Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Suomen ensimmäinen
alkiohuutokauppa Farmarissa

Farmari-näyttely Kuopiossa povasi alkionsiirron olevan tulevaisuuden karjanjalostusmenetelmä, joka nopeuttaa jalostustyötä ja eliminoi eläinkaupan tautiriskit olemattomaksi. Pohjois-Savossa alkionsiirtoa ollaan nopeasti ottamassa käyttöön.

Farmarissa esiintyi kokonainen alkioperhe; kuusi samasta huuhtelusta syntynyttä hiehoa, joiden kaikkien emä on Rantalan Miss Maituuri. Se on itsekin syntynyt alkion siirrosta Vieremällä Koiraharjun tilalla.

Näyttelyn alkiohuutokaupassa myytiin huuhdeltuja alkioita ensi kertaa Suomessa. Moni osti yhden tai useamman alkiopaketin lähes viidestäkymmenestä tarjolla olleesta ja sai näyttelyviemiseksi korkeatasoisen lehmän alkion. Keino on helppo ja melkein ainut ostaa karjaansa huippulehmä.

Alkion huuhtelun tekniikka kehittyy koko ajan. Myös alkion sukupuoli on mahdollista määrittää. Lähitulevaisuudessa sekin on alkion huuhtelun rutiinia. Alkioita on myyty Ruotsiin, joten ulkomaankauppakin on jo käynnistynyt.

Raaka, mutta
rehellinen missikisa

Lehmien rakennearvostelussa näyttelyn Championiksi valittiin heinänuori Koiraharjun Odelma. Sen omistaa Markku Mähönen Sonkajärveltä. Odelma on alkiohuuhtelusta alkunsa saanut kaunotar. Se kuului näyttelyssä olleeseen kuuden hiehon alkioryhmään.

Niiskun, ayrshirelehmien Championin, ei tarvitse mieltään pahoittaa, sillä kisa oli tiukka. Niisku on erittäin hyvärakenteinen lehmä, jonka utarerakenne ja tilava runko saivat tuomarilta tunnustusta. Niiskun omistavat Taina ja Erkki Kärkkäinen Vieremältä.

Ruotsalainen tuomari Curt Johansson tunsi tarvetta perustella hiehon valintaa Championiksi. Allekirjoittanut arvelee, että meni painitermeillä sanoen "omaan heittoonsa", kun tuli Odelmasta sanoneeksi, että ei löydä siitä mitään vikaa. Yleensä Championiksi valitaan lehmä.

Friisiläissarjan Championiksi siilautui Pohjois-Savon Ammatti-instituutin Muumi. Muumissa näkyy erittäin positiivisesti amerikkalaisten pitkään harjoittama rakennejalostus.

Taloudellista
nurmirehua

Maatalousteknologian miehet kiinnittivät Arto Ruuskan johdolla huomiota nurmirehun korjuun eri vaihtoehtoihin. Historiaankin tehtiin katsaus, sillä "ellei mennyttä tunne, ei uutta ymmärrä".

Ruuska näkee korjuu-urakoinnin olevan eräs keino, millä kustannuksia pystytään pienentämään. Hän teroittaa, että yhteisomistus ja rehun korjuu usean talon tiimityönä on aivan hyvä ajatus sekin. Yhteistyö ei koskaan kaadu taloudellisiin seikkoihin. Syynä ovat aina "inhimilliset" tekijät.

Ruuska varoittelee, että jos tilan väen jaksaminen heikkenee, seuraukset voivat olla tuhoisat. Tehtäviä on viisasta siirtää ajoissa ammattilaisille. Oma työpanos kannattaa keskittää avaintehtäviin, niihin, joista paras tulos tulee.

Neuvontaosasto esitteli Liperiläisen urakoitsijan Jarmo Hirvosen itsekulkevan New Holland -tarkkuussilppurin. Tällä koneella on mahdollista pienentää korjuukustannuksia roimasti nykyisestä. Se kuitenkin edellyttää ajatuksien raikasta tuuletusta.

350 hevosvoiman koneen iskukyky on omassa luokassaan. Täyttä tehoa ei mitenkään voi saada irti, ellei karhossa ole paksuutta. Hirvosella on järeä Kuhnin hinattava niittomurskain, mutta se ei vielä riitä. Heinät kootaan yhteen karhoon kahdentoista metrin leveydeltä Kuhnin karhottimella.

Tällaista karhoa New Holland ruokailee vaivatta 6–8 kilometriä tunnissa. 25 kuutiometrin perävaunu poksahtaa täyteen noin viidessä minuutissa. Kärryä on siis ajettava vierellä, että työajasta mahdollisimman vähän haaskaantuisi pysähdyksiin. Hirvosen mukaan karho saisi olla vieläkin suurempi. Ajonopeutta voisi pudottaa ja vierellä olisi yhä helpompi ajaa.

Tämä on kustannustehokasta heinäsäilörehun korjuuta. Hirvonen suunnittelee kesän harjoittelun jälkeen, että ensi vuoden taksa on 1000 markkaa hehtaari. Jo viisi tilaa on oivaltanut, että säilörehun korjuu tuohon hintaan on edullista.

Ruuska kantaa hieman huolta kaasutiiviiden säilörehutornien esiinmarssista. Hänen mielestään asiassa on huolestuttavia piirteitä, kun huipputehokkaasta maatalousmaasta siirretään vielä käyttökelpoisia torneja meille. Hän epäilee, että siihen on jokin hyvä syy.

Hirvonen keksii syyn helposti. Tornien täyttö on tehokkaan korjuun pullonkaula. Itsekulkevalla silppurilla pitää neljän tornin täyttölaiteet kovin kiireisinä. Amerikkalaiset ovat tämän havainneet ja vetäneet johtopäätöksensä.

Teksti: Jussi Knuuttila
S-posti: jussi.knuuttila@netikka.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |