PRRS = Porcine Reproductive and Respiratory Syndrome Aiheuttaja Arteriviruksiin kuuluva "Lelystad virus", tunnistettu taudin aiheuttajaksi 1991 Hollannissa. Virus säilyy viileässä, ei kestä kuumennusta. Optimi pH 5-7. Esiintyvyys Ensimmäinen tapausraportti USA:sta vuonna 1987. Vuoteen 1990 mennessä levinnyt kaikille USA:n sikatiheille alueille. 1990 Euroopan ensimmäinen tapaus Saksassa. Sen jälkeen levisi nopeasti Hollantiin, Belgiaan, Englantiin, Espanjaan ja vuonna 1992 myös Tanskaan. Taudista vapaita ovat vielä Suomi, Ruotsi ja Norja. Leviäminen Pääasiassa ostoeläinten välityksellä. Sika erittää virusta sierainliman, ulosteen ja virtsan mukana useita viikkoja. Tuulen mukana tauti saattaa levitä jopa kilometrien päähän. Amerikkalaisten kokemusten mukaan riski saada tartunta lähistöllä sijaitsevalta positiiviselta tilalta kasvaa välimatkan lyhentyessä seuraavasti:
Karjun sperman mukana. Tanskan vastustusohjelman mukaiset karjujen rokotukset elävällä rokotteella ovat aiheuttaneet PRRS:n leviämisen siemennysten kautta. Tilavierailujen kautta (ihminen, ajoneuvot jne.): vähemmän merkittävä leviämistie. Leviämismahdollisuus rehujen, lintujen ja muiden vastaavien välityksellä kyseenalainen. Riskitekijät Eläinten osto: tuonti ulkomailta muodostaa suurimman riskin. Puutteellinen karanteeni ostoeläimille. Läheinen sijainti tartunnan saaneeseen tilaan nähden. Suuri yksikkökoko. Itämisaika Vaihtelee suuresti, koeolosuhteissa 3-5 vuorokautta (syömättömyys ja kuume), 14-28 vuorokautta (ennenaikainen porsiminen). Kenttäolosuhteissa sikojen oston jälkeen 3-37 vuorokautta. Tautimuodot Tartunta jää tilalle tultuaan pysyväksi. Akuutti Krooninen Oireet Vaihtelevat huomattavasti eri tiloilla. Olosuhteet ja hygieniataso vaikuttavat tilatasolla oireiden puhkeamiseen. Myös esimerkiksi Tanskassa on nyt huomattavasti lievemmät oireet kuin Saksassa epidemian alkuvaiheessa 1990. Taudin tultua tilalle siellä on yleensä muutaman kuukauden äkillinen sairastumisvaihe, jonka jälkeen oireet lievenevät tai muuttuvat kroonisiksi. Ensimmäinen oire on useimmiten kuumeilevat, syömättömät emakot, joiden korvat, vatsanalusta tai häpy saattavat sinertää (verenkiertohäiriö). Emakot Kuume, syömättömyys, luominen, ennenaikainen porsiminen (107-113 vrk), muumiot, kuolleena syntyneet porsaat (keskimäärin 35 % pahnueesta), heikot porsaat, kiimojen uusiminen. Porsaat ja lihasiat Hengitystieoireet, porsaskuolleisuuden nousu (20-50 %), huono kasvu, sekundääri-infektiot. Hoito Taudille ei ole hoitoa. Lääkityksiä voidaan käyttää oireiden lievitykseen ja sekundääritartuntojen hoitoon. Rokotuksia on käytetty esimerkiksi Tanskassa mittavassa vastustusohjelmassa taudin leviämisen estämiseksi. Rokotusten tulokset eivät ole vastanneet odotuksia. Elävän rokotteen käyttöön liittyy riskejä (esimerkiksi rokoteviruksen leviäminen sperman kautta jne.). Taloudellinen merkitys Vaihtelee kliinisten oireiden mukaisesti. Akuutin taudin on arvioitu heikentävän tilan vuosituotantoa noin 5-20 prosenttia. Oireettoman tartunnan taloudellisista vaikutuksista ei ole tietoa. Suomen tilanne Suomessa ei ole tähän mennessä todettu yhtään PRRS-tapausta. Vuosittain tutkitaan satoja verinäytteitä PRRS:n varalta. PRRS:n esiintyvyys Suomessa kartoitettiin vuonna 1996 ETT:n toimeksiantona EELA:n toimesta 2000 sian verinäytteestä. Kaikki satunnaisotantana eri teurastamoissa kerätyt näytteet olivat negatiivisia eli niissä ei ollut virusta.. Suurimman riskin taudin leviämiselle Suomeen muodostavat sikojen ja sian sperman tuonti ulkomailta sekä tilavierailut maissa, joissa PRRS esiintyy (voi olla piilevä). Epäilyttävien oireiden esiintyessä aina verinäytteet EELA:een tutkittavaksi. Ennaltaehkäisy Ei sikojen/sian sperman tuontia PRRS-maista. Ostoeläimille aina karanteeni, lastaustilan käyttö. Tilatason tautisuojautuminen (suojavaatteet, turhien vierailujen rajoittaminen jne.). Ulkomaisilla tilavierailuilla aina suojavaatteet ja 48 tunnin säännön noudattaminen. Sikaloiden terveydenhuolto, säännölliset eläinlääkärin käynnit.
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi | |