Luomuksi joka kymmenes viljatuote

Luomutuotteet ovat jo nyt kysyttyjä, mutta tuotannon alkulähteet selviävät kitkuttellen, ja tukipolitiikkakin heitti kurat luomuviljelijän silmille.

Vuonna 2006 joka kymmenes viljatuote on luomua, näin visioi strategiatyöryhmä. Peltoalaa se vaatisi noin 15 prosenttia.

Maa- ja metsätalousministeriö julkisti Suomen luomuviljastrategian Pellervo-Instituutin luomuseminaarissa Espoossa. Tavoitteen mukaan luonnonmukaisesti tuotettujen viljatuotteiden osuus tuoteryhmän markkinoista on kahdeksan prosenttia vuonna 2006, jolloin viljatuotteiden valmistuksesta noin kymmenen prosenttia on luomua.

Strategian valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Seppo Koivula maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo strategian olevan eräänlainen esiselvitys Suomen kansallisessa viljastrategiassa. Tätä varten ollaan nimeämässä erikseen työryhmä.

Koivulan mukaan suomalaisten menestymisen mahdollisuudet kansainvälisillä luomumarkkinoilla ovat hyvät; luomutuotannon satoerokaan muiden maiden satoon ei ole yhtä suuri kuin tavanomaisessa viljelyssä.

Elintarvikeviennistä luomuvilja ja luomutuotteet ottaisivat kahden prosentin siivun vuonna 2006. Valtaosa viennistä olisi luomujalosteita.

Koivulan mukaan luomun kannattavuuteen on saatava tuke viennistä, sillä kotimaan markkinoiden volyymi ei riitä kilpailukykyyn EU:n sisämarkkinoilla.

Strategiatyöryhmän jäsenet katsovat, että luomuviljatuotteiden valikoimaa on monipuolistettava ja on kehitettävä uudentyyppisiä tuotteita. Valmistajien raaka-aineen hankinnan tulee perustua sopimustuotantoon.

Pellervo-Instituutin toimitusjohtaja Heikki Juutinen kysyi, olisiko luomuviljastrategian jälkeen vuorossa luomukotieläinstrategian aika.

Kymmenet elintarvikeketjun luomutuotantoa sivuavat eri tahot pohtivat alan kehittämistä Pellervo-Instituutissa Espoossa. Luomuviljelijä Matti Tilkanen kertoi miettineensä tarkkaan, kannattaako vuonna 1995 aloitettua luomutuotantoa jatkaa. Ongelmana on viljelyn kannattavuus. Luomuun tarvittava viljelykierto syö CAP-tukea, viiden vuoden kierron aikana viljelijä menettää Tilkasen mukaan tukea enemmän kuin saa luomutukea.

Kun sato on alempi kuin tavanomaisessa viljelyssä, hehtaaria kohti saatua tuloa pitäisi kertoa melkoisilla kertoimilla (noin 1,5 - 2,8), jotta viljely kannattaisi.

"Kuitenkin Helsingin Stockmanilla puolen kilon hernepussi maksaa kymmenen markkaa", kertoo Tilkanen havainneensa. Viljelijän osuus on 85 penniä.

Hyvin ei mene myllylläkään. Luomuviljan saaminen on nyt työlästä, ja katteet jäävät olemattomiksi; markan raaka-aineesta on jouduttu jauhamaan jopa alle markan maksavaa jauhoa. Näin on esimerkiksi suurimmalla luomuviljamyllyllä, Helsingin Myllyn Polar Mills Oy:llä. Toimitusjohtaja Raimo Keskinen sanoo, että koko luomuketjun on saatava lisää arvostusta.

Euroopassa kaikilla suurilla kauppaketjuilla on omat luomubrandinsa, ja luomukaupan kasvu on nopeaa, vaikka sen prosenttiosuuden tavanomaisista elintarvikkeista jäävät vielä muutamaan prosenttiin.

Erkki Pöytäniemi katsoo, että oleellista luomuketjun kehittymiselle on se, mitä kauppa tekee. Pöytäniemi on kehitysjohtaja KurmAkka-Organic Food -yhtiössä. Tällä hetkellä tarjonta rajoittaa Pöytäniemen mukaan luomukaupan kehittymistä. "Lähitulevaisuudessa markkinat ovat lähes rajattomat. Luomuviljan vienti voidaan lähivuosina moninkertaistaa kannattavasti." Pöytäniemi ehdotti luomusertifioinnissa valvontajärjestelmän yksityistämistä.

Pellervo-Instituutissa luomuseminaarilaiset kaipasivat koko luomuketjulle lisää arvoa, ehdotettiin arvonlisäveron poistamista luomutuotteilta, valtakunnallisten brändien luomista, luomualan yritysten fuusioitumista ja muuta yhteistyötä.

Arto Varpio katsoo kaupan "korjaavan sadon", sillä ketjussa hallitsee se, jolla on voimaa. Luomua on Varpion mukaan vara hinnoitella toisin kuin nyt, ja hän ehdottikin neuvottelemista yhdessä kaupan kanssa mieluummin kuin kurjuuden pyörittämistä ketjussa alaspäin.

Kysyntä kasvaa, vahvistaa myös toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Finfood Luomusta. Jo kolme neljästä kuluttajasta on kokeillut luomutuotteita. Yhteistyötä kaipaa Kottilakin, jotta tuotteiden kilpailukyky kasvaisi: valikoiman tulee kasvaa, hinnan ja laadun suhteen parantua, tuotteiden on oltava houkuttelevampia kuin nyt.

Strategiatyöryhmän jäsen Esa Partanen, Luomuliiton puheenjohtaja, pitää kansallisen luomustrategian luomisen tarvetta ilmiselvänä.

"On äärettömän tärkeää, että kansallisen luomustrategian valmisteluun kootaan mahdollisimman edustava joukkoalan toimijoita unohtamatta kuluttajaa, jonka varassa luomu joko elää tai kuolee", Partanen sanoo.

Partanen puuttui Tilkasen lailla luomuviljelyn tukeen. Keskikokoisen karjattoman luomutilan tuet alenevat 5000-6000 markkaa vuodessa, mikäli tila noudattaa vaadittua viljelykiertoa. "Lisäksi tänä vuonna haettavissa luomusopimuksissa on ehtoja, jotka eivät ole sopusoinnussa ns. siviilielämän sopimustoiminnan kanssa."

Prismajohtaja Pekka Rusila HOK Prisma Jumbosta kaipaa luomualalle keskusorganisaatiota, joka kokoaisi alan asiat.

Rusilan mukaan luomua pitää saada levitetyksi ihmisten tietoisuuteen maistiaisilla, resepteillä, tarjoamalla ravintoloissa luomuaterioita, rakentamalla kauppaan erillisiä luomuosastoja. Jumbossa on laaja luomuvalikoima: 500 tuotetta.

Rusilan mukaan aluksi luomusta kertyy vain imagohyötyä, toisaalta edelläkävijät muistetaan.

Teksti: Markku Nummi
S-posti: markku.nummi@pellervo.fi

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |