Lypsyrobotit eivät sovi joka navettaan

Ensimmäiset lypsyrobotit otetaan Suomessa käyttöön jo tänä vuonna. Helsingin yliopiston Suitian koetila saanee kunnian olla tien näyttäjänä, valmiudet uuteen tekniikkaan on lisäksi useissa viime aikoina rakennetuissa navetoissa.

Lypsyrobotit tai automaattiset lypsyjärjestelmät olivat keskeinen mielenkiinnon kohde Valion järjestämillä navettasuunnittelun koulutuspäivillä helmikuun puolivälissä. Vaikka yleinen toteamus oli, että vielä ei ole aika suureen robottiryntäykseen, tulevissa navettasuunnitelmissa kannattaa lypsyn automatisointi ottaa huomioon.

Automaattisten lypsyjärjestelmien tulo on otettu huomioon jo maa- ja metsätalousministeriössäkin.

Lypsyrobotti ei mahdu rahoituspäätösten perusteina oleviin navetoiden ohjekustannuksiin, mutta uudenlaisen automaation rahoittamisesta on tehty jo omat ohjeet ja annettu ensimmäiset poikkeusluvat kahdelle eteläsuomalaiselle tilalle.

Lypsyn automatisointi lypsinten kiinnittämistä myöten on kallis ratkaisu, arviot tämän hetkisten laitteistojen hinnoista ovat miljoonan markan luokkaa. Jotta uuden teknologian käyttöönotto kannattaisi, tulee sillä saada selvää säästöä esimerkiksi työvoimakuluissa. Kannattavuustekijät muuttuvat vasta siinä vaiheessa, kun automaateille ennustettu hintojen lasku toteutuu.

Professori Hannu Saloniemi usko, että lypsyn automatisointi lypsinten kiinnittämistä myöten onnistuu, jos navetan järjestelyillä saadaan eläinliikenne mahdollisimman sujuvaksi. Parasta olisi suunnitella navetta sellaiseksi, että siellä voidaan hyödyntää eläinten luontaisia liikkumistottumuksia.

Karjanhoitajan työn luonne väistämättä muuttuu pitkälle automatisoidussa navetassa. Tärkeää on kuitenkin pitää huolta eläinten säännöllisestä havainnoinnista. Jos karjan seuranta ei ole kunnossa, se näkyy pian eläinten hyvinvoinnissa, Hannu Saloniemi muistutti.

Myyntipäällikkö Tuure Hirvonen Alfa Laval Agrista totesi, että emoyhtiön VMS-projekti on loppusuoralla ja Ruotsiin on jo asennettu kymmenkunta Alfa Lavalin automaattijärjestelmää. Suomeen ensimmäiset yhtiön laitteistot tulevat mahdollisesti jo tämän vuoden aikana.

VMS-järjestelmässä kyse ei ole pelkästään automatisoidusta lypsystä, eläinten tunnistuksen mukaan toteutetaan lypsyasemalla myös yksilöllinen väkirehuruokinta jopa neljällä eri rehulla. Kaikkia toimintoja ohjataan tietokoneella, johon talletetaan myös lehmäkohtaiset lypsy- ja tuotostiedot.

Tuure Hirvosen mukaan automatisoitu lypsy sopii harvoin vanhoihin navetoihin. Esimerkiksi hyvin yleiseen kolmiriviseen pihattotyyppiin ei eläinkiertoa pysty järjestämään niin, että lypsy voidaan hoitaa kokonaan automatiikan avulla. Kaksi- tai nelirivinen navettatyyppi ovat järjestelmään parhaiten sopivat, sillä oleellista on, että navetassa on ruokintakäytävä ja oleskelualue erotettu toisistaan. Ainoa reitti ruokintakäytävälle tulee kulkea tunnistusjärjestelmän kautta. Jos portin läpi kulkevaa eläintä ei ole määrätyn ajanjakson aikana lypsetty, se pääsee syömään vain kuljettuaan lypsyaseman kautta.

Lypsyn automatisointi asettaa erityisen suuret vaatimukset eläinten puhtaudelle, sillä koneellisesti ei utareita saada milloinkaan yhtä puhtaiksi kuin käsin. VMS - lypsyjärjestelmässä on erillinen vesipesujärjestelmä vetimille. Esilypsy ja vedinten puhdistus toteutetaan erillään varsinaisesta lypsystä. Lypsylaitteisto huuhdotaan automaattisesti joka lypsyn jälkeen.

Tarkkaa myyntihintaa Alfa Lavalin järjestelmälle ei vielä kerrota. Neuvottelujen pohjana voidaan Suomen myyntikonttorista saadun tiedon mukaan pitää 850000 markkaa jonka päälle tulee arvonlisävero.

Karjatalouskoneiden tuotepäällikkö Vesa Latvala FinnLactosta oli sitä mieltä, että nyt on menossa vasta robottilypsyn ensimmäinen vaihe ja nykyiset laitteet eivät välttämättä ole ollenkaan samanlaisia kuin tuleva vallitseva tekniikka. Miehen arvion mukaan tekniikka saattaa olla kunnossa viiden vuoden kuluttua ja hinnatkin tulevat silloin olemaan huomattavasti alhaisemmat kuin nyt.

Tänä päivänä yksi "boksi", jolla pystyy lypsämään noin 60 lehmää maksaa miljoonan verran. Tuleva hintakehitys lypsyroboteilla voi hyvässä lykyssä olla samantapainen kuin aikanaan kännyköillä.

Lypsyrobotista puhuttaessa on ehkä hämärtynyt se, että kyse on vain lypsinten automaattisesta kiinnittämisestä. Kaikki muu tähän liittyvä tekniikka on oikeastaan jo olemassa. Robotin voi liittää esimerkiksi tandem-tyyppiseen lypsyasemaan, jos navetan pohjaratkaisu antaa mahdollisuudet asianmukaiseen eläinliikenteeseen. Liikenne oleskelualueelta ruokintakäytävälle voi kulkea vain yhteen suuntaan.

FinnLacto ei kiirehdi robotin maahantuontia, vaikka useammat asiakkaat ovat siitä olleet kiinnostuneita. Vesa Latvalan mukaan yhtiön edustama Afimilk-järjestelmä voidaan jo nyt rakentaa niin, että se tekee kaiken muun lypsinten kiinnitystä lukuun ottamatta.

Keskossa koulutetaan tänä vuonna asentajia, myyjiä ja suunnittelijoita Westfalian uuden Leonardo-lypsyjärjestelmän hienouksiin. Ensimmäiset asennukset on merkin maahantuonnista vastaavan Erja Mattilan mukaan tarkoitus tehdä ensi vuonna.

Erja Mattilan mukaan Leonardon sopivuus maitotiloille on Keski-Euroopassa jo pystytty osoittamaan ja tuottajat Suomessa ovat hyvin kiinnostuneita. Merkittävin kiinnostuksen syy on se, että automatisoitu lypsyjärjestelmä mahdollistaa navettatöille aivan uudenlaisen organisoinnin ja vapaamman työaikataulun.

Automaation myötä lypsyaikaa on ympäri vuorokauden, mutta toimiva järjestelmä ei vaadi ihmisen läsnäoloa. Häiriön sattuessa lypsyasemalta voidaan järjestää hälytys vaikka kännykkään.

Automatisoitu lypsy edellyttää sitä, että navettakokonaisuus suunnitellaan kokonaan uudelleen. Leonardo on useamman osan muodostama kokonaisuus, jossa pesuboksi on erikseen ja sen lisäksi tulee karjakoon mukainen määrä lypsypaikkoja. Suunnittelussa lähdetään siitä, että järjestelmää on mahdollista laajentaa jälkikäteen.

Navettaa rakennettaessa on huomioitava, että Leonardo vaatii syvemmän lypsymontun kuin tavanomainen lypsyasema. Monttu voidaan kuitenkin mitoittaa niin, että käsinlypsy on opetteluvaiheessa tai ongelmatilanteissa mahdollista. Automatisoidun lypsyaseman vähimmäispituus on yhdeksän metriä ja leveys kolme metriä.

Navettajärjestelyissä lypsyn automatisointi vaatii Erja Mattilan mukaan sitä, että lypsävät ja ummessa olevat eläimet on eristettävä omille alueilleen. Navetan pohjaratkaisulla olisi eläinliikenne saatava sellaiseksi, että lehmien on helppo kulkea lypsyalueen kautta.

Lypsyn automatisointi tarkoittaa sitä, että eläimiä lypsetään periaatteessa ympäri vuorokauden. Tunnistukseen voidaan ohjelmoida haluttu lypsyväli, miniminä voidaan pitää kuutta tuntia. Jos eläin kulkee lypsyalueen kautta tiheämmin kuin kuuden tunnin välein, sen ei tarvitse kulkea lypsyn kautta.

Lypsyalueen jälkeen on hyvä järjestää tarkkailualue, jonne voi lypsyn jälkeen ohjata esimerkiksi siemennettävät tai hoidettavat eläimet. Poikima- ja hoitoalueet on hyvä suunnitella lähelle lypsypaikkaa.

Lypsypaikan vaatimuksia ovat Erja Mattilan mukaan hyvä valaistus, riittävä lämmitys ja mahdollisimman suora yhteys maitohuoneeseen. Koska maidon matka tankkiin on joka tapauksessa alttiimpi häiriöille kuin tavanomaisessa lypsyssä, apuna käytetään esijäähdytystä maidon kokoojan jälkeen.

Vanhoihin navetoihin Erja Mattilakaan ei automatisoitua lypsyä suosittele; on parempi jättää robotti laittamatta kuin tehdä huonoja kompromisseja. Leonardon tarkkoja hintatietoja ei Keskosta tässä vaiheessa kerrota, jossain yhteydessä on mainittu yli miljoonan markan arvio.

Lypsyroboteista ei Pellonpajan Christer Forsströmin mukaan kannata puhua vielä pariin vuoteen. Yhtiö edustaa Lelyä, joka on tällä hetkellä eniten myyty merkki, mutta Suomeen tuonnin ajankohdasta ei vielä ole tietoa.

Christer Forsström arvioi, että alan tekniikka tulee vielä kehittymään huomattavasti ja

hinnat laskevat, kaikista laitteista ei tällä hetkellä varmasti saa hintaa vastaavaa hyötyä.

Euroopan suurissa karjatalousmaissa robottikauppa käy, erään arvion mukaan Tanskassa otetaan käyttöön joka viikko uusi automatisoitu lypsyjärjestelmä, vaikka tämä sotii EU:n elintarvikesäädöksiä vastaan.

EU:n lypsyyn liittyvissä määräyksissä sanotaan, että lypsäjän on tarkastettava maito ennen lypsyä ja robotteja käyttäen tätä ei voida taata. Määräysten uudistamista ollaan parhaillaan pohtimassa.

Vaikka lypsyroboteista ei missään ole pitkäaikaisia kokemuksia, maidon laatuongelmat on todettu hyvin nopeasti. Automatisoituun lypsyyn siirtyneillä tiloilla Tanskassa maidon bakteerimäärät kohosivat heti, kun uusi järjestelmä otettiin käyttöön. Maidon bakteeripitoisuus laski jonkin verran, kun kolmen kuukauden kuluttua tehtiin vertailututkimuksia, mutta epäpuhtauksia oli yhä huomattavasti enemmän kuin vertailutiloilla. Suurin ongelma saattaa olla se, että utareita ei saada pihatoissa pysymään riittävän puhtaina.

Esa Manninen Valiosta arvelee, että automatisoidun lypsyn kanssa pärjätään hyvin, jos eläimet saadaan pidettyä puhtaina ja tulemaan lypsylle vapaaehtoisesti.

Maidon bakteeripitoisuus ei ole ainoa robottilypsyn laatuongelma, muita heikompia tuloksia on saatu myös maidon solupitoisuudessa ja muokkautuvuudessa. Eroja muuhun maitoon on todettu maidon jäätymispisteessäkin, tämä kertoo siitä, että maidon joukkoon on päässyt vettä. Ongelma voi johtua esimerkiksi puutteellisesta puhdistusjärjestelmästä.

Lypsyn automatisointi merkitsee yleensä sitä, että jokaisen lehmän lypsyväli lyhenee. Tämä vaikuttaa maidon kestävyyteen ja sitä kautta jalostukseen.

Lypsyrobotti on joka tapauksessa tulevaisuuden asia, sen osoittivat jo tekemäni muutamien uutta navettaa suunnittelevien tuottajien haastattelut. Tuhannen taalan kysymys on, malttavatko tuottajat odottaa, että uuden tekniikan lastentaudit on voitettu ennen kalliita investointeja.

Teksti: Antti Äijö
S-posti: antti.aijo@pellervo.fi

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |