Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

joulukuu.gif (3067 bytes)

Ohjelmien asennusten oravanpyörä pian ohi

Pekka Ruusunen haluaa tokaista kännykkään kesämökillään, että nyt saa tulla ruokailmoituksia pari viikkoa. Luuri lurittelee hänelle sen ajan elintarvikkeita myyvät lähitienoon tilat. Sellaista tietoverkkojen helppoutta Ruusunen kaipaa.

Informaatioteknologian laitteet vanhenevat ennen kuin ehtii raahata kaupasta kotiin. Sitten alkaa toinen rumba: vanhan koneen ohjelmien asennus uudessa ei pelaa, tiedostot eivät siirry, kun ostaa uutta, pyydetään aloittamaan käyttöjärjestelmän päivittämisestä, kun laittaa uusia ominaisuuksia, sähköposti ei enää pelaakaan. Kaikki pitää ostaa omalle koneelle ja usein asennuttaa toisilla.

Vuokraus verkosta lopettaa asennusrumban

Kestäkää vähän aikaa, lohduttaa Pekka Ruusunen Helsingin sydämessä Kalevankadulla.

Ruususen mielestä tietoverkkojen pitää pystyä näyttämään kyntensä ihmisten elämän helpottamisessa lähivuosina, jolloin ohjelmistoasennusten ja päivitysten oravanpyörä rauhoittuu.

"Yksittäisistä ohjelmista siirrytään toiminnan parametrointiin. Kukin voi hankkia tarvitsemansa palvelut verkosta esimerkiksi kuukauden tai vuoden ajaksi."

"Kun toiminnan päivittäminen on jonkun vastuulla hintaa vastaan, jokaisen ei tarvitse itse koko ajan olla maksamassa ja asentamassa uusia päivityksiä", Ruusunen sanoo.

Ruususen mielestä kysymys on valinnasta. Veden voi hakea kaivosta, mutta sitä saa kraanasta, puilla voi lämmittää, mutta lämpöä saa myös sähköpatterista. Yhtä normaali ilmiö kuin vesijohto ja sähköpistoke tulee olemaan tietotöpseli.

Ruususta lienee uskominen. Hän on investointipankkiiriliike Eficor Oyj:n teknologiastrategioista vastaava osakas ja tapaa työkseen lupaavia atk-ohjelmia kehittäviä yrittäjiä ja hakee sijoituskohteita.

Ruususen myötävaikutuksella on pantu alulle monta tietotekniikka-alan firmaa. Hänelle onkin varattu paikka usean yrityksen hallituksessa, muiden muassa Partekin ensi vuonna käynnistämässä Mascus.comissa, joka myy isoja koneita vain Internetissä. Ruusunen on myös Ohjelmistoyrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja ja tietää, missä ohjelmistojen kehityksessä mennään.

Toiminnot yhdistyvät kokonaisuudeksi

Nyt on monenlaisia ratkaisuja asioihin. Kirjanpito-ohjelmaa varten käytetään yhtä ohjelmaa, tiedot siirretään verotukseen, ohjelma on päivitettävä, mutta se vaatii uuden käyttöjärjestelmäversion, jollakin ohjelmalla tallennetut tiedostot eivät avaudu vanhalla versiolla… tuttua touhua, jossa palaa rahaa ja tupakkia.

Hyvätkin ratkaisut menevät tavallaan hukkaan epäsynkronian vuoksi. Ratkaisut toimivat vasta, kun niistä kaikista saadaan sellainen yhdistelmä, joka toimii kokonaisuutena.

"Ei enää eri ohjelmien hankkimista, asentamista, sovittamista erilaisiin yhdistelmiin. Joku pitää verkossa yhden palvelun kunnossa, toiset vain hyödyntävät sitä. Olisi vain yksi käyttöliittymä ja siinä valittavissa toiminnot."

Sovellusvuokraus on tulossa. Silloin ei mennä palveluihin jokaisen omalle koneelle asennettuihin ohjelmiin, vaan yleisessä verkossa tiettyä reittiä, kuten nyt pankkeihin. Ratkaisut ovat olemassa, mutta ne eivät toimi kokonaisuutena. Verkon kautta ne saadaan yhteen. Ruususen mukaan kuluu muutama vuosi ennen kuin tämän on mahdollista toteutua käytännössä.

It-ala ajaa ohi metsäteollisuuden?

Mies kuluttaa ajatuksia ja puhetta kuin ketjupolttaja savukkeita: kun edellinen sammuu niin uusi jo hehkuu. Koko it-alalla on into päällä.

Informaatioteknologian ohjelmien viennin arvo tänä vuonna on noin miljardi markkaa.

"Kymmenen vuoden kuluttua se voisi olla noin 50 miljardia markkaa", hahmottelee Ruusunen, joka uskoo ohjelmistotuotannosta tulevan Suomelle merkittävä teollinen tukijalka, mahdollisesti metsäteollisuutta suurempi vientivaltti.

Ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenmäärä kasvaa noin 50 prosenttia vuodessa. It-alan ohjelmatuotteita tekeviä yrityksiä on 500-600 ja kaikkiaan alalla on noin 2000 yrittäjää.

Rutiinitehtäviä siirtyy koneille

Maaseudun ihmiset ovat etäällä toisistaan, asiakkaistaan ja yhteiskunnan sekä liike-elämän palveluista. Ruususen mielestä tietoverkot palvelevat hyvin heidän tarpeitaan yhteydenpidossa.

Rutiinityötäkin siirtyy koko ajan koneille.

"Erilaiset mittaukset ja valvonta-asiat voivat lisääntyä. Sen sijaan, että maaseudun yrittäjä säntäilisi sinne tänne tarkistamaan, ovatko tekniset laitteet kunnossa, hän voi varmistaa asian esimerkiksi kännykällään. Jos jokin laite on korjattava, hän menee korjaamaan sen, mutta ei juokse turhien tarkastusten vuoksi."

Uusi sukupolvi imaisee atk-asiat hyödykseen ihan eri tavalla kuin niihin toisista viestintävälineistä ja tekemisen muodoista kantapään kautta siirtyneet edeltäjät. Pöytätietokoneet ja kännykät ovat saaneet seurakseen kannettavat tietokoneet ja viime aikoina PDA-laitteet, taskutietokoneet, jotka ovat hyvin suosittuja esimerkiksi Japanissa. Laitteiden välimuodot lisääntynevät, niihin tulee uusia ominaisuuksia, viihteellisyys lisääntyy, mutta niin lisääntyvät hyötykäyttöominaisuudetkin.

Ruusunen vetää nipun pankki- ja luottokortteja lompakostaan ja sanoo suomalaisten naureskelleen takavuosikymmenten amerikkalaisille agenttisarjoille, kun lompakoista roikkui metrikaupalla luottokortteja.

Ruususella ei ole sen kummemmin kortteja kuin kenellä tahansa, mutta niistä hän luopuisi. Olisi paljon helpompaa maksaa sähköisesti vaikkapa kännykällä. Tällaisiin toimintoihin tähdätään Blue Tooth -tekniikalla, jonka odotetaan vievän langatonta verkkotoimintaa kertaheitolla ison askeleen eteenpäin.

Digitaalitelevisio aloittaa toimintansa ensi syksynä ja laajentaa merkittävästi

Kiinteä yhteys on nopeutta tärkeämpi

Tiedonsiirron nopeus korostuu Ruususesta liikaa. Hän on itse kokenut kotitietokoneellaan, että kun yhteys verkkoon on koko ajan päällä, kynnys verkon hyödyntämiseen madaltuu. Koneen käynnistäminen ja puhelinyhteyden avaaminen on vaivalloista.

Vaivalloista ja turvatonta on vielä myös Internetin sähköisten kauppapalvelujen hyödyntäminen. Tietokonealan puolestapuhuja ja kehittäjä Ruusunen empii itsekin syöttää luottotietojaan verkkoon - ainakin hän selvittää tarkkaan, onko vastapuoli tuttu ja luotettava.

Iso asia tietosuojan kannalta ovat myös palvelut, joihin rekisteröidytään. Joka paikkaan on syötettävä paljon samoja henkilökohtaisia tietoja, salasanat unohtuvat -rekisteröidytään uudestaan. Tietoa ihmisistä on verkoissa runsaasti, ja jokaisen tulee saada päättää, mihin ne ovat käytettävissä.

*Teksti: Markku Nummi
*S-posti: markku.nummi@pellervo.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |