Laatutilat luomussa

Farmari '99 - näyttelyssä palkittiin tänä vuonna ensimmäisistä kertaa myös luomutiloja laatusertifikaatilla. Sertifikaatin saivat Mikko Tupasela Artjärveltä ja Katri Paajanen-Taube Elimäeltä. Laatujärjestelmällä viljelijät ovat löytäneet tilan parhaat puolet ja mahdollisuudet. He uskovat luomun saavan juuri nyt enemmän jalansijaa Suomen markkinoilla.

Oli äitienpäivän aamu keväällä 1995 kun Mikko Tupasela Artjärvellä lähti pellolle aloittamaan kevätkylvöjä. Mutta peltoa peittivät hohtavat hanget aamuisen lumikuuron jäljiltä. Lannoitteet ja siemenet jäivät sillä erää kärryyn ja otettiin aikalisä neuvonpitoon. Kylvöistä ei tulisi mitään ja edessä oli katovuosi, tietysti EU:kin vielä tulossa. Yhdellä naapurin viljelijällä oli kuitenkin idea: hän siirtyisi luomuun.

Kylän viljelijäporukassa ajatuksesta innostuttiin. Lähdettiin yhdessä alueen maaseutukeskukseen kysymään neuvoa keskuksen "luomutädiltä."

"Tuokaa vaan paperit tänne!" vastattiin, ja niin tehtiin.

Alkuun löytyi epäilijöitä, naapurinisäntäkin meni ronkkimaan lannoitelaatikon, ettei vaan salaa yöllä kylvetä. Lannoitteet olivat kuitenkin jääneet lopullisesti pressujen alle. Alku näytti niin reippaalta että naapurinisännästäkin tuli luomuviljelijä.

Katri Paajanen-Tauben Kiviharjun tilalla Elimäellä siirryttiin luomuun jo 80-luvun alussa enemmän ympäristösyistä. Karjasta luovuttiin sukupolvenvaihdoksen jälkeen ja nykyään tilalla on 32 hehtaaria peltoa ja 29 hehtaaria metsää. Nykyisin tilaa hoitaa emäntä Katri. Hänen miehensä työskentelee tilan ulkopuolella, mutta Katrin vanhemmat, erityisesti isä Reijo on mukana tilan töissä.

Tilalla alettiin luomussa ruohonjuurista, ja tottakai on opittu paljon kokemuksen ja kantapään kautta. 80-luvulla luomu oli vielä uutta ja tuntematonta. Apua toivat aluksi muiden viljelijöiden neuvot. Nyt Katrilla on jo omaa kokemusta varmasti niin paljon, että muutkin voivat ottaa mallia:

"Jos voimme kiittää auttamalla tätä alaa eteenpäin, teemme sen mielellämme."

Tilasta enemmän tehoa laadulla
Erityisesti toiminnan kehittämisessä on auttanut laatuajattelu. Laatujärjestelmä on käytännössä yksinkertaisempaa kuin miltä se kuulostaa.

"Standardin täyttävä laatujärjestelmä on sitoutumista tilan jatkuvaan kehittämiseen," toteaa Katri. Laatujärjestelmä kokoaa yhteen tilan toiminnan paperilla, jossa sitä on helppo käytännössä miettiä ja parannukset tapahtuvat järjestelmällisesti ja tehokkaasti. Näin saadaan pohjoisista tiloista enemmän tehoa. Täällä Suomessa laatu kannattaa enemmän kuin vain määrä. Järjestelmä ei ole monimutkaista tietojen arkistointia.

On vain pohdittava, miten tilalla huolehditaan tietyistä asioista, kuten ostoista, myynneistä ja asiakkaiden tarpeista, ja sitten pystyttävä osoittamaan se kirjallisesti. Samoja asioita, joita jokainen viljelijä miettii omassa päässään. Mutta kun on tehty aivo- ja paperityötä, on kuitenkin samalla pakko tarkastella tilan toimintaa ikään kuin ulkopuolisin silmin. Mikä kannattaa juuri meillä? Missä taas on parantamisen varaa? Löytyy asioita, joita ei ole ennen huomattu. Kerran kun on alkuun päästy, jatko onkin jo helppoa.

ISO 9002 - standardin mukainen laatujärjestelmä takaa jatkuvan sitoutumisen. Kun on näyttää paperilla mitä tilalla saadaan aikaan, voidaan toimintaan luottaa. Näin voi vakuuttaa myös yhteistyökumppaneita. Tämä on tärkeää varsinkin luomutiloille, joille olisi tällä hetkellä tärkeää saada isoja yhtiöitä mukaan toimintaan. Laatuajattelusta näkee, että tilalla ollaan kärkkäästi kehittämässä toimintaa, jos mitä ilmenee. Ajassa pysyvä tila on hyvä sijoitus. Nimenomaan luomussa yhteistyö on tärkeää.

Kastematoja ja riviväliharausta
Tilalla voi tutustua moniin luomuviljelyn hienouksiin. Jo luomun perusidea kuulostaa hienolta: mahdollisuus viljellä kasveja ilman lannoitteita perustuu kirjaimellisesti maanviljelyyn. "Maalla on pitkä muisti." Voi mennä kymmenenkin vuotta ennen kuin maa on kunnossa sen jälkeen, kun kemialliset lannoitusaineet on jätetty pois. Vastaavasti hyvin hoidettu maa toisaalta tuottaa hyvin.

Hyväkuntoisen maan perusasioita ovat tärkeät makrohuokoset. Muokkaus lisää, tiivistäminen vähentää. Muokkauksessa apuna ovat niin multaa möyrivät kastemadot kuin mm. riviväliharaus. Riviväliharausta on jo käytössä mm. Keski-Euroopassa ja Tanskassa, meillä sitä on vasta kokeiltu. Reijo Paajanen esittää riviväliharausnäytöksen: kaurapelto on kylvetty kaksinkertaisin rivivälein, ja välit harataan traktorilla.

Erikoisviljelyagrologi Esa Partanen Uudenmaan maaseutukeskuksesta näyttää pellolla lapiodiagnoosin: pellosta nostetaan multakokkareita, jotka tutkitaan ja niistä arvioidaan pellon kunto sekä hoidon vaikutuksia. Multapaakuista näemme, onko makrohuokosia, ja onko sorruttu peittaukseen (ei oltu). Näemme myös kastematojen käytäviä ja viljelykasvien juurirakkuloita.

Peltolohkojen lapiodiagnoosi antaa kuvan kokonaisuudesta. Lohkot ovat hieman eri tiloissa riippuen missä vaiheessa luomuviljelykiertoa ollaan: tilalla on viljelty ruista ja kevätvehnää, rehuksi hernekauraa ja yhdellä lohkolla kauraa ja välillä pelloilla on ollut myös puna-apila-timoteinurmea viherlannoituksena sekä kokeiluna öljypellavaa. Toisinaan voi pellolla tavata innokkaan luomuviljelijän konttaamassa ja etsimässä kastematojen jätöksiä, jotka muistuttavat hiukan pieniä tulivuoren kraattereita.

Tämä on tämän hetken ruohonjuuritason luomua. Tuntemattomasta touhusta on tullut yhä tutumpaa. Kumpikin laatutila on ollut tyytyväinen luomuun siirtymiseen. Se on ollut kannattavaa, ja sillä on kilpailumahdollisuuksia. Luomu sisältää myös arvopohjaa, jota sietää miettiä.

Asiakas luottaa luomuun
Kaupoissa luomua näkee jo koko ajan, kun mm. luomutomaatit, luomupasta ja jopa Meksikosta ja Väli-Amerikasta tuleva luomukahvi valtaavat hyllymetrejä. Hinnat kyllä ovat hieman korkeammat, mutta tuotteet usein hyvänmakuisia ja ainakin luomukeinoin tuotettuja. Luomun vakiokäyttäjien on huomattu arvostavan enemmän juuri makua kuin luontoystävällisyyttä.

Finfoodin mukaan kauppoihin pitäisi saada merkinnät hyllyihin, joissa on luomutuotteita. Voitaisiin kehittää kauppaketjujen luomumerkkejä kuten esimerkiksi Saksassa, jolloin ihmisten olisi helpompi tutustua luomutuotteisiin. Asiakkaat voisivat myös verrata luomu- ja tavallisia tuotteita.

"Tavoite on, että luomusta tulisi 'arkipäivää' vuoteen 2003 mennessä - luomua löytyisi silloin useimmiten pöydistä. Sen ei kuitenkaan vielä odoteta kokonaan syrjäyttävän normaalia ruokaa", sanoo toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Finfoodista.

Onko luomulla nyt tilaisuus kasvaa valtakunnassa merkittäväksi? Niin uskovat ainakin luomutilat ja monet muut luomuihmiset. Ongelmia ovat mm. jakelu ja jalostaminen. Haluavatko suuret yhtiöt ottaa luomua mukaan?

"Tämä olisi ehdoton edellytys luomun leviämiselle", sanoo luomuviljaprojektin erikoistarvikeasiantuntija Reijo Kuusinen Päijät-Hämeen maaseutukeskuksesta. Luomun jalostus paranisi, kun esim. luomujuustoon olisi aina luomumaitoa ja niin edelleen. Luomuviljelyn tekniikoissakin löytynee vielä kehittämistä. Mutta kun kuulemme uutisissa dioksiiniskandaaleista ja hullunlehmän taudeista muualla Euroopassa, luottamus ja kiinnostus luomuun paranee jälleen. Vienti on yksi luomun "valteista." Katastrofit muualla maailmassa ovat saaneet aikaan kysyntää pohjoiselle ruoalle.

Teksti: Saara Vartiainen

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |