Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

syyskuu.gif (2730 bytes)

Puhtaustodistus peltomaille

Ruuan puhtaus on noussut kuluttajien mieleen yhä useammin viime aikoina, kun julkisuteen on tullut tietoja kansainvälisistä ruokaskandaaleista. Viranomaiset, tutkimus, neuvonta, elintarviketeollisuus, kauppa, viljelijät ja kuluttajat ovat tehneet kotimaiselle elintarvikeketjulle yhteistyönä kansallisen laatustrategian. Strategia nostaa yhteisiksi arvoiksi asiakkaiden tyytyväisyyden, koko ketjun toiminnan kannattavuuden, kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisen ja eettisen toiminnan.

Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Miten suomalainen viljelijä toimii tulevaisuudessa? Kuinka saamme kuluttajien luottamuksen ruuan hyvään laatuun säilymään? Kuinka kotimainen ruuantuotanto säilyy kannattavana, kun kilpailu ulkomaisten kilpailijoiden kanssa on kovaa?

Ruuantuotannon turvallisuuden varmistamiseen on herätty paitsi kotimaassa, myös EU:ssa, joka on suunnittelemassa unionin alueelle elintarvikeviraston perustamista. Uuden toimielimen työnä tiettävästi olisi lainsäädännön kehittäminen ja valvonta.

Turvallisuus noussee elintarviketaloudessa kilpailueduksi jopa kansainvälisesti. Haasteeksi elintarvikkeiden laatuketjulle jää kehittää turvallisuudesta sellaisia pitäviä todisteita, joilla kuluttaja voi varmistaa ruokansa laadun ja koostumuksen.

Ruuantuotanto alkaa maasta

Ruuan hyvä laatu alkaa tuotantoketjun ensimmäisessä vaiheessa, maatilalla, pellossa jossa kasvit kasvatetaan. Laadun peruspilarit ovat viljelytoimissa. Millaisessa maassa kasvit viljellään, millaisia tuotantopanoksia, lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, kalkkia ja maanparannusaineita käytetään. Maan hyvä kasvukunto on avainasemassa.

Tätä kaikkea ei kaupunkilainen kuluttaja osaa vaatia nähtäväkseen eikä tietenkään osaisi arvottaakaan, minkä vuoksi tuotantotapa pyritään esittämään erilaisin standardein. On hyvä tietää, että ruoka on tuotettu EU:n hyväksymän ympäristöohjelman mukaisesti. Se tarkoittaa esimerkiksi, että maata lannoitetaan viljavuustutkimuksen ja tulevan sadon ravinnetarpeiden perusteella ja että kasvinsuojelutoimet ovat harkittuja ja todettujen ongelmien mukaiset. Luottamus perustuu tosiasioihin, tietoon siitä miten matkan varrella on toimittu.

Kasvualustan puhtaus voidaan mitata tarkasti

Maan puhtaus tarkoittaa sitä, että maassa ei ole esimerkiksi raskasmetalleja, syöpää aiheuttavia epäpuhtauksia, taudinaiheuttajia tai muita vaarallisiksi katsottuja aineita. Maasta haitalliset aineet siirtyvät kasveihin ja ovat sen jälkeen osa ruokaa halusimmepa sitä tai emme.

Viljavuuspalvelun kehittämä Puhtaanmaan analyysi varmistaa maan puhtauden tärkeimpien raskasmetallien osalta. Maanäytteistä analysoidaan kadmium, kromi, elohopea ja lyijy. Kun maan arvot ovat alle ns. tavanomaisen pitoisuuden, maa saa luokituksen ´puhdasmaa´. Luokitusrajat on esitetty myös kuparin, sinkin ja nikkelin osalta.

Puhtaanmaan arvoja tulkittaessa on muistettava, että maan luontaiset pitoisuudet vaihtelevat maalajin ja kallioperän ominaisuuksien mukaan. Näihin viljelijä ei voi vaikuttaa.

Puhtaanmaan analyysi osaltaan varmistaa tuotannon puhtauden. Analyysin tulokset ovat voimassa pitkän ajan, sikäli kun raskasmetalleja ei joudu maahan käytetyissä tuotantopanoksissa tai laskeumana ilmasta.

Euroopan Unioniin vuonna liittyessään Suomi sai oikeuden säilyttää lannoitteissa muita maita pienemmän kadmiumpitoisuuden raja-arvon Ruotsin ja Itävallan kanssa. Kolmen vuoden siirtymäaikaa on sittemmin jatkettu vuoden 2001 loppuun saakka. EU:ssa arvioidaan nyt kadmiumin haitallisuutta ihmisen terveydelle ja ympäristöriskejä ja sitä, pitäisikö lannoitteiden kadmiumpitoisuudelle asettaa tulevaisuudessa raja EU-lainsäädännössä.

Kotimaiset lannoitteet ovat kansainvälisessä tarkastelussa huippupuhtaita. Fosforilähteenä käytetty Siilinjärven apatiitti on puhdasta, mihin hyvä laatu perustuu. Kemira Agro antaakin lannoitteille puhtaustakuun, joka käsittää kadmiumin, elohopean, lyijyn, arseenin, nikkelin, kromin ja vanadiinin pienet pitoisuudet. Kotimaisten lannoitteiden kadmiumpitoisuus on alle 5 milligrammaa fosforikiloa kohti kun vastaava arvo Euroopassa on yli 130 milligrammaa. Myös kotimaassa markkinoidut kalkit ovat puhtaita.

*Teksti: Seija Luomanperä
*S-posti: 

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |