WTO ja anarkistit
Maailman kauppajärjestön kokous USA:n Seattlessa alkoi viime viikolla täyden sekasorron vallitessa. Onhan toki totuttu siihen, että suurten kokousten yhteydessä osoitetaan mieltä, äskettäin meilläkin Tampereella viljelijät olivat asialla. Toiminta oli kuitenkin siellä rauhallista ja asiallista, toisin kuin Seattlessa, missä väkivalta, ryöstely ja paikkojen rikkominen tuntuvat olevan pääasia. Pahaa tekee kuitenkin vain pieni joukko, arvioiden mukaan yksi prosentti mielenosoittajista.
Ikävää on se, että rähinöinti saattaa mennä viljelijöiden piikkiin, kun heitäkin on paikalla runsaasti osoittamassa mieltään rauhallisesti.
Herää kysymys, kuka on pienen rähinoitsijäjoukon toiminnan takana. Sama kysymys herää monessa muussakin yhteydessä. Kuka johtaa ja rahoittaa turkistarhaiskuja, metsätalouden mustamaalaamista, jalkapallohuligaaneja ja muita yhteiskunnan nakertajia.
Yhteistä mainituille ilmiöille on se, että ne pyrkivät turmelemaan laillista yhteiskuntajärjestystä ja estämään pykälien ja sääntöjen mukaan toimivaa elinkeinoelämää.
Länsimainen salliva ja demokraattinen yhteiskunta on oivallinen toimintaympäristö hämärävoimille. Rangaistukset ovat lieviä ja ymmärtäjiä riittää. Kansalaistottelemattomuuteen jopa kehotetaan, joskin sillä tarkoitettaneen muuta, kuin mistä nyt Seattlesta olemme saaneet raportteja.
Kurin ja järjestyksen vaatijat leimataan oitis fasisteiksi, vaikka luulisi, että lakia noudattavalla kansalaisella ei pitäisi olla mitään tiukkaa järjestyksenpitoa vastaan.
Ennen pitkää tulee varmasti selväksi, että pahan voimia vastaan taistellessa ei pehmokeinoilla pärjätä. Toivottavasti ei liian myöhään.
***
Vuosituhat vaihtuu maataloudessa kahden erittäin poikkeuksellisen vuoden jälkeen.
Mikä on viljelijän tulevaisuus laajenevassa EU:ssa?
Mukaan on tulossa merkittäviä maatalousmaita. Niiden tuotanto ei vielä ole täydessä iskussa sosialismin jäljiltä, mutta nousee kohisten. Erityisesti Latvia ansaitsee huomion. Peltoa on paljon pieneksi maaksi, melkein yhtä paljon kuin Suomessa. Maaperä on viljavaa ja sadot voidaan nostaa suuriksi, kun nykyaikaiset viljelymenetelmät otetaan täysimääräisesti käyttöön.
Puola on meistä hieman kauempana, mutta suuri, lähes Ranskan kokoinen maa ja erittäin viljava, suorastaan vilja-aitta, kun tuotanto on saatu pyörimään täysillä. Tilarakenne on verrattain pirstoutunut, mikä saattaa estää tuotannon nopeaa kehittämistä.
Joka tapauksessa, voimakasta kilpailua on tulossa ja sellaisista maista, missä kustannukset ovat edullisempia kuin meillä ja tuotanto-olosuhteet otollisemmat.
Yksityinen viljelijä voi varustautua tulevaisuuteen vain trimmaamalla tilansa huippukuntoon ja tuotokset maksimiin.
Sama koskee viljelijöiden omistamia yrityksiä ja tietysti muitakin maatalouteen liittyvää yritystoimintaa. Kilpailuviranomainen on tehnyt parhaansa tulkitakseen säännöksiä niin, että järkevä liiketoiminnan kehittäminen kotimaassa vaikeutuisi.
On sitten ilmeisesti katseltava kumppaneita muista maista. Kiirettä on pidettävä.
Aika rientää.
Martti Seppänen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |