Isot korjuukonet saivat isännät mietteliäiksi Vihdissä
Nurmi 2001 -päivä Vihdissä kesäkuun alussa oli suurten korjuukoneiden juhlaa. Isot koneet osoittivat tehokkuutensa, vaikka pellolla ajettiinkin puintijäljistä johtuen hissun kissun. Isojen koneiden tehokkuus sai monet isännät pohtimaan, miten hyviä mahdollisuuksia nurmen korjuun tehostamiseen ja työn helpottamiseen olisikaan, kunhan koneille vain saisi tarpeeksi nurmialaa korjattavaksi.
Järjestelyiltään ja anniltaan Kemira Agron, Valion ja Suomen Nurmiyhdistyksen järjestämä nurmipäivä onnistui täydellisesti. Petrattavaa jäi oikeastaan vain herrojen puheisiin. Maatalousministerin, Kemiran pääjohtajan ja Valion hallituksen puheenjohtajan puheenvuoroista kävijät tuskin ammensivat mitään uutta, mutta tarjosivatpahan puheet mahdollisuuden hetkeksi istahtaa. Seuraavalla kerralla puheetkin voisi ottaa ammattitapahtuman vakavuudella ja miettiä niihin yhtä kovan luokan antia kuin kentällä oli saatavissa. Ammattilaisista koostuva kuulijakunta osaisi varmasti arvostaa sitä.
"Koneita tässä on katseltu. Niistä saa paljon paremman kuvan, kun ne näkee työssä. Mutta täytyy tässä hiukan noita lannoitusruutujakin vilkaista", kolmen isännän porukassa liikkunut Antti Uusi-Rauva Mouhijärveltä tuumi puolen päivän tienoilla matkalla syömään. Ensimmäistä kertaa kolmikko Vesa Seppä, Sipi Erkkilä ja Uusi-Rauva eivät kentällä pyörineitä koneita katselleet. Lähes kaikki oli tullut katsottua jo Tanskan tai Saksan näyttelyissä.
"Tämä on parempi kuin maatalousnäyttely. Täällä on kaikki nurmiviljelykoneet ja ne näkee täällä paljon paremmin", Sipi Erkkilä tiivisti omat tuntemuksensa. Sanoista käy hyvin ilmi, että kellot kumisevat maaseutunäyttelyille, eivät kutsuen näyttelyihin, vaan soinnissa on surukellojen vakava kaiku. Hankkija-Maatalouden ja Keskon ensi syksyn yhteiset ennakkomyyntipäivät lyövät lisää nauloja maaseutunäyttelyiden arkkuun.
Kimppakoneeksi tai urakointiin
saattaisi sopia…
Itsekulkevat korjuukoneet tuntuivat kolmikosta vielä liian järeiltä. "Sellaiseen pitäisi olla joko kimppa tai hankkia se urakointiin", Erkkilä pohti.
Kolmikon suhtautuminen kuvastaa sitä, että nurmipuolella olemassa oleva kalusto ja korjuuketjujen erilaisuus estävät vielä tehokkaasti isojen koneiden hyötyjen saamista suomalaistiloille. Kynnys rationoida korjuuta isoilla yhteis- tai urakkakoneilla on vielä suuri. Perunan ja sokerijuurikkaan korjuussahan tämä kehitys on nyt saanut ison vaihteen päälle ja kokemukset ovat erittäin hyviä. Kasvinsuojelussa tehokkaimmat yksiköt yltävät kesän aikana yli tuhannen hehtaarin ruiskutusalaan. Aikanaan sama kehitys tulee vääjäämättä nurmenkin korjuuseen.
Mestari-Farmin ensiesittelyssä olleen matalan, monikäyttöelementeistä koottavan laakasiilon täyttöä katselleet ja traktorikuskin onnettomalle peruuttamistaidolle naureskelleet kärköläläiset Raimo Jokela ja Ismo Nousjoki kertoivat oman korjuuketjunsa olevan Kronen niittomurskain, Junkkarin T 150 -tarkuussilppuri, kolme traktoria, kolme kärryä ja laakasiiilo. Niille korjataan rehu 95 naudalle, joista reilu 30 on lypsäviä. "Kyllä koneet on täällä aika suuria. Tuskin Suomessa on monta maitotilaa, joka näin suuria koneita käyttää. Ei niille saa katetta", miehet arvioivat.
"Meillä on kahdessa kylässä Kärkölässä yhteensä vajaa kymmenen tilaa, joilla on nurmialaa vajaa sata hehtaaria. Ei noille tehokkaimmille koneille riittäisi siellä työtä edes päiväksi", miehet pohtivat. Niinpä, siinä se. Voisiko näyttelyn koneiden tehoa enää paremmin kuvata. Urakoitsijaporukka pistäisi kahden kylän rehut siiloihin päivässä.
Näyttelyn järjestelyjä miehet suitsuttivat. "Täähän on hieno. Positiivista on sekin, että portilla ei ensimmäiseksi kysytty parkkimaksua ja ruokaakin oli tarjolla." Pieni juttu sinänsä, mutta näinhän yritysasiakkaita on tapana kohdella. "Martoille kiitos hyvästä ruuasta", Ismo muisti toivottaa.
Koneliikkeille tehokas tapa
esitellä koneita
"Tämä on tehokas tapa esitellä koneita. Meillä on täällä sellaisiakin koneyksiköitä, joita ei ole Suomessa esittelykäytössäkään", markkinointipäällikkö Heikki Palo Hankkija-Maataloudesta tiivisti näytteilleasettajan näkökulman.
"Monet koneista ovat menossa urakoitsijoille. Urakoitsijakauppaa tehdään yhä enemmän", Palo totesi.
Suurkoneiden arvostelijoita Palo muistutti, että "Kronen kanttipaalaimellekin aikanaan naureskeltiin, että ikinä niitä ei täällä yhtään myydä. Toistakymmentä niitä kuitenkin on tänne myyty."
Koneketjun järeintä päätä katsellessa on hyvä pitää mielessä, että Suomessakin on satoja sellaisia tiloja, yhteenliittymiä tai urakoitsijoita, jotka tarvitsevat järeää nurmikalustoa ja joiden kalusto kuluu isoilla käyttömäärillä vaihtokuntoon alle kymmenessä vuodessa.
Nurmi 2001 -tapahtumassa voi nähdä omin silmin muun muassa seuraavat asiat (kuvia painetussa Maatilan Pellervossa):
1. Kronen itsekulkeva niittomurskain niitti ruohon kolmelle karholle yhdeksän metrin leveydeltä. Niitetyksi tulee hyvissä oloissa viisitoista hehtaaria tunnissa.
2. Jaguar 900 oli yksi Vihdissä esitellyistä itsekulkevista tarkkuussilppureista. Osaavan urakoitsijan näpeissä tällainen kone pystyy melkoisiin korjuumääriin, kunhan vierelle riittää perävaunuja.
3. Elhon kahta puolen vedettävä hinattava niittomurskain ja Claasin paalinkäärimellä varustettu pyöröpaalain edustavat kalustoa, jota Vihdissä oli esillä eniten. Moni pienurakoitsija katselee yhä pyöröpaalainvaihtoehtoja.
4. Junkkarin uusi hinattava tarkkuussilppuri Super Chop 3150 JD:n vetämänä.
5. NHK-Keskus esitteli kalustoaan yhteistyössä Valtran kanssa. Tässä Kuhnin kahta puolen hinattava niittomurskain Alterna 400.
6. Pyöröpaali Welger RP 220:n pyöräyttämänä NHK:n kentällä.
7. Neljä New Hollandia peräkkäin Yrittäjien Maatalouden lohkolla.
8. Konekentältä bongatut Antti Uusi-Rauva, Sipi Erkkilä, poika Jaakko Erkkilä ja Vesa Seppä antoivat Vihdin nurmipäivälle täydet pinnat. Koneista sai hyvän kuvan, kun ne olivat töissä.
9. Kärköläläiset Rauno Jokela, Jenni Jokela ja Ismo Nousjoki katselivat päivän päätteeksi laakasiilon täyttöä.
10. Mestari-Farmin toimitusjohtajalla Seppo Hoffrenilla oli Vihdissä ensiesittelyssä matala laakasiilo, jonka puoli metriä korkeat seinät oli tehty irrotettavista monitoimielementeistä.
11. Lomittaja Sari Sanssi Sipoosta oli Vihdissä haistelemassa ruohon tuoksua ja päivittämässä yleistietojaan nurmen korjuusta.
12. Tyhjennysvuorossa Pöttingerin vaunu.
13. Lannoitusruutujakin käytiin välillä vilkaisemassa.
Paavo Tuovinen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |