Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Viitsiikö viljelijä käyttää nettiä
kasvinviljelyn apuna?

Kemira Agron kasvuohjelmapalvelu Farmit.netissä tarjoaa viljelijälle erinomaiset työkalut lannoituksen ja kasvinsuojelun täsmäämiseen. Viime kesän lastentauditkin ovat jo historiaa. Monelta suomalaisviljelijältä tämä palvelu jäävät silti hyödyntämättä, kynnys käyttää hyväksi nettipalveluja on yhä liian korkea.

Kaksijakoinen tilanne oli hyvin aistittavissa Kasvuohjelmatilaisuuksissa, joita Kemira järjesti kesällä ympäri Suomea. Tammelassa Tomi Virolaisen tilalla Kasvuohjelmia esitellyt kehityspäällikkö Anne Kerminen yhdisti lohkon lähtötiedot, pellolla tehdyt havainnot sekä lehtivihreä- ja kasvustomassamittaukset vaivatta Kasvuohjelman palveluohjelmiin ja tietokantoihin.

"Apuvälineet on laitettu Farmitiin Kasvuohjelman alle. Palvelun saa työpöydälleen. Farmitin sääpalvelu antaa esimerkiksi vastauksen, onko illalla ruiskutussää, samoin se kertoo, millainen tautiriski eri viljalajeilla ja lajikkeilla on. Lannoitelaskuri laskee, tarvitaanko lohkolle lisää typpeä tai korrensäädettä", Kerminen kertoili leppoisasti aurinkoisen pellon laidalla.

Viljelijät kuuntelevat melko hiljaisina. Nettipalveluista ei juuri heru kommentteja, kukaan ei kerro omista kokemuksistaan, virheistään tai tuloksistaan. Se kertoo hyvin, että netissä ei ole juuri käyty. Nyt mentiin alueelle, jossa kuunnellaan sujuvasti, mutta omaa kokemusperäistä tietoa on hyvin vähän. Kuitenkin yhtä vaille kaikilla tilaisuuden osanottajilla on tietokone ja nettiyhteys. Siitä vain ei ole tullut yhtä luontevaa apuvälinettä kuin järeämmistä koneista.

Pellon reunalla
käytännön ohjeita

"Rengaslaikkuriski Etelä-Suomessa on suuri. Vaikka Kymppi on puhdasta tällä hetkellä, olosuhteet ovat sellaiset, että tauti on voinut iskeä", Kerminen varoittaa ohran tautivaarasta Kasvuohjelmasta tulostettujen tuoreiden tautiennustekarttojen pohjalta.

Pellon reunalla tutkitaan tarkkaan, miltä verkkolaikku ja rengaslaikku näyttävät. Kerminen havainnollistaa ohran kasvuasteen määrittämisen, halkaisee korren ja kaivaa esiin tähkylän. Viljelyohjeet ovat selkeitä ja käytännönläheisiä, tautien torjunnasta tähän tapaan: "Jos haluatte päästä halvalla, laittakaa Tilt. Jos haluatte varman tuloksen, laittakaa Stereo. Täysi annos Tiltiä maksaa noin 160 markkaa hehtaaria kohti. Stereo maksaa noin 280 markkaa."

"Moni pitää tautiaineiden käyttöä ikävänä lisätyönä. Minusta tilanne, jossa tarvitaan tautiainetta, on iloinen asia. Silloin kasvusto on sellainen, että sitä kannattaa suojata. Kyllä se on paljon surullisempaa, jos kasvusto on sellainen, että siitä ei kannata torjua tauteja."

"Varmistakaa vielä omilla pelloillanne, onnistuiko rikkakasviruiskutus. Gramma-ainetta voi vielä ruiskuttaa", Kerminen opastaa.

"Mitatkaa lehtivihreäluku ylimmästä lehdestä. Korttipakalla saadaan yhtä tarkka tulos kuin kymppitonnin Spad-mittarilla. Jos tarvitsette lisätyppeä omiin kasvustoihinne, ureakin käy. Tehkää urealiuos päivällä valmiiksi lämpimään veteen. Aina kun on typpeä tankissa, ruiskutetaan illalla, ei koskaan päivällä."

Satoennuste
yllättää kaikki

Päivän yllätys tulee satoennusteessa. Arvaukset menevät melkoisesti yläkanttiin. Kermisen kone näyttää kohtalaisen rehevän kasvuston ennusteeksi vain 5 050 kiloa hehtaarilta. Valkuaista on tulossa yli mallasrajan. Lisätyppeä ei luonnollisesti silloin kaivata.

"Täähän on yksi parhaista kasvustoista tällä alueella ja tulossa on kuitenkin vain viisi tonnia. Miltä kasvusto näyttäisi, jos tulossa olisi kahdeksan tonnia", yksi isännistä kysyy.

Selitys yllättävään tulokseen löytyy vielä samana iltana. Kerminen soittaa ja kertoo, että "Tomi (Virolainen) oli tarkkana ja laski tuloksen uudelleen. Minulla oli ruksi poutivan maan kohdalla ja se pudotti satoa. Oikeat mittaus- ja ennusteluvut ovat: Kasvimassaa oli mittauksessa 254 grammaa, josta ennustetaan satoa 6 250 kiloa. KEG-arvo 8 ennustaa valkuaista 12 prosenttia. Korrensäädesuositus löytyy laatusadon mallista."

Tähän läsnäolijatkin olisivat olleet tyytyväisiä. Nähtäväksi jää, kuinka paljon sato tästä kesän aikana putoaa. Ennustehan kertoo satopotentiaalin, joka sadossa mittaushetkellä on. Yleensä laariin saatava sato jää pienemmäksi, eri kesinä eri syistä.

Teksti: Paavo Tuovinen
S-posti: paavo.tuovinen@agrimedia.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |