Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

toukokuu.gif (2646 bytes)

Suu- ja sorkkatauti

Aiheuttaja

Picorna-virus, joita on seitsemän eri serotyyppiä (A, O, C, SAT 1, SAT 2, SAT 3, Asia 1)

Virus kestää hyvin ulkoisia olosuhteita, kuten matalia lämpötiloja. Ei kestä yli viidenkymmenen asteen lämpöä. Säilyy pitkiä aikoja eläimen ulkopuolella ympäristössä. Virus on herkkä sekä hapoille että emäksille.

Taudille herkät eläinlajit

Sorkkaeläimet, kuten nauta, sika, lammas, vuohi, kameli jne.

Myös ihmisten tartunnoista on raportoitu, joskin ne ovat hyvin harvinaisia ja käytännössä täysin merkityksettömiä (rakkulamuodostusta käsissä, tartunta suoraan sairastuneiden eläinten koskettelun kautta).

Itämisaika

Kaksi - kahdeksan vuorokautta.

Aiheuttaa

Lähes sataprosenttisen sairastuvuuden, mutta yleensä vähäisen (2-5%) kuolleisuuden karjassa. Poikkeuksen muodostavat vasikat, joista voi kuolla jopa 50-70 prosenttia. Tauti aiheuttaa myös voimakasta tuotannon pienenemistä (esim. maito) ja suuria taloudellisia tappioita.

Eläinten huonokuntoisuus altistaa muille taudeille.

Oireet

Nauta : syömättömyys, korkea kuume, apatia, rakkulanmuodostus suun lima-kalvoillla, sorkkaväleissä, ruununrajalla kyntysten ympärillä ja mahdollisesti utareissa. Naudoille tyypillistä on maiskuttelu ja leukojen jauhaminen.

Sika : kuume ja ruokahaluttomuus, rakkulat sorkissa ja ontuminen

Lammas : usein lievemmät oireet kuin muilla eläinlajeilla (vaikea tunnistaa)

Esiintyy

Afrikassa, Keski-idässä, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa; esim. Turkki 1998, Algeria ja Marokko 1999.

EU:n alueella viimeksi Kreikassa kesäkuussa 2000, Brittein saarilla, Hollannissa ja Ranskassa 2001. Epidemia saattaa levitä edelleen.

Suomessa esiintyi viimeksi vuonna 1959.

Leviäminen

Tartunnan saanut eläin levittää virusta kaikissa eritteissään. Viruseritys alkaa jo yksi - viisi vuorokautta ennen rakkuloiden muodostumista.

Leviää eläinyksiköstä toiseen elävien eläinten suoran kontaktin kautta, mutta myös epäsuorasti esimerkiksi ihmisten, kulkuneuvojen, lihan, maidon tai rehun kautta. Samoin eläinperäinen ruokajäte voi sisältää virusta. Tartunta voi levitä tilalta toiselle myös tuulen mukana jopa kymmenien kilometrien etäisyydelle.

Matkailu ja muu eläinliikenne muodostaa riskitekijän taudin leviämiselle maasta toiseen!

Vastustaminen

kuuluu OIE:n (Maailman eläintautijärjestön) luokituksessa A-listan tauteihin (= vakavia, helposti leviäviä, tarttuvia eläintauteja, joilla on huomattava merkitys eläinten pitoon tai eläinten ja niistä saatavien tuotteiden kansainväliseen kauppaan).

Helposti leviävä eläintauti: virallisesti vastustettava MMMEEO:n päätöksen nro 5/EEO/96 mukaisesti.

Toimenpiteet epäilytapauksessa sekä diagnoosin varmistuttua: esimerkiksi suoja- ja valvontavyöhykkeen muodostaminen, eläinten hävittäminen, desinfiointi, liikkumisen rajoittaminen tilalle ja sieltä pois jne.

Rokottaminen on kielletty koko EU:n alueella. Rokottamiseen voi saada poikkeusluvan epidemian ehkäisemiseksi. Rokotetut eläimet on myöhemmin lopetettava.

*Teksti: Eläintautien torjuntayhdistys ETT
*S-posti: pirjo.kortesniemi@kolumbus.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |