Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Suunnitelma talvella
 - porsasyskäsaneeraus kesällä

Porsasyskäsaneeraus on helpointa toteuttaa kesällä, jolloin voidaan hyödyntää tilan ulkorakennuksia tai laitumia. Suunnitelma on tehtävä hyvissä ajoin talvella, jotta saneeraus voidaan ajoittaa niin, että sen vaikutus tuotantoon on mahdollisimman vähäinen. Jos sopivia rakennuksia on käytössä, voidaan saneeraus toteuttaa myös talvella.

Saneeraussuunnitelmien tekeminen on tuttua monille sika-alueiden eläinlääkäreille. Tarvittaessa suunnitteluapua saa myös teurastamoiden eläinterveydenhuollosta.

Porsasyskäsaneerauksessa tehtävät toimenpiteet perustuvat muutamiin tunnettuihin perusasioihin taudin luonteesta ja taudinaiheuttajasta. Saneeraussuunnitelman tekeminen tarkoittaa näiden periaatteiden tilakohtaista soveltamista käytäntöön.

Mykoplasmat kuolevat
viikossa sioista erillään

Porsasyskän aiheuttaja (Mycoplasma hyopneumoniae) ei pysty elämään sian ulkopuolella viikkoa kauempaa. Tämän vuoksi saneerauksessa ei tarvitse toteuttaa mitään erityisiä ympäristön puhdistustoimia kuten lantalan tyhjennystä.

Mykoplasmat elävät, lisääntyvät ja aiheuttavat oireita sikalan porsaissa. Yli vuoden ikäiset, porsasyskän sairastaneet emakot ja karjut ovat vastustuskykyisiä taudille. Tämän vuoksi yli vuoden ikäisiä sikoja ei tarvitse hävittää porsasyskäsaneerauksen yhteydessä.

Poikkeuksen muodostavat sellaiset ostoeläimet, jotka ovat olleet tilalla alle vuoden ajan. Ne voivat olla taudinkantajia, koska ne ovat saaneet tartunnan vasta myöhemmällä iällä.

Porsaat ja lihasiat
viedään tilalta pois

Saneeraus tehdään siten, että taudinkantajat (=alle vuoden ikäiset siat ja viimeisen vuoden aikana ostetut siat) viedään tilalta pois. Jäljelle jääneet emakot ja karjut lääkitään mykoplasmoihin tehoavalla antibiootilla. Saneeraus on valmis kahden viikon kuluttua taudinkantajien poistamisesta ja tuotantoa voidaan lähteä rakentamaan uudelleen.

Joskus ikärajana käytetään kymmentä kuukautta, joka on vielä melko turvallinen raja. Täsmällistä ikärajaa on mahdoton sanoa yksittäisen tilan kohdalla. Mitä alemmas ikärajaa lasketaan, sitä suuremmaksi käy se mahdollisuus, että tilalle jäävien sikojen joukossa on vielä yksi taudinkantaja.

Yhdistelmäsikalan
lihasikaosasto tyhjäksi

Yhdistelmäsikalan lihasiantuotanto on yleensä ajettava alas porsasyskäsaneerauksen toteuttamiseksi. Tämä toteutetaan niin, että välitysikäiset porsaat myydään välitykseen, kunnes lihasikala on saatu kokonaan tyhjäksi. Kun lihasikala on pesty ja desinfioitu ja ollut tyhjillään parin viikon ajan, sinne voidaan tuoda porsasyskästä vapaita porsaita.

Tuet vakiintuneen
sikamäärän mukaan

Ellei porsaita haluta myydä välitykseen, lihasiat voidaan kasvattaa teuraaksi tilan ulkorakennuksissa tai naapurilta vuokratussa kertatäyttöisessä lihasikalassa. Välitykseen myynti on kuitenkin yleensä taloudellisesti kannattavin vaihtoehto, koska tuet maksetaan tilalla vakiintuneen eläinmäärän mukaisesti.

Tämä sääntö pätee niillä ehdoilla, että tuotannon laskun syynä on eläintaudin hävittäminen ja tuotannon lasku on ollut vähintään kolmannes. Siis jos tilalta on edellisenä vuonna myyty vaikkapa tuhat lihasikaa ja tuotanto putoaa saneerauksen vuoksi kuuteensataan lihasikaan, niin tuet voidaan maksaa tuhannelta sialta.

Astutuksiin kuuden
viikon tauko tai
emakot eri rakennukseen

Tilalle jätettävien emakoiden ja karjujen tulee olla erossa nuorista sioista kahden viikon ajan. Jos oletetaan, että porsaat vierotetaan neljän viikon iässä, tarvitaan yhteensä kuuden viikon aika, jolloin uusia porsaita ei saa syntyä porsitusosastolla.

Kuuden viikon astutustauko on ollut suosittu tapa saada aikaan kuuden viikon porsitustauko. Hyvin ajoitettuna tauko ei aiheuta kohtuutonta lovea tuotantoon.

Toinen tapa kuuden viikon porsitustauon aikaansaamiseksi on siirtää kuuden viikon aikana porsivat emakot hyvissä ajoin johonkin ulkorakennukseen porsimaan. Tämä on sikäli hyvä menetelmä, että porsastuotantoon ei tule mitään katkosta.

Muutamalle emakolle rakentaa kohtuullisella vaivalla tilapäiset porsituspaikat. Sopivasti naapurissa oleva tyhjä sikala on myös oiva vaihtoehto tilapäiseksi porsitustilaksi. Näiden erilleen otettujen emakoiden porsaat syntyvät porsasyskästä vapaina ja voidaan siten siirtää omaan lihasikalaan tuotantoa käynnistettäessä.

Hyvin suunniteltu on
puoliksi tehty

Saneeraussuunnitelman perustiedoiksi tarvitaan tiedot emakoiden syntymäajoista ja astutuspäivämääristä. Sikalan osastoista tarvitaan karkeat pohjapiirustukset. Lisäksi pitää miettiä, mitä ulkorakennuksia tai laitumia voidaan käyttää tilapäisinä tiloina porsaille tai emakoille.

Teurastamon eläinvälityksen kautta saattaa löytyä sopivasti tyhjillään oleva sikala, jota voidaan käyttää apusikalana saneerauksessa. Tilapäisen pienen sikaosaston voi rakentaa vaikka vanhaan rekkaan. Mahdollisuuksia on paljon, kunhan pitää silmät avoimina ja antaa mielikuvituksen lentää.

Porsasyskä voi
tulla uudestaan

Saneeraukset onnistuvat nykyisillä menetelmillä lähes sataprosenttisesti. Uustartuntoja sen sijaan tulee silloin tällöin. Usein syynä on se, että tartunnan saaneen sikalan naapureissa on porsasyskätartunta. Porsasyskätartunta leviää ilmateitse. Sopivalla tuulella ja sopivan kostealla ilmalla tartunta voi tulla usean sadan metrin, jopa kilometrin päässä olevasta naapurisikalasta. Tämän vuoksi olisi erinomaisen suotavaa, että samalla kylällä olevat sikalat toteuttaisivat saneerauksen samanaikaisesti.

Sikojen osto on toinen tapa saada uustartunta. Mitä useammasta sikalasta siitossikoja ostetaan, sitä suuremmaksi käy uustartunnan riski. Riskiä voi pienentää keskittämällä ostot yhteen sikalaan. Karanteeni on vähän käytetty, mutta tehokas tapa estää uustartuntoja. Ostettavia eläimiä ei viedä suoraan omaan sikalaan vaan pidetään kuukauden verran karanteenissa kahden testiporsaan kanssa. Testiporsaiden sairastuminen varoittaa tulokkaiden olevan taudinkantajia.

Mikäli porsasyskä tulee tilalle uudestaan, voidaan uusi saneeraus toteuttaa vasta vuoden kuluttua tartunnasta, jotta emakot ehtisivät muodostaa taudille vasta-aineita. Porsasyskävakuutukseen oikeutetuilla tiloilla vakuutus korvaa uuden saneerauksen kustannukset.

Yhdistelmäsikaloilla
suurin riski

Kaikista suurin riski saada porsasyskätartunta on yhdistelmäsikalalla, joka ostaa jatkuvatäyttöiseen lihasikalaansa välitysporsaita. Kokemusteni mukaan yhdistelmäsikaloiden riski porsasyskätartunnan saamiseen on yli kymmenkertainen porsastuotantosikaloihin verrattuna.

Yhdistelmäsikala voi pienentää riskiään muuttamalla jatkuvatäyttöisen lihasikalansa kertatäyttöisiksi osastoiksi. Lihasikalaosastot pitää mitoittaa niin, että omat porsaat riittävät, eikä porsaita tarvitse ostaa välityksestä.

Toinen riskiä merkittävästi lisäävä toimintatapa on asioiminen usean teurastamon kanssa. Tämän lisäriskin ovat myös vakuutusyhtiöt huomioineet porsasyskävakuutuksissaan. Vakuutukset eivät koske niitä sikaloita, jotka myyvät sikojaan usealle eri teurastamolle.

Saneerauksen tulos
varmaksi verinäytteillä

Saneerauksen onnistuminen voidaan varmistaa sen jälkeen syntyneistä porsaista otettavilla verinäytteillä. Porsaiden pitää antaa kuitenkin ensin kasvaa välitysikään, yhdistelmäsikaloissa mielellään yli kolmikuukautisiksi. Verinäytteitä kannattaa ottaa paristakymmenestä siasta.

Uudet verinäytteet voi ottaa vielä puolen vuoden kuluttua. Jos nekin ovat negatiiviset (= vasta-aineita ei ole), voi saneerauksen katsoa onnistuneen.

Noin vuoden kuluttua saneerauksesta voi lypsää jo ensimmäiset ternimaitonäytteet sellaisista ensikoista, jotka ovat syntyneet tilalla saneerauksen jälkeen tai ne on ostettu tilalle saneerauksen jälkeen.

Tilalle jääneistä vanhoista emakoista ei pidä ottaa ternimaitonäytteitä, koska niistä löytyy joka tapauksessa positiivisia näytteitä. Vasta-aineita on veressä ja ternimaidossa, vaikka tautia ei enää sikalassa ole.

*Teksti: Veikkko Tuovinen
*S-posti: veikko.tuovinen@lihakunta.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |