Vasikkakasvattamon
voi rakentaa vanhaan navettaan
Kolmivaihekasvatuksen vasikkakasvattamoiksi soveltuvat hyvin 50-luvulla rakennetut navetat tai muut käyttämättömät tuotantorakennukset. Näitä rakennuksia on paljon ja suuri osa niistä on teknisesti hyväkuntoisia. Niissä maatiloilla on paljon pääomaa tuottamattomana.
Uuden 250 neliömetrin nautarakennuksen, johon mahtuu 80 vasikkaa, arvo on maa- ja metsätalousministeriön ohjekustannuslaskelman mukaan noin 175.000 markkaa. Jos puolet kasvatetuista naudoista kulkisi näiden välikasvattamoiden kautta, niin tarvitsisimme käyttöön tätä rakennuskantaa noin 200 miljoonan markan edestä. Vastaava tuotantokapasiteetin lisäys nykyisiin loppukasvattamoihin tulisi maksamaan huomattavasti enemmän.
Välikasvattamona vanha rakennus on lähes alkuperäisessä käyttötarkoituksessa, joten siihen ei tarvitse tehdä kovin suuria ja kalliita muutoksia. Välikasvattamossa tuotetuilla vasikoilla on kysyntää valmiiksi eteenpäin, joten tuottajan ei tarvitse käyttää aikaansa markkinointiin.
Vasikoiden alkukasvatus Lihakunnan mallin mukaan toteutettuna on uusi tuotantomuoto, jota ei voi verrata mihinkään aikaisempaan. Aiemmin näiden kasvattamoiden lähtökohta oli purkaa eläinvälityksessä esiintyvää kausivaihtelua. Uusi tuotantomalli on suunniteltu pysyväksi ja jatkuvaksi toiminnaksi.
Vasikoiden välikasvatus tässä järjestelmässä vaatii rakennuksen suunnittelulta omia erityispiirteitä, muun muassa "kaikki sisään, kaikki ulos" -systeemin, alle kahden viikon aloitusiän, kuuden kuukauden kasvatusajan ja niin edelleen.
Alkukasvattamon karsinat
Kasvattamo voidaan jakaa tarvittaessa ruokinnan mukaan kahteen osaan, juotto-osastoon
ja kuivan rehun osastoon.
Juotto-osastossa karsinaksi soveltuu ainoastaan kuivikepohjainen ryhmäkarsina, jossa pinta-alaa pitää olla 2 neliömetriä vasikkaa kohti. Noin kahden kuukauden jälkeen vasikoiden ruokinta muuttuu juotosta kuivalle rehulle, jolloin on sopiva aika siirtää vasikat seuraavaan isompaan osastoon. Isommille vasikoille kuivikepohjakarsinassa tarvitaan tilaa 3 neliömetriä.
Toisen vaiheen osastolla vasikat ovat jo riittävän kestäviä vaikkapa kokoritiläkarsinaan, jos sellainen on mahdollista edullisesti järjestää. Kokoritiläkarsinassa tilantarve on vähintään 1,5 neliömetriä vasikkaa kohti. Suositeltavampaa ja rakenteellisesti yksinkertaisempaa on pitää vasikat koko ajan kuivikepohjalla niiden ollessa alkukasvattamossa. Karsina tyhjennetään kuormaimella kasvatusjakson jälkeen.
Olosuhteiden pitää olla kunnossa
Vasikoiden ruokinta, karsinan kuivitus ja riittävä ilmanvaihto ovat ne kolme
perusasiaa, jotka tulee hoitaa tinkimättömästi.
Oikein järjestetty ruokinta takaa vasikalle tuloksellisen kasvun. Alkuvaiheessa vasikoiden ruokinta perustuu lähes pelkästään juottorehuun. Juoma lämmitetään vasikoille sopivaksi sekoitussäiliössä.
Tutin letkuosa voidaan johtaa lämmitysosan kautta vasikoille. Näin juoma säilyy sekoitussäiliössä viileämpänä ja pitempään tuoreena. Väki- ja karkearehua on vasikoille jatkuvasti tarjolla. Väkirehu annetaan vapaaruokinta-automaatista ja karkearehu heinäkorista. Perinteistä ruokintapöytää ei tarvita. Juomavettä (17 astetta) on oltava jatkuvasti saatavilla.
Karsinan kuivitukseen suositellaan olkea ja tarvittaessa voi lisäksi käyttää turvetta. Kuiviketta lisätään kerralla vaikkapa pyöröpaalillinen, jota ei tarvitse välttämättä levittää, vasikat hoitavat sen itse ajankulukseen.
Vasikoiden makuupaikalle tehdään suojaisa katos, jonka alle ne mielellään menevät. Näin karsinassa pysyy parempi järjestys. Katoksen yläpuolelle asennetaan säteilylämmittimet. Muu osa kasvattamosta voi olla viileämpää. Suojakatos käännetään pois edestä kun kuivikepohjaa huolletaan.
Nuoren vasikan minimi-ilmanvaihtomäärä on 10 kuutiota tunnissa ja maksimi 55 kuutiota tunnissa. Ilmanvaihdoksi suositellaan alipaineilmanvaihtoa moottoripuhaltimilla, poisto yläkautta ja tuloilma säädettävistä seinäluukuista.
Yksinkertainen juottosysteemi
Vasikan juottoa pidetään aikaa vievänä ja hankalana työvaiheena.
Alkukasvattamoihin on kuitenkin kehitetty ruokintaa helpottava tuttijuottosysteemi
vapaaruokinnan periaatteella.
Juottolaite rakennetaan tilatankista, joita saa hankittua meijereiltä melko halvalla. Tilatankissa juoma sekoitetaan vasikoille sopivaksi. Tankin tilavuuden pitää riittää vasikoiden vuorokauden juottoon. Juomaa kuluu parhaimmillaan jopa 10 litraa vasikkaa kohti, joten 40 vasikalle sopiva juomatankki on 400 litraa.
Juoman perusraaka-aine varastoidaan isompaan säiliöön, jonka tilavuuden tulee olla säilyvyydestä riippuen noin viikon tai kahden viikon aikana kuluva juoman määrä. Vasikoille juoma "tarjoillaan" letkututeista. Tutteja tulee olla vähintään yksi kymmentä vasikkaa kohti.
On eduksi asentaa tutit kahden tutin ryhmiin, joissa tuttien väli on 10 senttiä ja ryhmien väli vähintään 40 senttiä. Juomatuttien alueelle kannattaa asentaa viemäri johon hukkaantunut juoma valuu eikä näin kastele kuivikepohjaa. Tankin ja tuttien välille rakennetaan kierrätysputki, jossa juoma virtaa kiertovesipumpun avulla jatkuvasti.
Vapaajuottosysteemiin pienet vasikat oppivat nopeasti. Kun tutteja ja juomaa on riittävästi, niin vasikoiden ei tarvitse taistella ruoka-annoksestaan.
Investoinnin kustannus 125 markkaa/vasikka
Rakennusinvestointi 80 vasikan kasvattamoon on noin 150.000 markkaa, jolloin 10 vuoden
kuoletusajalla ja 6 prosentin korolla vasikkaa kohti tulee 125 markan menoerä.
Rakennusinvestointi ei ole merkittävä kuluerä vasikoiden välikasvatusjärjestelmälle.
Vastaava investointi loppukasvattamon laajennuksena aiheuttaa 15 vuoden kuoletusajalla yli 500 markan menon kasvatettua lihanautaa kohti. Vasikoiden välikasvatuksesta saadaan näin selvä säästö koko naudanlihan tuotantoketjulle.
Urpo Manninen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |