Lypsylehmien seurantaan uusi AFI-järjestelmä

Seinäjokelainen Finnlacto ryhtyy markkinoimaan uutta Israelissa kehitettyä lypsylehmien seurantajärjestelmää nimeltä AFI 2000. Järjestelmän on kehittänyt S.A.E. Afikim -yhtiö, joka tekee kaikki tarvittavat komponentit ja ohjelmat itse. Yhtiö on siitä erikoinen, että sillä on tällä hetkellä valmistuksessa ja markkinoinnissa ainoastaan tämä tuote, vaikkakin kehitysversioita on tulossa. Yhtiö markkinoi järjestelmää tällä hetkellä 50 maahan, liikevaihto on 10 miljoonaa dollaria.

Järjestelmän ydin on jokaisen lehmän jalkaan kiinnitettävä askelmittari, joka toimii samalla tunnistimena. Askelmittarin tiedot puretaan tiedonkeruuantennien avulla ID-controlleriin, joka lähettää tiedot kaapelia pitkin edelleen tietokoneeseen. Tietokoneessa on järjestelmään kuuluva kortti, joka vastaanottaa tiedot ja välittää ne seurantaohjelmaan.

Järjestelmä on ajantasainen, eli se kerää tietoa ympäri vuorokauden. Ohjelma on päällä jatkuvasti jo siitäkin syystä, että tiedon kulku on kaksisuuntaista. Ohjelma voi siis kerätyn tiedon perusteella tehdä hälytyksiä ja ohjata tiettyjä lehmäkohtaisia toimintoja navetassa.

Tiedonkeruuantennit sijoitetaan tarvittaviin kohtiin navetassa. Lypsyasemalla on tiedonkeruuantenni tietysti jokaisessa lypsypaikassa. Väkirehuautomaatti on toinen luonnollinen antennien sijoituskohde.

Lisäksi voidaan asentaa punnituspaikka, jolloin saadaan tietoa lehmän painon kehityksestä. Hiehojen koon tarkkailu on niin ikään mahdollista. Järjestelmä voi myös ohjata yhtä tai useampaa jakoporttia, jotka ohjaavat toimenpiteitä vaativat lehmät automaattisesti erilleen muista.

Järjestelmään on saatavana myös 3-4 värillä tapahtuva merkintäjärjestelmä lähinnä suuria karjoja varten. Erilleen ohjautuneiden lehmien ryhmästä nähdään yksilön erilleen oton syy värin perusteella yhdellä silmäyksellä.

Pitkälle viety ohjelma
Järjestelmässä on luonnollisesti lypsyasema tärkeällä sijalla. Lypsyasema-asennukseen kuuluu oleellisena osana maitomittari sekä maidon sähkönjohtavuuden mittaus. Maidon sähkönjohtavuuden on todettu seuraavan solupitoisuuden muutoksia, joka puolestaan on erinomainen utaretulehdusindikaattori. Lypsyaseman ohjainyksikkö ohjaa kaikkia lypsytoimintoja irroittimia ja pesua myöten. Ohjainyksikkö voidaan sovittaa mihin tahansa markkinoilla olevaan lypsykoneeseen.

Tietokoneessa oleva ohjelma kerää jokaisella lypsykerralla tietoa lehmäkohtaisista maitomääristä, maidon sähkönjohtavuudesta, lypsyn kestoajasta ja lehmän edellisen lypsyn jälkeen osoittamasta aktiivisuudesta. Ohjelmaan tulee lisäksi tietoa lehmän syönnistä ja painon kehityksestä, mikäli nämä komponentit on järjestelmään asennettu. Erikoisuutena on hiehojen fyysisen koon tarkkailu. Israelilaiset uskovat ison koon korreloivan vahvasti maidontuotantokyvyn kanssa.

Automaattisesti karttuvan tiedon lisäksi ohjelmaan on mahdollista syöttää maitonäytteiden analyysitulokset, ruokintakäyrät, rehujen hinnat, umpeenpanon päivämäärät, siemennysajankohdat, tiineystarkastuksien tulokset sekä tietoa sairauksista ja hoidoista. Syötettävät tiedot voivat tulla vaikka sähköpostin liitetiedostona. Myös tiedostojen formaatti voi olla mikä tahansa, kunhan lehmäkohtainen tunniste vain on oikea. Käyttäjän tarvitsee vain siirtää tiedostot ohjelmaan.

Karttuvan tiedon perusteella ohjelma piirtää lehmä- ja karjakohtaisia grafiikoita ja taulukoita päätöksenteon pohjaksi. Siihen voidaan asettaa hälytysrajoja eri asioille, tai automaattisesti tehtäviä toimintoja kuten lehmän erottaminen siemennystä odottamaan, mikäli se on osoittanut poikkeavaa aktiivisuutta edellisen lypsyn jälkeen. Ohjelma voidaan asettaa ottamaan huomioon poikimisesta kulunut aika sekä elopainon kehitys, kun se laskee, onko lehmän optimaalinen siemennysajankohta käsillä. Israelilaiset ovat havainneet, että siemennys painokäyrän nousuvaiheessa antaa parhaan tuloksen.

Järjestelmän suola onkin siinä, että ohjelmassa on mahdollista tarkastella monenlaista lehmästä kerättyä tietoa reaaliajassa ja yhtäaikaisesti. Erilaiset graafit yhtä aikaa tarkasteltuna voivat antaa hyvinkin selviä ja yksisuuntaisia vihjeitä erilaisten ongelmien tunnistamiseen.

Jos esimerkiksi karjan kaikkien lehmien maitomäärä putoaa äkillisesti ja niiden paino on samalla pudonnut, on todennäköistä, että karjassa on puhjennut virusripuli, tai sitten juottolaitteessa on jotakin vikaa. Tämä on tietenkin varsin proosallinen esimerkki, mutta kuvaa hyvin järjestelmän monipuolisia mahdollisuuksia.

Voikin sanoa, että täyden hyödyn saaminen järjestelmästä vaatii oivalluskykyä ja lujaa logiikkaa hyvän ammattitaidon lisäksi. Selvää on sekin, että ohjelman avulla hyvää ammattitaitoa voi hyödyntää entistä suuremman karjan hoitamisessa.

Suomen ensimmäinen asennus Kurikkaan
Suomen ensimmäinen AFI 2000 asennettiin juhannuksen tienoilla Kurikkaan Soile ja Timo Kuusiston parsipihattoon. Asennuksen kävivät tekemässä israelilaiset tehtaan asentajat. Vesa Latvala Finnlactolta sanoo Kuusiston asennuksen antavan samalla koulutusta niin asennuksen kuin ohjelman käytönkin osalta myös Finnlacton väelle. Jatkossa asennukset tekee ja käytön opastuksen antaa Finnlacto.

Kuusistolla lehmistä koottiin asennuksen jälkeen tietoa runsas kuukausi ennen kuin Israelista tuli Avishai Antman opettamaan järjestelmän syvällistä hyödyntämistä. Ohjelmassa on osio, jonka avulla voidaan tehdään lehmäkohtaista talousseurantaa. Antman pitää tätä lopulta järjestelmän tärkeimpänä ominaisuutena. Hän sanoo lehmien toki olevan mukavia eläimiä, mutta toteaa niiden harrastuksena tulevan kalliiksi.

Antman on siviiliammatiltaan 220 päisen, Golanin kukkuloilla sijaitsevan lypsykarjatilan johtaja. Heillä on käytössään aivan sama AFI 2000 -järjestelmä. Karjan keskituotos on 12000 kiloa, joten mies lienee käytännössä osoittanut hallitsevansa niin järjestelmän kuin lehmien lypsättämisen muutenkin.

Antman kertoo, että hänen johdollaan tilan keskituotosta on nostettu tasaisesti tiukalla seurannalla ja karsinnalla AFI 2000:a apuna käyttäen. Hän pitää tällaista järjestelmää välttämättömänä jo siitäkin syystä, että se vähentää työvoimakustannuksia lehmien tarkkailutehtävissä ja helpottaa ja nopeuttaa päätöksentekoa. Lisäksi järjestelmä parantaa tarkkuutta ja vähentää virheellisiä päätöksiä.

Antmanin mukaan maidontuotanto on Israelissa hieman erilaista bisnestä kuin monessa muussa maassa. Ilmasto asettaa omat rajoituksensa. Lehmiä on jäähdytettävä kastelemalla jopa kuusi kertaa vuorokaudessa, kun lämpötilat nousevat korkeiksi. Normaalisti kastelu aloitetaan, kun lämpötilat nousevat 22 asteen tienoille. Kastelun vaikutusta tehostetaan voimakkaalla puhalluksella, joka nopeuttaa veden haihtumista.

Antmanin tilalla noin puolet tarvittavasta rehusta tuotetaan itse. Pääasiallisesti kasvatetaan vehnää säilörehuksi. Lisänä on sinimailasta. Ostorehuna on maissia, ohraa, soijaa, gluteiinia ja puuvillan siementä.

Antman toimii osa-aikaisena Afikimin kouluttajana. Israelissa on yleisesti tapana käyttää käytännön viljelijöitä ja karjanhoitajia alan kouluttajina. Euroopasta tuttu neuvontajärjestö puuttuu sieltä tyystin.

Tarkkuutta seurantaan
ja päätöksentekoon
Soile ja Timo Kuusisto vaikuttavat todella innostuneelta AFI 2000 -järjestelmästä viisipäiväisen koulutuksen loppupuolella. Ohjelma ja sen käyttö on tullut tutuksi. Nyt sormia polttelee päästä hyödyntämään järjestelmän mahdollisuuksia käytännössä.

Kuusisto vakuuttaa, että hän ei hankkinut järjestelmää hetken mielijohteesta, vaan tiukan harkinnan jälkeen. Hän laajensi navettansa kymmenen lehmän parsinavetasta neljänkymmenen lehmän kylmäpihatoksi pari vuotta sitten. Kannattavuutta haetaan tarkalla ruokinnan seurannalla ja siemennysten tarkalla ajoituksella tiukan karsinnan ja jalostuksen ohella. Kuusisto uskoo AFI 2000 -järjestelmän olevan tärkein työkalu tavoitteisiin pyrittäessä.

Kuusiston puolisolla on kokopäivätyö tilan ulkopuolella. Kun yksi ihminen hoitaa sekä karjan että peltoviljelyn, kaikki kohtuuhintaiset apukeinot on käytettävä hyväksi. Hän sanoo hankkineensa järjestelmän helpottamaan, tarkentamaan ja nopeuttamaan ja päätöksentekoa. Hän uskoo lujasti siihen, että tietotekniikka on ihmistä tarkempi monien asioiden seurannassa. Tietotekniikkaa hyödyntävä järjestelmä ei myöskään väsy, eikä sillä ole ihmiselle tavanomaisia huonoja päiviä.

Kuusisto tunnustaa, että Antman on koulutusjakson aikana osoittanut vastaansanomattomasti karjasta muutaman lehmän, jotka syövät enemmän kuin tienaavat. Hän kuitenkin toteaa, että karja on vielä kasvuvaiheessa, eikä kovin järeään karsintaan ole juuri nyt varaa.

Kuusisto odottaa järjestelmästä tulevan talon karjanhoidon tärkein työkalu, kunhan karjakoko on saatu vakiinnutettua normaaliin jatkuvuustilaan.

Teksti: Jussi Knuuttila
S-posti: jussi.knuuttila@kolumbus.fi

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |