Kannustava selvitys
Etsin kirjoituksia osuuskuntalaista 1900-luvun ensimmäisistä Pellervo-lehdistä. Paljon muutakin asiaa sattuu silmään: Belgiassa 258:sta osuusmeijeristä on kullakin jäsenellä keskimäärin kolme lehmää. Lehdet olivat täynnä pieniä uutisia osuuskuntien perustamisesta siellä täällä Suomessa. Yhteistoiminnan halu kukoisti. Kysyttiin osuusmeijereiden perustamisohjeita, luotiin turvepehkuosuuskuntia, selostettiin karjanhoidon ja viljelyn menetelmiä. "Parantavatko pikku maapalstat tilattomain tilaa?" kysyttiin eräässä otsikossa. Konsulentit pörräsivät ympäri maata, vaikka junakin oli vielä tuore kulkupeli.
Sata vuotta myöhemmin tulen aamulla työpaikalle, matka takkuilee tuon tuosta kun uudenkarhean linja-auton ovet eivät pysy kiinni. Autossa on ihmisiä, jotka katsovat ilmaisjakelulehdistä kuvia eläinten polttorovioista ja karttavat naudanlihan syöntiä bse:n ja suu- ja sorkkataudin vuoksi, joka kuulemma levisi Britanniaan Aasiasta salakuljetetussa lihassa ja tarjoiltiin väärin käsiteltynä eläinten rehuksi.
Suomen elintarvikeklusterin tuore laatuselvitys toistaa sen, mitä suomalaiset ruoantuottajat ovat tienneet koko ajan: kotimaiset elintarvikkeet ovat hyviä ja kilpailukykyisiä.
Elintarvikeklusterin selvitysmies arvioi suomalaisella elintarvikealalla olevan niin paljon valtteja, että se voi menestyä kansainvälisillä markkinoilla kuten telealamme on menestynyt. Tuskin kuluttajat kuitenkaan tahtovat, että parhaat nakkimme viedään muualle ja itse syömme mitä jää. Kiintiöity tuotanto rajaa sekin vientiä. Mikäli pelastumme Eurooppaa vitsaavilta eläintaudeilta ja suomalaisen elintarvikealan maine maailmalla vahvistuu, yrityksemme saavat edullista tukea virittää ulkomailla uutta lisensioitua tuotantoa, ja se tukee niiden taloutta sekä mahdollisuutta palkita hankkimansa raaka-aineen tuottajia laadusta.
On kannustavaa, että selvitysmies ruokkii kotimaisen elintarvikealan itsetuntoa ja sanoo, että jos kotiläksyt tehdään kunnolla, Suomi nousee Euroopan johtavaksi laatumaaksi. Jo nyt on huipputuotteita, mutta niistä ei ole kypsynyt brandeja eikä elintarvikeala ole pystynyt teknologiakärkemme tapaiseen markkinointikuvioon.
Selvitysmiehen mielestä tuotteiden hyvä laatu ei riitä, vaan pitää myös valmistaa tuotteet laadukkaalla tavalla. Luomutuotteilla on nyt kysyntää. Ihmiset uskovat tuotteiden pakkauksessa oleviin merkintöihin. Nyt tavoitellaan sitä, että tuotteita tehdään laatu- ja mpäristöjärjestelmien mukaisesti, jolloin todistetaan elintarvikkeiden ostajille heidän toivomiaan eettisistäkin tuotantotapoja. Jatkossa puhtauden merkitys vain korostuu.
Selvitysmiehen mielestä laatujärjestelmät ovat alkua eikä niiden teholla voida henkseleitä paukutella. Eurooppalaiset laatupalkintoperusteet antavat niille noin 150 pistettä kun asteikko on 0-1000 pistettä. Elintarvikealan yritykset yltävät 200-400 pisteen tuntuville.
Selvitysmies on arvostellut elintarvikeklusterin yhteistyön sujuvuutta. Toisaalta viime aikoina on uutisoitu monista eri teollisuudenalan yhteistyösopimuksista ja paljon tehdään valmisteluja kulissien takana koko ajan.
Kun EU:hun tulee uusia jäsenmaita, laadun merkitys korostuu. Suomalaisilla on upeita teknisiä menestysideoita ja -tuotteita, ja niitä pitäisi selvitysmiehen mielestä yhdistää myös elintarvikkeisiin. Niillä voi helposti ratkaista tuotteiden läpinäkyvyyden tarpeet, mutta hyviä käyttökohteita olisi lisää niin logistiikassa kuin tuotantotekniikassa.
Laatukoulutusta on valmisteltu maatiloille jo vuosia ja kehystetty laatusertifikkaattitodistus koreilee jo muutaman maatilan seinällä. Ensimmäiset sertifikaatin saajat ovat hyvillään työn järkeistymisestä ja laskevat saavansa siitä hyvästä palkkioksi myös riihikuivaa rahaa.
Monta murhetta perheisiin on tullut sairastumisista ja loukkaantumisista maatilan töissä. Laatu- ja turvallisuusjärjestelmillä voi olla merkittävää inhimillistä lisäarvoa.
Markku Nummi
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |