Maatila Pellervo


Uusin lehti
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

syyskuu.gif (1939 bytes)

Rehukeksintö parantaa porsaan luontaista vastustuskykyä

Suomen Rehu on kehittänyt menetelmän, joka korvaa rehuantibioottien käytön porsastuotannossa. Rehu antaa kilpailuedun suomalaiselle lihaketjulle. Menetelmä perustuu porsaan luontaisen vastustuskyvyn tukemiseen.

Porsastiloilla ollaan uudesta rehusta kiinnostuneita.

"Luulen, että kiinnostusta lisäävät ulkomailla tapahtuneet keskustelut jätteiden käytöstä rehuissa. Tämä parantaa kotimaisen tuotteen arvostusta", sanoo Kimmo Virtanen, joka toimii Suomen Rehun rehuedustajana Porissa.

"Erityisesti nuoret, bisnesmäisesti toimivat tuottajat seuraavat teollisuuden toimia aika tarkasti. Heitä kiinnostaa, mitä tapahtuu ruokinnassa, mitä jalostuksessa jne. Suomen Rehu on panostanut valtavasti tuotekehitykseen."

"Uudistusmielinen toiminta motivoi myös edustajaa. Tuotteita on kiva esitellä ja kertoa niistä. On menty todella eteenpäin", Virtanen sanoo.

"Pyrimme myymään asiakkaalle erilaisia arvoja kuin aikaisemmin, kauppaamme lisäarvoa. Koko elintarvikeketjuun lisäarvoa. Tavoitteena on turvallisuus ja terveet eläimet, laatu ja puhtaus - oman tuotteen laatu ja lopputuotteen laatu. Ei puhuta vain hinnasta.

"Tuottaja panostaa tietenkin tuottavuuteen ja laatuun, mutta hänen pitää myös kuunnella, mitä maailmalla tapahtuu ja olla kehityksessä mukana", Virtanen sanoo.

Vierotetun porsaan antibiootiton rehu
Suomen Rehun kehittämä menetelmä on vuosien tutkimus- ja kehitystyön tulos. Mukana on ollut Cultorin Teknologiakeskus ja eräiltä osin EELA. Keksintö on täysin suomalainen. Tuotteesta on saatu hyviä käytännön kokemuksia tiloilta.

"Suomen Rehu kehitti jo aikaisemmin menetelmän, jonka avulla antibioottiset lisäaineet voidaan jättää lihasikojen rehuista", sanoo kehitysjohtaja Asko Haarasilta.

"Nyt antibiootit voidaan poistaa myös porsasrehuista", hän jatkaa. Haussa on maailmanlaajuinen patentti.

Ongelma on ollut tähän asti siinä, että vieroituksen yhteydessä porsas siirtyy emän maidosta kuivan rehun käyttäjäksi. Tämä muuttaa porsaan ruoansulatuskanavan rakennetta ja toimintaa.

"Vieroituksesta aiheutuvan stressin ja dieetissä tapahtuvien muutosten vuoksi porsas altistuu herkästi vieroitusripulille."

Antibioottisia kasvunedisteitä on syötetty porsaille ehkäisemään ripulia erityisesti vieroituksen yhteydessä - ja parantamaan kasvua.

"Kasvunedisteitä ei enää tarvita. Uusi porsasrehu Multi-Pekoni perustuu porsaan luontaisen vastustuskyvyn parantamiseen koko suoliston alueella", Haarasilta sanoo.

Rehun pH-säätelyn avulla tuetaan mahalaukussa alhaista happamuutta. Rehun puskurikapasiteettiin vaikutetaan oikeilla raaka-ainevalinnoilla.

Haarasilta sanoo, että vieroituksen jälkeen mahalaukun happamuuden säätelyn tulisi tapahtua suolahapon erityksen avulla, mutta sen eritys on nuorilla eläimillä puutteellista.

"Vieroitettu eläin pystyy ahmimaan rehua niin paljon, ettei mahalaukun happamuus laske riittävästi tuhoamaan suun kautta tulleita mikrobeja. Ripuliriski kasvaa."

Vieroitetun porsaan vastustuskyky huono
Mahalaukun riittämätön suolahapon eritys huonontaa myös valkuaisaineiden sulavuutta. Kun puutteellisesti sulanut valkuainen kulkeutuu suolessa eteenpäin, se tarjoaa hyvän ravintopohjan mikrobeille ja lisää ripulivaaraa.

Eikä siinä kaikki. Myös porsaan ohutsuolen pintarakenteessa tapahtuu muutoksia.

"Kun suolen pinnan nukkaisuus vähenee, erittyvien entsyymien määrä putoaa ja rehun sulavuus heikkenee. Samaan aikaan suolen tilavuus kasvaa ja liika rehu jää sulamatta. Bakteerien toiminta tehostuu.

Lisäksi vieroitetun porsaan paksusuolen toiminta on vielä kehittymätöntä ja porsaan vastustuskyky on heikko.

"Porsas on saanut emältään ternimaidossa vasta-aineita, mutta vieroituksen jälkeen niiden määrä selvästi vähenee. Mitä enemmän on taudinaiheuttajia, sitä parempi pitäisi vastustuskyvyn olla."

"Innovatiivista meidän menetelmässämme on se, että sen avulla voidaan lisätä ohutsuolessa sellaisten sokerirakenteiden määrää, jotka ehkäisevät haitallisten mikrobien kiinnittymistä ohutsuolen seinämään."

"Näin voidaan parantaa porsaan vastustuskykyä tauteja aiheuttavia bakteereita vastaan, sillä kiinnittymättömät mikrobit eivät aiheuta ripulia."

Vaikutus saadaan aikaan prosessoimalla kotimaista raaka-ainetta. "Juuri tästä prosenssointimenetelmästä on jätetty patenttihakemus, sillä patentoidulla teknologialla on EU-maissa kova kysyntä tällä hetkellä."

Uusi rehu kaupoissa
Keksintö on todella ajankohtainen ja arvokas. Suomessa yleisesti käytettyjen kasvunedisteiden, Karbadoxin ja Olakvindoksin, käyttökielto tuli voimaan syyskuun alussa.

Kaikki muutkin rehuantibiootit kielletään ensi vuonna, kesäkuun loppuun mennessä. Suomen Rehu on jo siirtynyt uuteen aikaan: porsasrehu Multi-Pekoni tuli elokuussa kauppoihin.

Keväästä asti kokeiltu
"Tämä on paras rehu vieroitusporsaille ainakin tähän asti mitä on tehty", sanoo Gunvor Madsen, sipoolaisen porsassikalan emäntä. Tilalla on 100 emakkoa ja porastuotanto on noin 2 000 porsasta vuodessa.

"Viisi vuotta sitten tilanne oli hyvin hankala meilläkin."

Tilalla on tehty kokeita ja vertailtu eri valmistajien porsasrehuja noin viiden vuoden ajan. Parhaimmillaan kokeissa on ollut 300 porsasta. Se on merkinnyt paljon ylimääräistä työtä isäntäväelle.

"Olemme olleet Multi-Pekonin kehittämistyön alkuvaiheesta mukana omilla testeillä. Juhani Vuorimaa aloitti kehittämistyön ja testasimme hänelle rehuja. Ensimmäisessä rehussa oli juurikaskuitu."

Madsenin tilalla lähdettiin kokeiluun mukaan. "Vaikka se on on työlästä, se on opettavaa ja mielenkiintoista. Kun tietää rehujen kustannukset, on kiva verrata eri tuotteita"

Ehkäiseekö uusi rehu porsaiden ripulointia? Mikä on Madsenien arvio?

"Kyllä, ripulointi on koko ajan vähentynyt. Tilamme lähtökohta ripuloinnin suhteen oli melko hyvä, mutta parannusta on tapahtunut edelleen toukokuun jälkeenkin, jolloin uusi rehu tuli tilalle. Olemme syöttäneet vertailurehua ja koerehua. Kymmenistä pahnueista yhdellä esiintyi ripulia, mutta se oli lievää ja meni muutamassa päivässä ohi."

"Uusi rehu on merkittävä askel", isäntä Christian Madsen sanoo. Hänellä on porsaiden kasvatuksesta 25 vuoden kokemus. Juuriltaan Madsen on tanskalainen.

Porsaskasvas kuin palapeli
"Rehuasia on tosi tärkeä. Possujen vieroitusvaihe on vaativa, yhtä tärkeä kuin imettäminen", emäntä sanoo. "Siinä voi tulla suuret tappiot ripulikuolemina ja kasvun hidastumisena. Porsaalla menee viikkoja, kunnes se kehittää riittävästi omia vasta-aineita."

Vieroitusikä on neljä viikkoa. "Porsaat lähtevät vieroitukseen noin 7 kiloisina ja kasvatetaan Multi-Pekonilla, joka on ensimmäinen porsasrehu, noin 15 kiloisiksi. Tämä vaihe on noin kolme viikkoa. Silloin ei ole muuta rehua."

"Kun porsaat siirretään toiselle kasvatuspuolelle, siellä on toisenlainen automaatti ja ruokinta muuttuu Ykkös-täysrehuksi. Sie on hieman edullisempaa, ehkä noin 50 penniä", Christian Madsen sanoo.

Porsaskasvatuksessa hankalinta?

"Rehu on vain yksi asia. Jos tilalla on alle 23 vieroitettua porsasta emakkoa kohti vuodessa, silloin täytyy kiinnittää moniin muihin asioihin huomiota kuin rehupuoleen."

"Jos päästään 25 vieroittettuun posaaseen, voi miettiä rehukustannuksia ja voi itse ryhtyä tekemään rehua, jos luulee, että siihen pystyy. Jos on vaan 19 vieroitettua porsasta emakkoa kohti, on ihan väärin, että keskittyy vain rehuasiaan."

"Kaikki alkaa siitä, onko hyvä siitoseläin, kun astutetaan. Tuleeko hyvin astutettua. Voiko emakot hyvin tiineyskaudella, onko porsitusolosuhteet hyvät? Onko tyhjiä päiviä otettu huomioon? Kun nähdään tarkkailuluvut, voidaan sanoa, mikä ei ole hyvin ja mihin pitää panostaa. Tämä on suuri palapeli. Jokainen osa on pantava paikalleen, että päästään 25 vieroitettuun porsaaseen vuodessa emakkoa kohti. Meillä on parhaimmillaan ollut yli 26 vieroitettua", Christian Madsen sanoo.

"Tiedämme, että se on täysin mahdollista, vaikka nyt juuri tilanne ei ole noin hyvä. Tavoite pitää olla korkea."

*Teksti: Martti Seppänen
*S-posti: @pellervo.fi

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |