Pakkosähköistämistä
Jos haluaa tietää miten Valio, HK Ruokatalo, Kemira ja monet muut yritykset hallitsevat toimintojaan, tarvitsee vain pikaisesti pyörähtää sähköisen liiketoiminnan messuilla. Kyllä ohjelmistotalot mieluusti kertovat asiakkaidensa ratkaisuista messuvieraalle, että tämäkin yritys on meidän asiakkaamme. Sähköisen liiketoiminnan alaan näemmä kuuluu paljon muutakin kuin sähköinen kauppa.
Messuvieraan riesa saattaa olla, mitä tarkoittavat kaikki ihmeen CRM:t, PCMCIA:t, ERPit, MISit, EISit, NASit, CNR:t, HomePNA:t, IrDAt, GPRS:t ja muut (katso lehden verkkosivua). Vaikka osaston julisteet ovat täynnä tekstiä, houkuttaa kysyä esittelijältä, mitä firma tekee. Niitäkin on, jotka myöntävät, että vielä näin alussa firma tekee tappiollista tulosta.
Osasto toisensa jälkeen vahvistaa, miten moni meistä työskentelee sähköisten ratkaisujen osana. Onneksi kaikki ovat noudattaneet M-realin viestiä Make it real (Tee siitä totta) ja painattaneet esitteitä upealle paperille.
Harvat tohtivat näissä piireissä kertoa selkeästi, että tässä on yksinkertainen ohjelma, jolla pidetään kirjaa asiakkaista ja niiden toimituksista. Vaikuttaa helpolta ilmoittaa, että tässä on käytössä tuntikirjausjärjestelmä PISKI ja sen kertoma raportti työajan käytöstä liitetään asiakkaan laskuun. Sinikantinen vihko ja lyijykynä ajavat saman asian ilman sähköverkkoa, pattereita tai akkua ja laturia. Näinä aikoina, joina työtä tilataan halvimman tarjouksen perusteella, tietokoneliuska saattaa poistaa uskottavuusongelmia.
Esimerkiksi hoivaosuuskunnille tai huoltoalan yrityksille esittelijä tarjoaa tietojärjestelmää, johon syötetään työkohteet, työntekijä kentällä katsoo kämmenmikrostaan tai kannettavasta tietokoneestaan, mihin pitää mennä, ja kuittaa valmiit työt. Samalla voidaan ottaa yhteys esimerkiksi myyntiin tai varastoon.
Osa liikemiehistä karttaa sähköistä liikennettä tietovuodon pelosta. Eräs kansainvälinen firma on perustanut paljon matkustaville ihmisille lentokentille ja muille julkisille paikoille satoja pisteitä, joista saa suojatun laajakaistayhteyden yrityksen verkkoon.
Puhelimia on, puhuminen vähenee
Ohjelmistotalot tekevät mielettömän arvokasta työtä. Kun ohjelmia osataan valjastaa järkevään käyttöön, niistä on iloa niin yksittäiselle käyttäjälle kuin kansantaloudelle. Ilman tällaisia ratkaisuja ei olisi mahdollista langattomasti hoitaa pellolta typpimäärityksiä tai syöttää tietoja lohkokirjanpitoon.
Sähköisen kaupan tapahtuman vetonaulana on näinä aikoina mogile eli langattomuus, erilaiset raportoinnit ja tietojenkeruut.
Enää ei tarvitse soittaa rahalaitokseen kysyäkseen, miten omaisuus tilillä on karttunut tai huvennut: tiedot voi saada itse langattomalle lukulaitteelleen kännykälle, kannettavalle tietokoneelle tai kämmenmikrolle. Raportti näyttää lukuina ja käyrinä, mihin suuntaan omaisuuden arvo liikkuu.
Kaikki tämä tietää sitä, että tietoturva-asioita myyviä yrityksiä on viljalti sähköisen kaupan messuilla.
Eräällä osastolla esitellään tutkimusta jonkin ohjelman käyttäjistä. Esittelijä laittaa päähänsä myssyn, jossa on otsalla suunnistajan lampun tavoin pieni kamera. Sitten vain näpelöimään kännykkää tai tietokoneohjelmaa. Tutkija seuraa, mitä kaikkea käyttäjä joutuu tekemään hoitaakseen asiansa. Siitä saa vihiä ohjelman parantamiseen. Näin voidaan tutkia kotisivujakin.
Ei kysyvä tietä eksy -menetelmä tehoaa myös digitaalikauden aikana, jos haluaa löytää poliisin, urheiluhallin tai retkeilymajan. Tähänkin on digitaalinen karttapaikkaratkaisu - ja toimii luonnollisesti myös langattomasti. Esittelijä keksii, että esimerkiksi turistille sellainen paikkaopastus on hyödyllinen. Sopiva alue erilaisten palvelujen sijainnin kertomiseen voisi olla kunta. Kuntahan hyötyy, jos sen palveluja tai paikallisten yritysten tuotteita käytetään. Maatilojen erilaiset suoramyyntipisteet ja maatilakohteet voisivat hyvin olla tällaisessa digitaalisessa kartassa.
Karttojen lukemiseen messuilla käytetään paljon kämmenmikroa. Sen näytöllä esimerkiksi sähköisen kirjan lukeminen vaikuttaa mukavalta. Kirja ladataan mikroon verkon myyntipaikasta kuten musiikkiäänite. Muutaman sadan markan muistikortti saattaa täyttyä nopeasti. Sillä rahalla saa jo monta pokkaria.
Bluetooth -kortti noin 1700 markkaa
Kännyköissä on infrapunatoiminto, jolla saadaan yhteys toiseen sähköiseen laitteeseen tai tietokoneeseen. Laitteilla on oltava lyhyt näköyhteys. Sen kilpailijaksi nousee radioaaltoja hyödyntävä Bluetooth-tekniikka. Sen avulla asioita voidaan hoitaa pidemmältä matkalta vaikka betoniseinän läpi.
Ensimmäiset Bluetooth-sovitinkortit ehtivät markkinoille näinä päivinä. Esittelijä sanoo kuulleensa, että kortti maksaa noin 1700 markkaa.
Verkkokaupan suosio kasvaa kuitenkin hitaasti. Uutinen sisältyy Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistyksen ECF:n jäsentiedotteeseen. ECF:ssä on noin 150 jäsenyritystä. Kahdeksan prosenttia suomalaisista on ostanut jotakin Internetistä. Ostosten keskihinta on noin 1500 markkaa. Hinta kielii siitä, että verkosta ostetaan erikoistuotteita tai jotakin, missä tavallisen kaupan ja verkkokaupan hintaero on iso.
Erään tutkimuksen mukaan kolmasosa eurooppalaisista Internetin käyttäjistä ostaisi auton verkkokaupasta.
Markku Nummi
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |