Riippumaton koneneuvonta loppumassa Suomesta
Perinteinen, riippumaton ja puolueeton koneneuvonta on joutunut uhan alaiseksi. Sen resursseja on leikattu raskaalla kädellä. Maaseutukeskusten koneagrologeista enää neljä toimii täysipäiväisesti koneneuvontatehtävissä. Muutamassa keskuksessa ei ole nykyään koneagrologia lainkaan. Koneagrologien vaihtuvuus on nykyisin suurta verrattuna aikaisempiin aikoihin, kun osa on ottanut kantaa tapahtuneeseen kehitykseen alaa vaihtamalla.
Näin totesivat jäljellä olevat maaseutukeskusten koneagrologit kokouksessaan Jyväskylässä marraskuun lopulla. Kokouksen kokoonkutsujana oli Keski-Suomen maaseutukeskuksen koneagrologi Pekka Mennala.
Mennala toimii nykyisin koneagrologien koulutusvastaavana. Maaseutukeskusten liitto on lopettanut koneneuvonnan valtakunnallisen koordinoinnin ja johtamisen. Samoin työnantajan kustantama koulutus on käytännössä loppunut kokonaan.
Kehitys on mennyt tähän suuntaan etupäässä siksi, että koneagrologien ennen kokonaan valtion varoista maksettu palkkaus on loppunut.
Koneagrologitkin joutuivat mukaan uuteen tulosajatteluun, jossa tietty laskutustavoite asetettiin jokaiselle koneagrologille. Sen seurauksena koneneuvonnan kustannuksiin tuli roimia korotuksia. Niitä on ollut vaikea asiakkaille perustella, kun ennen neuvonta oli viljelijälle hyvin edullista, usein jopa ilmaista.
Tapahtui selvä kulttuurishokki, joka laski koneneuvonnan kysyntää. Näin kävi, vaikka koneneuvonnalla on esittää pilvin pimein esimerkkejä, jossa neuvonnan avulla on saatu kymmenien tuhansien säästöt muutaman satasen toimitusmaksulla. Ei auttanut sekään, että palvelumaksuja on yritettiin pitää erittäin edullisena muun muassa rahoittamalla koneneuvontaa muulla, paremmin tuottavalla toiminnalla.
Koneagrologit eivät suinkaan valittele sitä, että heille asetetut toimitusmaksutavoitteet olisivat mahdottomia. Ne ovat keskimäärin 200000 markkaa vuodessa. Useimmat koneagrologit sanovat selviävänsä tavoitteesta kohtuullisesti. He surevat sitä, että perinteisestä koneneuvonnasta on ollut selkeästi tingittävä ja suuntauduttava tuottavampien töiden tekemiseen, jotta toimitusmaksutavoitteet täyttyisivät.
Koneagrologien mielestä tilanne on valitettava, koska konekustannukset ovat monella tilalla suurin kustannuserä, 30-55 prosenttia tilan kustannuksista. Se on siten erittäin merkittävä erä niin kansantaloudellisesti kuin elinkeinonkin kannalta. On lisäksi visu varmaa, että konekustannusten osuus tulevaisuudessa vain lisääntyy.
Koneneuvonta luiskahtanut kaupan käsiin
Toimintaympäristön muutoksesta on ollut seurauksena kaupallisen puolen tarjoaman
neuvonnan selvä lisääntyminen. Koneagrologien mielestä se on ilman muuta hyvä, jos
kauppa osaa asiansa ja tuntee koneensa.
He kuitenkin kohteliaasti epäilevät, että kaupalliset intressit ajavat ajoittain viljelijän edun edelle. He pitävät lisäksi kaupallista tarkastelukulmaa vieläkin liian lyhyenä.
Esimerkkinä lyhyestä jänteestä koneagrologit mainitsevat erilaisten muotivirtausten esiintymisen, joita kauppa usein hanakasti ajaa. Kotieläinrakennusten ilmanvaihtoon tarkoitettujen laitteiden tarjonta on aika tyypillinen esimerkki tällaisesta lyhytjänteisestä tempoilusta.
Yhteen aikaan kanavailmanvaihtolaitteiden myynti-innostusta jarrutteleva koneagrologi sai kuulla olevansa fossiili niin viljelijän kuin kauppiaankin mielestä. Nyt kanavailmanvaihtolaitteita ei myy juuri kukaan, ei ainakaan järin aktiivisesti, vaikka niillekin omat kohteensa olisi.
Ilmanvaihtoalalla jyllää koneagrologien mielestä edelleenkin musta magia. Kaikenkarvaisia laitteita, monesti tolkuttoman kalliita, valmistetaan ja myydään, vaikka tämän sinänsä yksinkertaisen asian perusteista ei välttämättä paljon tiedetä tai sitten ei haluta tosiasioita tunnustaa.
Toinen esimerkki voisi olla pyöröpaalisäilörehu. Pyöröpaalisäilörehun valmistukseen on ryhtynyt moni tila ilman pitäviä perusteita. Koneagrologien mielestä menetelmä toki sopii tiettyihin tilanteisiin. Se on kuitenkin koneistukseltaan kallis menetelmä, eikä silti pärjää tehokkuudessa esikuivatun säilörehun valmistukselle. Näitä koneita ovat karmeimmillaan ostaneet tilat, joilla on ollut toimiva esikuivatun säilörehun kalusto ja kunnossa olevat varastosiilot.
Lisäksi pyöröpaalisäilörehun teossa laatuongelmat ovat edelleen yleisiä. Niidenkin korjaus vaatisi runsaasti neuvonnallista panostusta. Koneagrologit sanovat ilahtuneena nyt havainneensa, että kauppa on alkanut puhua esikuivatun säilörehun puolesta. Se ei kuitenkaan poista virheinvestoinnin tehneiden tilojen ongelmia, vaan voi jopa lisätä niitä. Esimerkkejä löytyisi yhden aikakauslehden paksuudelta lisääkin, mutta koneagrologit toivovat mainituissakin olevan hetkeksi pohtimista.
Lisää resursseja
Koneagrologit ovat erityisen pahoillaan siitä, että uusi toimintaympäristö on vienyt
resursseja suoralta mielipiteisiin vaikuttamiselta. Toki erilaisten projektien virittelyn
kautta rahaa olisi runsaastikin saatavana.
Koneagrologit ovat kuitenkin nopean, suoran toiminnan ystäviä, vierastavat byrokratian koukeroita ja ovat tuskaantuneita hakemusbyrokratian hitauteen. Äkeä reagointi olisi monesti tarpeellista. Siihen ei vain ole nykyisin resursseja, kun siitä ei voi oikein ketään laskuttaa.
Koneagrologit todella näkevät pienilukuisen joukkonsa parhaana mahdollisuutena asenteisiin vaikuttamisen. He ovat koko toimintahistoriansa ajan olleet etujoukoissa teroittamassa viljelyn perusasioiden kuntoon saattamista, kuten kunnollista kuivatusta ja riittävää kalkitusta, vaikka siitä ei ole liiemmin toimitusmaksuja herunutkaan.
He tunnustavat tosiasiat nöyrästi ja myöntävät, että yksittäinen koneagrologi ei voi olla koko konekentän hallitseva yli-ihminen. Tästä syystä koneneuvojien on pakko erikoistua suppeisiin aiheisiin ja pyrkiä omalla sektorillaan parhaaseen tietämykseen.
Koneagrologien käsityksen mukaan heidän ei tarvitse olla maan parhaita asiantuntijoita koneyksityiskohdissa. Tärkeintä on vaikuttaa viljelijöiden asenteisiin, niin että taloudellinen ajattelu ja kokonaisnäkemys nousisivat entistä arvostetuimmiksi koneellistamiskysymyksissä.
Uuttakin on kehitelty. Konekonsulentit ovat tarjonneet kuntoarviopalvelua Valmet-traktoreiden vaihtokoneiden myyntiin. Asia on sen verran pitkällä, että toiminta käynnistyy ensin pilottiryhmällä, myöhemmin koko orkesterilla.
Tuotevastuuasioitten kiristyessä koneiden käyttöönoton ja käyttöohjeiden entistä tarkempi opastus on tärkeää. Konekonsulentit pohtivat tällaisen palvelun tarjoamista kaupalle. Uskoisi ainakin vastuullisen osan maatalouskonekauppaa olevan tarjouksesta kiinnostunut.
Koneagrologit näkevät tiedon hankkimisen olevan nykyisillä resursseilla ylivoimaisen vaikeaa. Heidän mielestään jokaisella koneagrologilla tulisi olla mahdollisuus kouluttautua tarpeen mukaan, tilata tärkeimpiä ulkomaisia julkaisuja ja täydentää osaamistaan osallistumalla ulkomaisiin seminaareihin, näyttelyihin ja koulutustilaisuuksiin. Maan kattava, erikoistunut koneagrologien joukko voi vain tällä tavalla pysytellä kehityksen kärjessä ja siten tarjota osaamistaan koko maan viljelijöiden käyttöön.
Jussi Knuuttila
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |