Rotat pois nurkista
Rotat ovat aina olleet ihmisen kyseenalaisina seuralaisina. Yksi naarasrotta tuottaa keskimäärin 20 jälkeläistä vuodessa. Hyvissä oloissa poikastuotos voi kasvaa jopa kaksinkertaiseksi. Nopea lisääntyminen riittää siis moninkertaistamaan jyrsijäkannan muutamassa kuukaudessa.
Haluatko saada sellaisen tuholaisarmeijan alivuokralaiseksesi?
Rotat tekevät suurimmat vahingot likaamalla elintarvikkeita, viljaa, rehuja yms. varastoissa ja maatiloilla. Rotat jyrsivät rikki erilaisia pakkausmateriaaleja, rakenteita, muovisia viemäriputkia ja laitteita. Parin viime vuosikymmenen aikana kaapelivauriot ja niistä aiheutuneet oikosulut ja laitteiden toimintahäiriöt ovat vahvasti lisääntyneet. Lisääntynyt pihakompostointi on niin ikään omiaan lisäämään rottien vierailuja. Rotan hammas pystyy puun ohella lähes kaikkiin muovilaatuihin, pehmeisiin metalleihin ja huonolaatuiseen betoniin.
Suoranaisten vahinkojen ohella rotta aiheuttaa epäsiisteyttä ja se voi levittää ihmiseen ja kotieläimiin tarttuvia tauteja.
Elinympäristö ja elintavat
Rotta saa pääasiallisen ravintonsa ihmisen kasvattamista, hankkimista ja varastoimista elintarvikkeista tai niiden tähteistä.
Rotta pystyy elämään hyvin monenlaisessa ympäristössä. Riittää kun löytyy ruokaa ja jonkinlaisia suojapaikkoja päivän ajaksi. Rotta suosii kosteita, maanläheisiä asuinpaikkoja, joissa se voi helposti kaivaa maanalaisia käytäviä. Maatilojen ympäristöön voi syntyä huomattavia rottakantoja, ellei tarkkailu ja torjunta ole jatkuvaa.
Rotta vierastaa kaikkea uutta ja outoa, sen käyttäytyminen on varovaista. Siksi esim. syöttiin ei heti kosketa, vaikka alueella olisikin rottia. Tuttujen esineiden siirtäminen uusiin paikkoihin saa rotat karttamaan niitä. Tämä epäluuloisuus ja sopeutumiskyky ovat taanneet sille hyvät mahdollisuudet menestyä taistelussa ihmistä vastaan.
Rottia ei tavallisesti näe liikkeellä päiväsaikaan ellei kyseessä ole todella suuri populaatio.
Ravinnon saanti ja suojapaikat säätelevät rottien lisääntymistä. Kylmänä vuodenaikana lisääntyminen lienee ainakin kylmissä paikoissa hitaampaa, mutta jos lämpöä, suojaa ja ravintoa on riittävästi lisääntyminen jatkuu vuoden ympäri. Yksi rottanaaras voi vuodessa synnyttää 4-8 poikuetta, joissa on 3-9 poikasta.
Pysyvillä asuinsijoillaan rotat elävät yhdyskuntina, joiden pääluku voi olla useita kymmeniä tai satoja yksilöitä, suurilla kaatopaikoilla jopa tuhansia.
Jokaisesta hyvin voivasta rottayhdyskunnasta lähtee koko ajan yksilöitä tutkimusmatkoille ja jos ne löytävät uuden, hyvän ravintolähteen, uuden yhteisön syntyminen on vain ajan kysymys.
Torjunta maatiloilla
Maatilatalouksissa rotilla on yleensä saatavilla viljaa, eläinten rehua yms. Siellä tulisikin estää rottien pääsy vilja- ja eläinrehutiloihin.
Tiivistämällä ovien reunat, jätesäiliöiden raot, kompostit, siilojen pohjat ym. kohteet estetään rottien pääsy niihin. Putkien, kaapeleiden ja viemäriputkien sisääntulopaikat on hyvä tarkistaa.
Ainoastaan kovuudeltaan raudan luokkaa oleva metalli on varma este rotalle. Muut materiaalit lähinnä hidastavat rotan etenemistä.
Todennäköisesti kuitenkin kaikkein yleisin sisääntuloväylä on avoin ovi tai ikkuna.
Pieni rottayhteiskunta voi pysyä huomaamattomana pitkäänkin, ellei tarkkailu ole aktiivista. Ulosteet ja tassunjäljet pölyssä kertovat rottien olemassaolosta. Myös kaivausjäljet rakennusten seinustoilla voivat paljastaa rottien saapuneen paikalle.
Rottien torjunta on aloitettava heti, kun ensimmäiset merkit niiden olemassaolosta havaitaan.
Torjunta-aineet
Kaikki rotantorjunnassa käytettävät tehoaineet ovat antikoagulantteja. Ne vaikuttavat veren hyytymisprosessiin ja heikentävät hiussuonia aiheuttaen rotan menehtymisen sisäisiin verenvuotoihin. Antikoagulanttien vasta-aine on K1-vitamiini.
Syöttien tehoaineita on kahta tyyppiä - kertasyönnillä tehoavia ja toistuvaa syöntiä vaativia.
Bromadioloni (Rotanmyrkky "342") on kertasyönnillä tehoava ja kumatetralyyli (Rakumin-valmisteet) ja difenakumi (Ratak) ovat toistuvaa syöntiä vaativia. Kertasyönnillä tehoavat valmisteet aiheuttavat rotan kuoleman noin viikon kuluessa syötin nauttimisesta. Tämä seikka on pidettävä mielessä etenkin syötitettäessä paikkoja, joissa on suuria rottakantoja. Käytännössä on kuitenkin havaittu, että täyden tehon saavuttaminen edellyttää yleensä kahta annosta.
Toistuvaa syöntiä vaativien valmisteiden vaikutus voimistuu useista pienistäkin annoksista ne vaikuttavat vasta sitten, kun rotta on saanut tehoainetta useampana peräkkäisenä päivänä. Ne voivat tehota myös kertasyönnillä, mutta silloin tarvittava syöntimäärä on suuri.
Kaikki saatavilla olevat rotanmyrkyt ovat luonteeltaan syömämyrkkyjä, ja niiden on jouduttava suun kautta rotan ruuansulatuskanavaan, jotta ne vaikuttavat.
Valmiiden syöttien pohja-aineena käytetään maittavuus- ja säilyvyyssyistä korkealaatuista kaurahiutaletta.
Rakumin- ja Ratak- hiutaleet ovat väriltään sinisiä ja "342"-hiutaleet punaisia erottuvuuden vuoksi. Syötit tulee aina sijoittaa siten, että muut kuin torjuttavat eläimet eivät pääse niihin käsiksi.
Syötit sijoitetaan syöttilaatikkoon tai ne työnnetään riittävän syvälle rotankoloon. Syöttiä on pidettävä rottien saatavilla vähintään 10 päivän ajan. Kertasyönnillä tehoavaa valmistetta ei kuitenkaan kannata lisätä kuin 4-5 päivän välein, sillä rotat kuolevat vasta noin viikon kuluttua syötin nauttimisesta. Tällainen pulssisyötitys pienentää syötin kokonaistarvetta silloin kun torjuttavana on suuri populaatio. Syötitystä jatketaan niin kauan kuin syöttiä kuluu. Toistuvalla syönnillä tehoavaa valmistetta tulee olla rottien saatavilla yhtä mittaa, niin että se ei pääse välillä kertaakaan loppumaan. Kuolleet jyrsijät ja torjunnan jälkeen ylijääneet syötit tulisi hävittää polttamalla. Joihinkin suojaisiin kohtiin voi jättää syöttilaatikoita varmistukseksi ja tarkistaa aika ajoin, onko syöttiin koskettu. Syötti saa olla avaamattomassa muovipussissa, rotta jyrsii sen mielellään auki.
Rotta on täysikasvuisena 15-25 cm:n pituinen ja painaa 200-500 g. Urokset ovat naaraita suurempia. Rotta tulee sukukypsäksi noin 75 vrk:n ikäisenä ja sen jälkeen naaras synnyttää noin 23 vuorokauden kantoajan jälkeen 3-9 poikasta käsittäviä poikueita useita vuodessa.
Poikaset alkavat selviytyä omin avuin vajaa kuukauden ikäisinä. Rotan elinikä on yleensä 1-2 vuotta. Ravintoa rotta käyttää 20-40 g päivässä ja vettä se tarvitsee 15-30 ml vuorokaudessa.
Matti Veikkolainen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |