Suojele myös nurmia
| Rikkakasvien torjunta nurmesta jää useimmilta tekemättä. Nurmen perustamisvaiheessa rikkakasveihin aivan oikein kiinnitetään huomiota, mutta varsinaisina satovuosina työ jätetään väliin. Ja kuitenkin puhtaasta nurmikasvustosta on mahdollista ottaa satoa vuoden, pari pitempään kuin voikukkaa ja leinikkiä kasvavasta pellosta. Säästöä kertyy, kun nurmen uusimiskulut lankeavat harvemmin maksettaviksi. |  Voikukan oikea torjuntahetki on nuppuvaihe. |
Jos nurmialasta on 10 prosenttia rikkakasvien peitossa, joka kymmenes pyöröpaali on pelkkä moskaa. Niillä alueilla, joilla tilanne on vielä pahempi ja rikkakasveja on 20 prosenttia, myös lopputulos on tuplasti huonompi: joka viides paali joutaisi suoraan kaatopaikalle.
Kymmenen prosenttia rikkoja nurmen pinta-alasta tarkoittaa myös 10 prosenttia pienempää säilörehu- tai heinäsatoa.
Eläimet saattavat syödä rikkakasveja, ja on niillä jossain vaiheessa vähän rehuarvoakin. Laitumella lehmä kuitenkin valitsee mitä syö, säilörehun tai kuivan heinän mukana pötsiin joutuu haitallisiakin rikkakasveja. Koska rikkojen rehuarvo on varsinaisia viljeltyjä heinälajeja pienempi, lehmä täyttää mahansa toisarvoisella tavaralla. Ja kun rikkakasvien maittavuuskaan ei aina ole paras mahdollinen, rehun syönti saattaa vähentyä. Rikkojen torjumatta jättäminen kostautuu näin pienempänä maitotilinä.
Joillakin rikkalajieilla on lisäksi haitallinen vaikutus maidon laatuun. Esimerkiksi rönsyleinikki aiheuttaa maitoon maku- ja värivirheitä.
Leveälehtiset rikkakasvit, kuten voikukka ja hierakka, vaativat paljon elintilaa ja ravinteita. Niiden käyttämä vesi, valo, elintila ja ravinteet ovat pois kylvetyiltä lajeilta. Rikkakasvit saattavat vähentää nurmikasvien pensomista jopa 20-30 prosenttia.
Rikkakasvien siemenpankki kasvaa myös nurmessa. Torjumattomien monivuotisten rikkojen siementen lisäksi maahan kertyy myös maanalaisia juurakoita, jotka kasvattavat uusia yksilöitä ja pienentävät lohkon satoa vielä vuosienkin kuluttua.
Jos rikkojen torjunta nurmen perustamisvaiheessa on onnistunut, nurmivuosien aikana rikat voidaan pitää kurissa niittämällä. Parhaiten tämä onnistuu tietysti säilörehunurmilla, huonoin tilanne on laitumilla.
Kemia mukaan peliin
Aina eivät pelkät niitot riitä. Silloin täytyy istua hetkeksi miettimään oikeaa strategiaa kemiallisten aineiden käyttöön.
Nurmissa esiintyy sekä yksi- että monivuotisia rikkoja, jotka kaiken lisäksi ovat kaikki eri kehitysvaiheissa. Yksivuotiset rikkakasvit on yleensä helppo saada torjuttua, samoin monivuotisten rikkojen maanpäällinen, näkyvä osa. Monivuotisten rikkojen juuriston hävitys on jo vaativampi tehtävä.
Ensimmäinen nyrkkisääntö on, että ruiskutus tulee tehdä valtalajiston mukaan eli silloin, kun pellolla yleisimmin esiintyvä laji pitää ruiskuttaa.
Toinen nyrkkisääntö koskee oikeaa ruiskutusaikaa. Yleensä rikoilla pätee ennen kukintaa-sääntö. Se tarkoittaa, että ruiskutus tulee tehdä silloin, kun rikat ovat nupulla, ennen niiden kukinnan alkua. Silloin rikkakasvin sisäiset nestevirtaukset kulkevat juureen päin. Kasvi tehostaa itse omaa hävitystään kuljettamalla avuliaasti torjunta-aineen juureen. Kun pellolla ollaan ruiskun kanssa liikkeellä liian aikaisin tai liian myöhään, maanpäällinen verso kyllä kuolee, mutta juurakko jää jatkamaan kasvuaan.
Koska rikkakasvit usein esiintyvät nurmessa pesäkkeinä, kannattaa harkita pesäkekäsittelyä. Täsmätorjuntaa on mahdollista tehdä juuri oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Tulos on varmasti parempi kuin keskimääräiseen aikaan ruiskuttaen. Joissakin tapauksissa pesäkekäsittely onnistuu parhaiten reppuruiskulla.
Sää vaikuttaa torjuntatulokseen. Viileällä ilmalla rikkakasvien elintoiminnot ovat hitaita ja ne tarvitsevat pitkän ajan sisäisiin nesteiden kuljetuksiinsa. Samoin muut stressiä aiheuttaneet säätekijät hidastavat elintoimintoja: kuivalla tai kuumalla ilmalla rikkakasvit eivät toimi kovin aktiivisesti. Mitä voimakkaammassa kasvussa rikat ovat, sitä paremmin torjunta-aine kulkeutuu kasvissa.
Kemiallisten aineiden käytössä täytyy muistaa varoaika. Starane 180-ruiskutuksen jälkeen karjan voi päästää laitumelle tai sadon voi korjata 10 päivän kuluttua. Gratilia käytettessä varoaika laidunmailla ja silörehuksi korjattavilla nurmilla on seitsemän vuorokautta. Heinän korjuun voi aloittaa 21 päivän kuluttua Gratil-ruiskutuksesta.
Saara Salonen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |