Porsaiden suunnitelmallinen tuotanto
Kaikki alkaa vieroitettavien emakoiden ryhmittelystä

Ryhmävieroitus on suunnitelmallisen porsastuotannon ydin. Tilan emakkokanta jaetaan samankokoisiin ryhmiin. Vieroitus tapahtuu aina samana viikonpäivänä määrävälein.

Tilan siirtyessä suunnitelmalliseen tuotantoon laaditaan ensiksi kalenteriohjelma, johon jaksotetaan emakkoryhmät vieroituspäivineen. Sen jälkeen kalenteriin merkitään ryhmien tiineytyspäivät ja porsimisviikot. Työtehtävistä laaditaan yksityiskohtainen viikoittainen työohjelma. Kalenteriin tehdään merkintöjä kiimantarkkailusta, siemennyksistä, rokotuksista, porsaiden siirroista jne. Päivittäin toistuvia työrutiineja ei merkitä kalenteriin.

Suunnitelmallisessa tuotannossa on tavoitteena tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan ja keskittyä siihen tehtävään, mikä kulloinkin on sikalassa tärkeintä. Se edellyttää tiukkaa kalenteriohjelman mukaista työskentelyä.

Suunnitelmalliseen tuotantoon voidaan lähteä myös vanhoissa yksiköissä, mutta usein se edellyttää muutoksia sikalan sisällä ja jonkinlaisia kompromisseja. Kun lähdetään rakentamaan kokonaan uutta tuotantolaitosta, suunnitelmallisuus voidaan ottaa lähtökohdaksi jo piirustuslaudalla. Osastojen lukumäärä riippuu siitä, millainen ryhmitys sikalassa valitaan. Sikalaan ei saa tulla niin sanottuja pullonkauloja. Suunnitteluvaiheessa on hyvä selvittää, miten emakkoaines uudistetaan. Samalla selvitetään tautien mahdolliset tartuntatiet.

Emakkoryhmien lukumäärä ja koko riippuvat tilan kokonaisemakkomäärästä ja sikalamallista.

Ryhmän koolla ei ole kovinkaan paljon merkitystä tuotantotuloksiin. Pyrkimyksenä on kuitenkin päästä mahdollisimman suuriin emakkoryhmiin. Isojen ryhmien kanssa toimiminen edellyttää kurinalaisuutta ja tietyistä päivistä on pidettävä kiinni. Suunnitelmallisen tuotannon onnistumisen edellytys on emakkoryhmien kantaviksi saaminen ja ryhmien koossa pitäminen.

Yleisin emakkoryhmien lukumäärä on seitsemän, jolloin vieroitukset tapahtuvat kolmen viikon välein. Koska porsimisväli on kaksikymmentäkaksi viikkoa, on yksi vieroitusväli joka seitsemännen ryhmän jälkeen neljä viikkoa. Tällä kiertonopeudella saadaan 2,36 porsimista emakkoa ja vuotta kohden.

Kolmen viikon jaksotuksen etuna on se, että edellisen ryhmän uusijat tulevat kiimaan samanaikaisesti seuraavan ryhmän kanssa, koska emakon kiimaväli on kolme viikkoa. Ryhmästä pudonnut emakko voidaan näin yhdistää seuraavaan ryhmään.

Pienille sikaloille ja yhdistelmätuotantoon sopivampi ryhmien lukumäärä on kolme. Tällöin vieroitusten väli on kahdesti seitsemän viikkoa ja kerran kahdeksan viikkoa.

Suuremmat yksiköt toimivat usein yhdellätoista ryhmällä tasaisella kahden viikon jaksotuksella. Suurimmissa sikaloissa muodostuu viikoittaiset ryhmät. Tällöin ryhmien lukumäärä on kaksikymmentäkaksi.

Niissä sikaloissa, joiden porsimisväliksi on valittu 22 viikkoa (154 vrk), vieroitusiäksi tulee noin 33 vuorokautta. Kiertoa on mahdollista nopeuttaa, mutta silloin sikalan olosuhteilta ja rehuilta vaaditaan enemmän ja kaikkien osasten on osuttava vieläkin paremmin kohdalleen.

Ryhmiä muodostettaessa kannattaa ottaa yhteyttä henkilöihin, jotka ovat muodostaneet ryhmiä aiemmin tai joilla on jo aiempaa kokemusta toimintamallista.

Suunnitelmallisessa tuotannossa pienikin yksikkö voi saavuttaa suuren yksikön etuja, joskin suurimmat hyödyt tulevat esiin isoissa yksiköissä.

Tuotannon rationalisointi näkyy keventyneenä työtaakkana. Kaikki toimenpiteet tapahtuvat keskitetysti. Esimerkkinä tiineytykset, kiimojen / uusintojen valvonta, porsimiset, rokotukset ja muutkin hoitotoimenpiteet.

Tuotannon ryhmittelyllä ja keskittämisillä saadaan myös suuria tuotannollisia etuja. Suunnitelmallinen tuotanto on vastaus moneen sikalan ja sianpidon hyvinvointikysymyksiin. Voisi hyvinkin väittää sen olevan merkittävin ja välttämätön tekijä porsastuotannon tulosten parantajana.

Ryhmävieroituksen avulla kiimat ovat erittäin vahvoja ja emakot saadaan paremmin kantaviksi. Myös ensikot tulevat paremmin kiimaan. Kiimojen ja uusintojen valvonta helpottuu, koska se tehdään ryhmälle samanaikaisesti.

Seuraava hyöty saadaan porsituksen yhteydessä. Ryhmä porsii muutaman päivän sisällä, jolloin se helpottaa porsimisien valvontaa. Pahnueiden tasaaminen varmistaa maidon riittämisen kaikille porsaille.

Suunnitelmallisen tuotannossa toimitaan osastoittain periaatteella kaikki sisään - kaikki ulos. Tämä vähentää tautipainetta huomattavasti.

Kalenteriohjelman ansiosta uudistamistarve tiedetään hyvissä ajoin, jolloin ryhmien täydennys ja koossapitäminen helpottuu. Tuottaja voi sopia ennakkoon yhden toimittajan kanssa täydennyksestä ryhmiin ja näin minimoida tautiriskejä.

Hyötynäkökohdiksi voidaan mainita myös porsaiden suuremmat välityserät ja tasalaatuisuus. Lihasikalat ottavat mielellään porsaita tällaisista sikaloista. Tulevaisuuden tavoitteina voidaankin pitää mallia, jossa yhden tilan emakkoryhmän porsailla täytetään yksi lihasikaosasto.

Lihakunnassa lähdettiin syksyllä 1998 viemään suunnitelmallista tuotantoa nopeasti käytäntöön. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Nyt noin viisikymmentä Lihakunnalle porsaita tuottavaa tilaa on mukana jonkinlaisessa ryhmittelyssä ja suunnitelmassa.

Monilla tiloilla vieroitettujen porsaiden määrä on noussut usealla porsaalla emakkoa ja vuotta kohden. Välitykseen tarjottavat porsaserät ovat suurentuneet. Osa Lihakunnan porsasvälityksen suuresta kasvusta viime vuonna on selitettävissä suunnitelmallisen tuotannon lisääntymisellä.

Teksti: Helge Pyöriä, projektipäällikkö
S-posti:

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |