Suomi vapaaksi porsasyskästä
puolessatoista vuodessa?
Koko Suomen saaminen porsasyskävapaaksi antaisi maallemme merkittävän kilpailuedun Tanskaan ja Ruotsiin verrattuna. Rahassa arvioituna koko Suomen porsasyskävapaus tarkoittaisi ainakin kolmenkymmenen miljoonan markan vuosittaista kustannussäästöä nykytilanteesta laskien. Terveysluokituksella on jo aiemmin saatu vähennettyä porsasyskän ja kapin aiheuttamia kustannuksia lähes neljänkymmenen miljoonan markan arvosta.
Mitä nopeammin kaikki Suomen sikalat saadaan porsasyskävapaiksi, sitä edullisempaa se on. Uustartuntariski on oleellisesti pienempi, jos naapurisikalatkin saneeraavat suunnilleen samaan aikaan. Lyhimmillään porsasyskän hävittäminen Suomesta voisi tapahtua vuoden 2002 loppuun mennessä. Tämä aikataulu vaatii teurastamoiden päättäjiltä nopeita päätöksiä ja tiukkaa sitoutumista tavoitteeseen.
Lihakunnan kokemuksen perusteella uskallan sanoa, että tavoite ei ole mahdoton. Lihakunta saavutti porsasyskävapauden yli kaksi vuotta sitten. Tavoitteeseen pääsemiseen kului aikaa noin puolitoista vuotta siitä, kun päätös oli tehty.
Porsasyskäsikaloissa
noin 30 000 emakkoa
Tarkkoja tietoja porsasyskän esiintyvyydestä eri teurastamoiden asiakassikaloissa on vaikea saada. Tekemäni arvion mukaan Suomessa olisi noin viisisataaviisikymmentä sikalaa, joissa porsasyskää esiintyy. Näistä suurin osa on yhdistelmäsikaloita. Arvio voi olla hieman yläkanttiin, luku voi jäädä alle viidensadan. Pahin vaihtoehto on valittu arvion pohjaksi, jottei saneerauskustannuksia arvioitaisi liian pieniksi.
Porsasyskäsikaloissa on arvioni mukaan yhteensä hieman alle kolmekymmentätuhatta emakkoa. Suomessa on tilastojen mukaan yhteensä noin satakahdeksankymmentätuhatta emakkoa. Täten porsasyskäisissä sikaloissa olisi vajaa seitsemäntoista prosenttia Suomen emakoista.
Porsasyskävapaa Suomi
alle 30 milj. markalla
Lasketaan keskimääräiseksi porsasyskän löytämis- ja saneerauskuluiksi yhdeksänsataa markkaa per emakko. Tällöin koko Suomen puhdistaminen porsasyskästä maksaisi noin kaksikymmentäseitsemän miljoonaa markkaa.
Alle kolmenkymmenen miljoonan markan investointi olisi kuoletettu kustannussäästöinä yhdessä vuodessa. Huonompiakin investointeja on tehty.
Työhön palkattava
seitsemän henkilöä
Yhden tilan saneeraaminen vaatii eläinlääkärityötä keskimäärin kolme vuorokautta.
Saneeraussuunnitelman tekemiseen menee noin kaksi vuorokautta kaikki taustatyöt huomioiden ja saneerauksen valvomiseen yksi vuorokausi. Lisäksi täytyy huomioida se työaika, mikä menee tilojen tutkimiseen porsasyskätartunnan varalta.
Viidensadanviidenkymmenen tilan saneeraamiseen tarvitaan noin kuuden ihmisen puolentoista vuoden työpanos. Näistä vähintään kolmen tulee olla eläinlääkäreitä. Toiset kolme voivat olla muita maatalouden ammattilaisia tai eläinlääketieteen opiskelijoita.
Tämän lisäksi tarvitaan yksi hallinnoinnista huolehtiva henkilö eli "koordinaattori". Hänen tehtävänsä olisi pitää tiedostoa Suomen sikaloista ja niiden porsasyskätilanteesta.
Henkilöresursseista suurin osa on jo kasassa "Terveet porsaat – Friska grisar" -hankkeen ja "Hyvä porsas" -hankkeen ansiosta. Näiden hankkeiden avulla porsasyskästä vapautuu merkittävin osa Suomen sikaloista. Hankkeen ulkopuolella olevien sikaloiden saneeraamiseen tarvittaisiin vielä yhden eläinlääkärin työpanos.
Koko Suomen tilanteen koordinointiin on olemassa valmis järjestö, Eläinterveyskeskus eli ETK. Se on perustettu terveydenhuollon koordinaatiotehtäviin, joten työ sopisi aivan suoraan sen toiminta-ajatukseen. Asiaa tullaan käsittelemään elokuussa teurastamoiden yhteiskokouksessa juuri tämän lehden ilmestymisaikoihin.
Vakuutukset antavat
turvan jatkossa
Porsasyskän varalle on nyt tarjolla vakuutuksia. Vakuutuksen voivat saada kaikki terveysluokkiin päässeet sikalat niissä teurastamoissa, jotka tämän ryhmävakuutuksen tuottajilleen ottavat. Vakuutukset kattavat myös muita terveysluokkien ehtona olevia tarttuvia tauteja.
Terveysluokkien ehtona on kapi-, porsasyskä-, sikadysenteria- ja aivastustautivapaus sekä säännölliset eläinlääkärikäynnit. Lisäksi edellytetään tautiriskien hallintaa muun muassa eläinostojen osalta.
Suomi ei ole ainoa
porsasyskävapautta
tavoitteleva maa
Norjassa ja Sveitsissä on tehty samanlaisia laskelmia ja johtopäätöksiä kuin Suomessa. Sveitsiä puhdistetaan porsasyskästä kantoni kerrallaan. Porsasyskää on Sveitsissä paljon enemmän kuin Suomessa, joten siellä tavoite on todella kunnianhimoinen.
Norja on kertonut tavoittelevansa koko maan porsasyskävapautta viiden vuoden sisällä. Norjassa porsasyskän esiintyvyys on samaa luokkaa kuin Suomessa.
Ruotsin sikaloissa porsasyskää on yli yhdeksälläkymmenellä prosentilla. Yskävapaita jalostussikoja ei ole tarjolla. Ruotsin tie tästä taudista vapaaksi on pitkä ja vaikea.
Tanskan porsasyskän vastustus perustuu suuren tautipaineen ja suuren sikalatiheyden vuoksi lähes pelkästään rokotuksiin. Porsasyskää on kaikissa muissa paitsi SPF-sikaloissa. Nämä tautivapaat sikalat ovat hankkineet eläinaineksensa steriileinä, keisarileikkauksella synnytetyillä porsaina. Tanskan suuren tautipaineen vuoksi useita prosentteja SPF-sikaloista saa porsasyskätartunnan joka vuosi.
Veikkko Tuovinen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |