Syysvehnäkokeet

[ Siirry Graafeihin ] [ Siirry taulukoihin ]

Syysvehnäkokeet
Jaettu typpilannoitus antoi parhaan tuloksen myös syysvehnällä
Vehnäkasvuston tarkastelijoita.jpg (335838 bytes)

Syysvehnän sadot vaihtelevat vuosittain melko paljon talvehtimisesta riippuen. Vuosi 1996 oli ennätyksellisen hyvä, parhaat ruutusadot olivat yli 8000 kiloa hehtaaria kohti. 1997 jäätiin 6000 kiloon ja viime vuonna 5000 kiloon.
Syysvehnäkokeita oli kaksi, Ramiro Somerolla ja Kosack Liedossa.
Alkuunlähtö oli keväällä hyvä mutta jyvän täyttyminen jäi vajaaksi, mikä pienensi satoa. Jaettu typpilannoitus (120+20 kiloa) oli mukana Liedon kokeessa ja antoi parhaan sadon 5870 kiloa hehtaarilta. Lisäsatoa tuli yli 1000 kiloa verrattuna 120 tai 140 typpikilon ruutuihin kerta-annoksena.
Syysvehnän kevätlannoituskokeet perustetaan keväällä tasaiseen oraaseen. Lannoitteena käytetään Suomensalpietaria.
Lannoitusmäärät ovat samat kuin kevätvehnillä: 100, 120, 120+20, 140 ja 160 kiloa typpeä hehtaarille. Rikkakasvit torjutaan koko koealueelta ja kasvitaudit ruutujen toisesta puoliskosta.
Syysvehnä hyötyy aikaisesta kevättyppilannoituksesta, mikä varmistaa nopean kasvuunlähdön. Valkuaisen varmistamiseksi toinen lannoituskerta tähkän tultua esille on paikallaan.
Nykyisin viljelyssä olevat syysvehnälajikkeet ovat erittäin satoisia. Niiden typpilannoitukseen kannattaa kiinnittää suurta huomiota, jotta myllyteollisuuden tarpeisiin saadaan riittävästi valkuaista.

Tautien torjunta lisäsi satoa 1300 kiloa ja paransi sadon laatua

Syysvehnä kasvaa lähes vuoden, mikä asettaa suuret vaatimukset kasvukauden aikaiselle hoidolle.
Kylvösyksynä tulee peittauksella varmistaa talvehtiminen. Tarvittaessa sitä voi varmistaa ruiskutuksin, jos säät sallivat. Beret-peittaus tehoaa kestäviinkin lumihomekantoihin ja antaa hyvän suojan jo kylvön yhteydessä.
Keväinen rikkakasvitorjunta kannattaa tehdä ajoissa, jotta vilja saa hyvän startin.
Maatilakokeissa edellämainitut ovat rutiinia. Selvitettävä asia on kasvitautien torjunnan kannattavuus.
Puolet ruuduista saivat Tilt Topia 0,8 litraa hehtaarille, toinen puoli jäi ilman. Vaikutus näkyi jo muutaman viikon kuluttua.
Ruiskuttamaton puoli alkoi ruskettua taudeista ennen aikojaan ja pakkotuleentui, kun taas Tiltin saaneet ruudut jatkoivat kasvuaan. Sadonlisäys oli komea 1300 kiloa hehtaarilta. Hehtolitran paino nousi 5,7 kiloa ja tuhannen siemenen paino 5,4 grammaa. Oli siinä tavarassa eroa.
Tulokset osoittavat taas kerran, että kasvitautien torjunnalla saadaan kotiutettua viljelyyn satsattuja panoksia ja samalla tehostetaan ravinteiden hyötysuhdetta merkittävästi.

Tautien torjunnan ja typpilannoituksen vaikutus.JPG (119489 bytes)

Kasvitautien torjunta tuotti hyvän tuloksen kaikilla typpilannoitusmäärillä.

Tautien torjunnan vaikutus syysvehnän satoon.JPG (85751 bytes)

Kasvitautien torjunnan tuottama lisäsato syysvehnän viljelyssä oli keskimäärin 1300 kiloa hehtaaria kohti. Torjunnassa käytettiin täyttä annosta tähkän tullessa esiin.

Typpilannoituksen jaon vaikutus.JPG (106325 bytes)
Lisätypen antaminen kesällä tuotti kahdensadan kilon sadonlisän verrattuna samaan typpimäärään keväällä annettuna.

Tautien torjunnan vaikutus ravinteiden hyötyssuhteeseen.JPG (85774 bytes)
Kasvitautien torjunta parantaa selvästi ravinteiden käytön hyötysuhdetta ja vähentää maahan jäävien ravinteiden määrää.

SYYSVEHNÄN LANNOITUSKOE 1998

VILJELIJÄ		Gårdskullan kartano
VILJELIJÄN KOTIKUNTA		Siuntio
KEHITYSPÄÄLLIKKÖ		Anne Kerminen

KOE ALOITETTU		1996
KOEKASVI		Tryggve syysvehnä 280 kg/ha
ESIKASVI		herne
SYYSKÄSITTELY		kultivoitu
MAALAJI		Hiuesavi
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA		pH 5.9, Ca 2730, P 10, K 227, Mg 380, B 0.9

RUUTUKOKO		1000 m²
KORJATTU RUUTU		94 m2
KERRANTEITA		2
KYLVÖPÄIVÄ		30.8.1997
KORJUUPÄIVÄ		20.8.1998
LANNOITUS		2.5.1998 kevät lannoitus
KASVINSUOJELU		Beret- peittaus
		Express 10 g + Starane 0,6 l + CCC 1 l 15.5.1998

KOEJÄSENET	1	syksyllä Kestolannos 60 kg typpeä, keväällä 160 kg typpeä Suomensalpietarina
	2	syksyllä Kestolannos 60 kg typpeä, keväällä 140 kg typpeä Suomensalpietarina
	3	syksyllä Kestolannos 40 kg typpeä, keväällä 140 kg typpeä Suomensalpietarina
	4	syksyllä Kestolannos 40 kg typpeä, keväällä 160 kg typpeä Suomensalpietarina

TULOKSET		1	2	3	4
Jyväsato, kg/ha		5180	6330	5930	6360
Suhdeluku		82	100	94	100
Puintikosteus%		30,1	27,9	29,0	30,2
HLP, kg		74,3	76,5	74,2	76,0
Raakavalk.%		11,5	10,4	11,3	11,3
Raakavalkuaissato kg/ha		505	557	567	611
Lako%		0	0	0	0
1000 siemenen paino, g		26,8	28,4	28,4	28,5
Sakoluku		160	199	160	144

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA
Oras talvehti erinomaisesti. Se oli tasainen ja tiheä kevätlannoituksen aikaan. ^{Kasvusto oli tasainen ja pysyssä. Septoriaa oli melko paljon mutta tautiruiskutusta ei ehditty tehdä.} ^{Parhaat sadot saatiin ruuduista jotka saivat yhteensä 200 kg typpeä (kevät + syksy). Muissa ruuduissa sato oli alhaisempi, niissä hlp:t olivat myös alhaisempia.}

SYYSVEHNÄN LANNOITUS JA KASVINSUOJELUKOE 1998

VILJELIJÄ		Juha Tammi
VILJELIJÄN KOTIKUNTA		Somero
MAASEUTUKESKUS		Hämeen MSK
KEHITYSPÄÄLLIKKÖ		Anne Kerminen

KOE ALOITETTU		1998
KOEKASVI		Ramiro
ESIKASVI		syysvehnä
SYYSKÄSITTELY		kultivointi
MAALAJI		m HeS
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA		jl 1.6, pH 6.1, Ca 2620, P 11, K 202, Mg 599, B 1.0, Cu 5.0, Mn 117, Zn 2.o

RUUTUKOKO		180 m²
KORJATTU RUUTU		110 m2
KERRANTEITA		2
LANNOITUS		Pellon typpi Y-lannos 8.5.1998
KYLVÖPÄIVÄ		22.8.1997
KORJUUPÄIVÄ		15.8.1998
KASVINSUOJELU		Täyssato S peittaus
		Express 50 T 2 Tabl + CCC 1l/ha 24.5.1998
		Cerone 0,1 l/ha			koejäsenet 5-8
		Tilt Top 0,8 l/ha 26.6.1998			koejäsenet 5-8

KOEJÄSENET	1. ja 5.	100 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 385 kg/ha
	2. ja 6.	120 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 460 kg/ha
	3. ja 7.	140 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 540 kg/ha
	4. ja 8.	160 kg typpeä/ha, Pellon typpi Y-lannos 615 kg/ha

TULOKSET		1	2	3	4
Jyväsato, kg/ha		3290	3105	3180	3080
Suhdeluku		108	102	104	101
Puintikosteus%		22,5	23,3	23,3	23,2
HLP, kg		63,5	63,1	62,5	62,6
Raakavalk.%		13,5	13,5	14,0	14,1
Raakavalkuaissato kg/ha		376	355	378	368
Lako%		60	65	85	85
1000 siemenen paino, g		23,9	23,5	23,1	22,9
Sakoluku		119	124	113	107

Taudit torjuttu		5	6	7	8
Jyväsato, kg/ha		4140	4120	3770	3850
Suhdeluku		102	101	93	95
Puintikosteus%		21,3	22,1	22,0	22,8
HLP, kg		68,9	69,0	68,0	68,2
Raakavalk.%		12,2	12,3	12,9	13,2
Raakavalkuaissato kg/ha		430	432	413	430
Lako%		18	24	55	65
1000 siemenen paino, g		28,5	28,6	26,4	27,7
Sakoluku		231	255	148	154

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA
Syysvehnä oli keväällä hyvässä kasvukunnossa. 27.5. alalehdillä oli septoriaa, kasvusto pystyssä, pieni jyvän alku. ^{Kasvitautien- ja laontorjunta suurensi jyväkokoa ja lisäsi siten satoa 850 kg/ha. Kesä-elokuussa satoi yhteensä 423 mm.}

VILJELIJÄ		Timo Laaksonen
VILJELIJÄN KOTIKUNTA		Lieto
MAASEUTUKESKUS		Farma
KEHITYSPÄÄLLIKKÖ		Anne Kerminen

KOE ALOITETTU		1998
KOEKASVI		Kosack syysvehnä 240 kg/ha
ESIKASVI		Kosack syysvehnä
SYYSKÄSITTELY		kyntö, äestys
MAALAJI		m HeS
VILJAVUUS KOKEEN ALUSSA		jl 1.5, pH 6.1, Ca 1840, P 12, K 217, Mg 378, B 0.6, Cu 3.1, Mn 9.7, Zn 1.68

RUUTUKOKO		180 m²
KORJATTU RUUTU		86 m2
KERRANTEITA		2
KYLVÖPÄIVÄ		28.8.
LANNOITUS		syksyllä Pellon Y-lannos 3 150 kg
		1.5. 100 kg N ja 8.5.lisätasot
		Ureamagnesiumliuos 80 l + 400 vettä
KORJUUPÄIVÄ		5.9.1998
KASVINSUOJELU		Täyssato S peittaus
		Express 1,5 tabl. + MCPA 0,8 l + CCC 0,5 l + Sito 0,1 l/ha 22.5.1998
		Tilt Top 0,4 l/ha 3.6.1998 + Tilt Top 0,4 l/ha 28.6.1998

KOEJÄSENET	1. ja 6.	100 kg typpeä/ha, Suomensalpietari 385 kg/ha
	2. ja 7.	120 kg typpeä/ha, Suomensalpietari 460 kg/ha
	3. ja 8.	120 kg typpeä/ha, Suomensalpietari 460 kg/ha +Ureamagnesiumliuos 20 kg N
	4. ja 9.	140 kg typpeä/ha, Suomensalpietari 540 kg/ha
	5. ja 10.	160 kg typpeä/ha, Suomensalpietari 615 kg/ha

TULOKSET		1	2	3	4	5
Jyväsato, kg/ha		3530	3790	4340	4160	3920
Suhdeluku		100	107	123	118	111
Puintikosteus%		16,4	16,8	17,5	16,8	16,3
HLP, kg		71,7	70,9	72,5	70,9	70,2
Raakavalk.%		11,0	11,1	11,5	11,6	11,8
Raakavalkuaissato kg/ha		330	357	423	410	391
Lako%		0	0	0	0	0
1000 siemenen paino, g		24,7	24,5	25,7	24,9	24,4
Sakoluku		178	158	93	105	147

^{Taudit torjuttu}		6	7	8	9	10
Jyväsato, kg/ha		5390	5330	5870	5670	5740
Suhdeluku		153	151	166	161	163
Puintikosteus%		17,7	17,2	19,0	18,0	17,9
HLP, kg		76,3	75,5	75,1	74,9	76,0
Raakavalk.%		9,5	9,5	10,5	10,7	10,3
Raakavalkuaissato kg/ha		433	431	521	513	500
Lako%		0	0	15	0	0
1000 siemenen paino, g		31,0	31,1	31,5	30,2	30,4
Sakoluku		63	66	62	63	62

HAVAINTOJA KASVUKAUDELTA
Kasvusto oli keväällä rehevä. Isoja saunakukkia oli runsaasti. Ne hävitettiin Express 10 g + MCPA 1 l/ha seoksella. ^{Vehnä oli tasainen ja kaunis. Ilman tautiruiskutusta jätetty ruutu näkyi selvästi ruskettuneena heinäkuun lopulla.} ^{Tautien torjunta lisäsi satoa 1650 kiloa/ha. Ureamagnesiumliuos lisäsi satoa 160 ja 200 kiloa/ha.} ^{Kosackin valkuainen jäi alhaiseksi samoin sakoluku. Tilt Top nosti selvästi hehtolitran ja tuhannen siemenen painoa.}