaatuisia 1-2 viikon ikäisiä vasikoita 30-60 eläimen erissä. Loppukasvattamoon niiden on tarkoitus lähteä samassa porukassa noin puolen vuoden ikäisinä.

Kolmivaihekasvatukseen hyväksyttävien vasikoiden laatua tarkkailee välittäjä. Eriin valitaan tietyn sapluunan mukaan terveitä ja vilkkaita vasikoita. Niiden napojen kuntoon kiinnitetään erityistä huomiota.

Liharisteytyksistä saataisiin tietysti ihan toisella tavalla kasvavia vasikoita, mutta niitä välitykseen ei kovin paljon saada. Joukossa näkyy olevan tällä kertaa pari liharotuista vasikkaa, jotka heti erottuvat muita kookkaampina ja lihaksikkaampina.

Eläintilat tehty yksinkertaisiksi
Paksuseinäinen kivinavetta on saneerattu moneen kertaan eri tarkoituksiin. Nyt vasikkakasvattamon katto on kohtalaisen korkealla. Eläimien hengitysilma höyryää kirpeässä pakkaspäivässä, mutta navetassa on helppo hengittää. Ilmastointi toimii alipaineimurilla, jota säätelee termostaatti.

Osastointi on tehty eläinlääkintäviranomaisten määräysten mukaisesti. Suunnitteluapua saatiin Lihakunnan rakennusmestarilta.

Seinät ovat filmipintaista vaneria lukuun ottamatta ulkoseinää, joka on kalkittua kiveä. Vasikat nuolevat joutessaan kalkittua pintaa, vaikka nuolukiviäkin on tarjolla. Siinä taitaa olla vaihtelua makunystyröille. Kun tilat ryhmän poistettua pestään ja desinfioidaan, kiviseinä ei ole paras mahdollinen. Tarkoitus on jättää tilat tyhjilleen noin viikoksi eläinryhmien välillä.

Suoraan ulkoseinästä voidaan sisään ajaa pieni kauhakuormaaja, jolla kuivike poistetaan parin viikon välein. Kuivikkeena on turvetta ja olkea.

Kun vasikat ovat pieniä, tiloissa on säteilylämmitin antamassa niille lämpöä ja turvallisuuden tunnetta. Silmiinpistävää laumahierarkiaa ei viidessä kuukaudessa ryhmiin ehdi kehittyä.

Kehiteltävänä oleva juottojärjestelmä on Riston ja Pekan itse suunnittelema. He naurahtavat, että tuli käytyä katsomassa yhtä jos toistakin hyväksi kehuttua järjestelmää, mutta viime kädessä tällainen uusi systeemi paranee koko ajan uutta opittaessa.

Entinen tilatankki on pantu alkuperäistä päivänvastaiseen tehtävään. Piimähuuhde lämpiää vastuksella 28-29 asteen lämpöiseksi. Lämmin piimä kiertää sitten putkissa. Konetta säädetään niin, että se joustaa eläinmäärän mukaan. Juomatutteja riittää yksi kymmentä vasikkaa kohden. Eipähän tule isoa jonoa juoman ääreen.

Tankkiauto tuo piimähuuhteen tilalle. Raaka-aineen tulee olla tasalaatuista. Kerran huuhde jostain syystä juoksettui, mistä aiheutui tukkeutumisia. Toisen kerran sen sokeripitoisuus oli sen verran korkea, että vasikat puhaltuivat ohimenevästi. Järjestelmä puhdistetaan parin päivän välein eikä hygieniaongelmia ole ollut. Kesäaikana huuhteen säilytys saattaa tosin tulla ongelmaksi, jos lämpötilat ovat kovin korkeita.

Välikasvattamo opettaa märehtijäksi
Kysyn Pekalta ja Ristolta, onko märehtijäksi opettamisessa hyvää kikkaa. He vastaavat, että ensin pitää varmistaa, että vasikka osaa juoda. Paras juomisen opettaja on toinen vasikka. Naudat ovat laumaeläimiä ja tarkkailevat toisiaan. Huonommat saavat mallia nopeimmilta, ja siitä se vähitellen alkaa sujua. Joitakin pitää tietysti ihmisenkin opastella.

Alusta lähtien vasikoilla on saatavissa vapaasti heinää ja täysrehua, Mullin Herkku ykköstä. Niitä maistellessaan vasikat rupeavat rupeavat vähitellen kasvattamaan etumahojaan.

Kun vasikat ovat 3-4 viikon ikäisiä, eläinlääkäri tulee nupouttamaan ne sähkökolvilla. Sarvenaiheen puudutuskin riittäisi, mutta tällä tilalla on havaittu hyväksi rauhoittaa vasikat. Näin hommasta ei tule rodeota, vaan nupoutetut ja nupoutettavat pysyvät hyvin erillään.

Vasikat kasvavat terveinä
Pirteät vasikat tulevat ihmettelemään salamavaloa. Yhtään ruipeloa en näe eläinten joukossa. Leuat jauhavat tasaisesti ja ryhmä vasikoita on paneutunut maata toistensa seuraa etsien.

Kysyn, ovatko eläimet säilyneet terveinä. Tähän on Pekan helppo vastata: kuolleisuus on tämänhetkisissä ryhmissä noin 3 prosenttia eikä ongelmille ole ollut mitään yksittäistä syytä. Kahdella vasikoista oli märkivä niveltulehdus, joka todettiin raadonavauksessa.

Ripulia ei ole näkynyt lainkaan, mikä viittaa siihen, että piimäruokinta toimii niin kuin pitääkin. Näin kuivike pysyy kuivana ja viihtyisänä pitkään.

Kunnaneläinlääkäri tulee tilalle tarpeen mukaan, minkä lisäksi Lihakunnan kanssa tehdyn terveydenhuoltosuunnitelman mukaan tehdään säännöllisiä tarkkailukäyntejä.

Kolmitiekasvatus pyrkii erityisesti hyödyntämään eläinten hyvää terveydentilaa. Siinä pystytään välttämään monet vaaratekijät: eläimien jatkuva vaihtuminen, eri-ikäisten nautojen oleskelu yhdessä ja kuljetus- ja muu stressi niinä aikoina, jolloin vasikat ovat herkimmillään. Vasikat tulevat välikasvattamoon, kun termimaidosta saatuja vasta-aineita on vielä kosolti jäljellä. Olennaista on se, että vasikoiden valitsija tekee tarkkaa työtä. Välikasvattamossa asiaan on vaikea enää vaikuttaa.

Tavoitteena kilon lisäkasvu
Kysyn, millaisia kasvutavoitteita välikasvattamossa on.

Tavoitteena on yhden kilon päivittäinen lisäkasvu välikasvattamokauden ajaksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että vasikoiden valinta lypsykarjatiloilla onnistuu. Auttaisi myös suuresti, jos kasvatettavaksi saataisiin lisää lihanautojen jälkeläisiä. Tällä hetkellä niistä saatava lisähinta ei riitä innostamaan risteytyksiin.

Pekka ja Risto kertovat, että eläinten punnitushanke alkaa aivan lähipäivinä. Vielä vasikoita joudutaan valitettavasti arvioimaan silmämääräisesti.

Koska välikasvattamon perusajatus on olla lenkki hyvin toimivassa ketjussa, yhteistyö muiden osapuolien kanssa on tärkeää. Risto ja Pekka ovat tyytyväisiä Lihakunnalta saatuun tukeen. Maatalouden investointitukea ei hankkeeseen valitettavasti saatu.

Kysyn, mitä neuvoja Risto ja Pekka antaisivat kokemuksiensa perusteella välikasvattamoa harkitseville ihmisille. Risto sanoo, että hänet on yllättänyt se, kuinka paljon on ennen tehty vasikoiden kanssa turhaa työtä. Kun kasvattamiseen paneutuu ennakkoluulottomasti, se voidaan tehdä yksinkertaisesti ja tehokkaasti.

Yksi kolmivaihekasvatuksen etu välikasvattamon näkökulmasta on investointikulujen kohtuullisuus. Tähän vaikuttaa se, että rakenteet ovat kevyemmät ja rehualuetta tarvitaan vähemmän. Pitkän päälle voidaan toivon mukaan laskea plussapuolelle vähentyneet lääkintäkulut. Risto laskeskelee vielä, että vasikoiden kasvattaminen välikasvattamossa sopii paremmin A-alueelle kuin esimerkiksi sonninkasvatus.

*Teksti: Jouko Koppinen
*S-posti:

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |