Puusta enemmän
Puun käyttö energian lähteeksi on jatkuvasti lisääntymässä. Polttamalla puuta voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja vähentää ilmakehään joutuvan hiilidioksidin määrää. Samalla pystytään rajoittamaan ja hidastamaan kasvihuoneilmiön etenemistä.
Suomen energiankäytöstä puun osuus oli viime vuonna viidennes. Runsas puolet tästä oli metsäteollisuuden sivutuotteina syntyviä jäteliemiä. Viidennes oli kiinteistöissä käytettäviä halkoja, klapeja ja haketta ja loppu puutähdettä.
EU on asettanut tavoitteeksi uusiutuvan polttoaineen käytön kaksinkertaistamisen vuoteen 2010 mennessä. Suomessa tavoite on metsähakkeen energiakäytön viisinkertaistaminen vuoteen 2003 mennessä.
Tavoite ei ole mahdoton. Jos se saadaan toteutumaan, Suomessa käytettäisiin vuonna 2003 puolet siitä hakemäärästä, mitä esimerkiksi Ruotsissa käytetään tänä vuonna.
Suomen metsissä on valtava reservi puuenergiaa. Se koostuu hyödyntämiskelpoisista hakkuutähteistä ja ensiharvennusten pienpuustosta. Jos vuoden 2003 tavoitteeseen päästään, käytössä on vasta kuudennes hyödyntämiskelpoisen energian kokonaismäärästä.
Perusvoimaratkaisuksi puusta ei ole, mutta se on yksi kokonaisratkaisun tärkeä osa.
Kioton ilmastosopimus on määritellyt kaikille EU-maille, myös Suomelle, hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet. Suomen kansallisen metsäohjelman päämääränä on kasvattaa teollisuuden puunkäyttöä jopa kymmenen miljoonaa kuutiometriä. Energiapuun käytön lisäämistavoite on viisi miljoonaa kuutiota.
Jos ja kun nämä luvut toteutuvat, vähenevät Suomen hiilidioksidipäästöt niin paljon, että se riittää Kioton tavoitteiden täyttymiseen Suomen osalta.
Hakkuutähteiden hyödyntämisellä on merkitystä myös työllisyyden kannalta niin korjuussa, haketuksessa kuin kuljetuksessakin.
Tässä kuussa aloittaa toimintansa Suomalainen Hirsikoulu Jyvässeudulla. Vuoden kestävä koulutus on ensimmäinen uusilla tutkintoperusteilla suoritettava hirsirakennuspainotteinen ammattitutkinto.
Koulutuksen pääpaino on hirsirakentamisen kädentaidoissa, mutta se antaa osaamisen koko hirsirakentamiseen. Ekologinen ajattelutavan muutos, kestävän kehityksen periaatteet sekä turvallinen ja terveellinen asuminen ovat lisänneet viime vuosina aidon hirsirakentamisen kysyntää.
Suomalainen hirsiosaaminen on aina ollut maailman parasta. Kuitenkin 1960- ja 1970-lukujen teollistettu rakentaminen lähes unohti hirsiosaamisen ja kädentaidot. Nyt alkavan koulutuksen tavoitteena on hirsirakentajan ammattitutkinto ja lisäksi edistyneimmille on varattu mahdollisuus suorittaa myös erikoisammattitutkinto.
Koska hirsirakentamista ei opi pelkästään kirjoista lukemalla, teoreettinen oppiminen on yhdistetty mahdollisimman paljon tekemiseen. Opiskelu sisältää kuusi viikkoa ohjattua työssä oppimista joko omassa tai Suomen Hirsitaito ry:n jäsenyrityksessä.
Uusi koulutus on erittäin myönteinen ja kannatettava asia ja omiaan lisäämään Suomen menestystä parhaimmalla alueellamme, metsän tuotteiden jalostuksessa. Kännykät tulevat ja menevät mutta metsä pysyy.
Martti Seppänen
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |