Rakennetaan puusta
Suomi oli ennen vanhaan puurakentamisen mallimaa. Joka miehellä pysyi kirves ja saha kädessä ja oli myös taito pystyttää vaikka oma talo.
Sitten ajat muuttuivat ja puu painui taustalle. Taitokin hävisi kun taitajat menivät manan majoille.
Nyt ollaan jälleen palaamassa vanhoille jäljille. Puurakentamista edistetään monin eri tavoin ja jopa kerrostaloja tehdään puusta.
Kokemukset uuden aallon puurakentamisesta ovat osoittautuneet erittäin hyviksi. Panostukset ovat tuottaneet erinomaisia tuloksia. Puurakentaminen on osoittautunut myös taloudellisesti kilpailukykyiseksi niin pientalojen kuin kerrostalojenkin tuotannossa.
Ilahduttavaa on ollut myös asukkaiden tyytyväisyys puutaloasumiseen.
Valitettavasti säädökset asettavat edelleenkin puurakentamisen betonirakentamista epäedullisempaan asemaan. Olisi kohtuullista, että niin palo- kuin rakennesäädöstenkin osalta eri rakennusmuodot olisivat tasapuolisesti kohdeltuja sekä säädöksissä että viranomaisten taholta.
Kunnat voisivat aktiivisesti kaavoittaa niin kerrostalo- kuin pientaloalueitakin nimenomaan puurakentamista varten. Puurakentamisen edut tulevat esiin esimerkiksi täydennysrakentamisessa tonteilla, joilla tavoitellaan suuria tehokkuuslukuja.
Suomen kerrostalotuotannosta vasta vähäinen osa rakennetaan puusta, vaikka asukkaiden mielestä puukerrostalo on betonitaloa viihtyisämpi ja terveellisempi. Myös äänieristystä ja talojen ulkonäköä pidetään parempana. Olisi toivottavaa, että urakoitsijat löytäisivät puurakentamisen uudet mahdollisuudet ja selvät edut nykyistä paremmin.
Suomessa asuntorakentaminen ei vastaa määrällistä ja laadullista kysyntää. Rakennetaan liikaa kerrostaloja, vaikka ostajat haluaisivat pientaloja.
Metsien sertifiointi on Suomessa edistynyt nopeasti. Lähes kaksi kolmasosaa metsistä on todettu täyttävän ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän metsätalouden tunnusmerkit. Lopullakin alalla valmistelutyöt ovat täydessä käynnissä sertifioinnin toteuttamiseksi kuluvan vuoden aikana.
Metsien sertifioinnin tarkoituksena on osoittaa ympäristötietoisille asiakkaille, että tuotteisiin käytettävä puu tulee hyväksyttävällä tavalla hoidetuista ja käytetyistä metsistä. Sertifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa kolmas, ostajasta ja myyjästä riippumaton osapuoli antaa kirjallisen todisteen, sertifikaatin, siitä, että alueen metsätalous on ennalta sovittujen vaatimusten mukaista.
Maailmanlaajuinen metsäteollisuus on käynnistänyt toimet, joilla eri alueilla käytössä olevat metsäsertifiointijärjestelmät saadaan vertailukelpoisiksi. Tavoitteena on luoda periaatteet keskenään tasavertaisten hyvän metsänhoidon tarkastusjärjestelmien vastavuoroiseksi hyväksymiseksi.
Tämä on välttämätöntä yrityksille, jotka ostavat puu- tai paperituotteita eri puolilta maailmaa yhdistääkseen niitä omissa tuotantoprosesseissaan omiksi asiakastuotteikseen.
Ympäristöjärjestöt ajavat omaa FSC-järjestelmäänsä, mutta se tuntuu vieraalta, koska siinä ympäristöjärjestöillä ja ns. sosiaalisilla ryhmillä on äänten enemmistö päätettäessä hyvän metsänhoidon periaatteista ja niiden soveltamisesta käytäntöön.
Martti Seppänen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |