Maatilan Pellervo

Kylän raitilta ja traktorin päältä maailman poluille

Maatila on hyvä kasvuympäristö ammatteihin, joissa tarvitaan kestävyyttä, pitkää pinnaa, tekniikan hallintaa ja nöyrää asennetta. Suomalaiset maatilat ovat kasvattaneet maailman huipulle useita taitavia ja ammattinsa osaavia ralliajajia. Pohdiskelimme inkoolaisen Sebastian Lindholmin kanssa, mikä tekee farmareista rallin mestareita.

Sebastian ja Emil Lindholm. Matti Latvala

Sebastian Lindholmin lisäksi maatilan kasvatteja ovat ainakin Marcus Grönholm, Juha Kankkunen, Tommi Mäkinen ja Ari Vatanen. He ovat niittäneet maallemme rallin taitajien mainetta jo vuosikymmenien ajan. Väkisinkin tulee mieleen, että farmaritaustalla ja rallin osaamisella täytyy olla yhteisiä vaikuttimia.

Pienen pohdiskelun jälkeen tuntuu aika luonnolliselta, että taitavia ratin pyörittäjiä valikoituu nimenomaan pojista, jotka polven korkuisista nassikoista lähtien ovat pörränneet isän apuna traktorin päällä pelloilla ja soraisilla kyläteillä.

Nelivuotiaana traktorin päälle isän sontakuskiksi

Sebastian Lindholmin tarina tuntuu maatilan pojista melko tutulta. "Isäni istutti minut jo nelivuotiaana Jontikan pukille ja sanoi, että pidä poika ratista lujasti kiinni ja suunta suoraan eteenpäin", Sebastian muistelee uransa ensi askelia. Meneillään oli syksyinen sonnanlevitys kotitilalla Inkoon Mossabölessä. Isä huiski talikolla lantakuorman antimet pellon höysteeksi. Poika sai ajaa traktoria.

Kymmenen ikäisenä jalat alkoivat jo jotenkin ulottua traktorin hallintalaitteisiin. Tavallisia poikien töitä olivat äestykset, myöhemmin kynnöt ja korjuukoneiden ajot. Sebastian harjoitteli tarkkuusajoa usein kotinsa puustoisella pihamaalla. Kerrankin tupsahti pihaan tuttu pitäjän poliisimies juuri silloin, kun harjoitus oli parhaimmillaan. Virkavallan pelko ajoi pojan liiterin taakse piiloon. Poliisi oli kuitenkin vain todennut, että harjoitus tekee mestarin, kunhan malttaa pysyä omalla pihallaan. Hän oli oikeassa, koska tähän mennessä rallin Suomen mestaruuksia on Sebastianilla seitsemän kappaletta. Kahdeksas on tavoitteena.

Rallimieheksi Sebastian kertoo ruvenneensa vasta yli kaksikymppisenä. Takana oli silloin kauppaopisto, jonka oppeja hän hyödyntää nykyään yrittäjänä. Oman yrityksen nimi on Oy Seba Team Ab. Kotitilan mailla on oma metsäinen suljettu pikataival, jonka soraosuudella asiakasryhmien jäsenet pääsevät nauttimaan mestarin kyydissä rallin hurmasta. Samalla tilausryhmille annetaan aimo annos rallitietoutta.

Perheen elanto perustuu pääasiassa omaan yritystoimintaan. Se työllistää myös Arja-rouvan, joka hänkin on lähtöisin autoiluperheestä. Kotitilan takamaille yrittäjäperhe on rakentanut tyylikkään honkamajan, jossa emäntä kestitsee vierailuryhmät heidän rallituntinsa päätteeksi. Rannassa on sauna, jossa asiakkaat kylpevät rallipölyt silmistään ja korvistaan.

Lapsia on kolme: Axel 14, Emmy 12 ja Emil 6 vuotta. "Pojista emme tieten tahtoen toivo rallimiehiä, mutta siihen harrastukseen heillä tässä ympäristössä on mahdollisuus kasvaa", Sebastian toteaa. Pihassa on mönkijä, jonka isä käynnistää Emilille. Hän lähtee turvavaljaisiin kytkettynä kypärä päässään rauhalliselle peltokierrokselleen. Malli on annettu.

Työmukavuus on tärkeätä sekä traktorin että ralliauton ratissa

Rallikärpäsen pureman jälkeen maatilalla tehtiin aikoinaan omat linjaratkaisunsa. Vastuu tilanhoidosta sovittiin velipoika Thomakselle. Tilan kokonaispinta-ala on 250 ha, josta peltoa on 65 hehtaaria. Lisäksi Thomas hoitaa serkkupoika Marcus Grönholmin pellot, jotka ovat parinkymmenen kilometrin päässä. Yhteensä kylvettävää alaa tiloilla on lähes 200 hehtaaria.

Sebastianin tuntuma viljelyyn pysyy, koska hänen apunsa on sesonkiaikoina tervetullutta. Myös poikien isä on vielä täysissä voimissa. Tilan töissä on mukana myös Thomaksen emäntä, joten vierasta työvoimaa ei suurella viljatilalla tarvita. Tänä syksynä vajaassa kahdessa viikossa puitiin 160 hehtaarin viljat uudella viidentoista jalan JD-puimurilla. Traktoreita on kaksi kappaletta, John Deere 6610 ja 6410.

Rallimiehen ammatti ei voi olla vaikuttamatta myöskään maatilan konevalintoihin. Niitä veljekset miettivät yleensä yhdessä. Thomas vastuullisena viljelijänä kiinnittää huomiota suorituskykyyn, tekniikkaan ja huoltovarmuuteen. "Minä arvostan etupäässä ajomukavuutta ja muuta ergonomiaa", Sebastian sanoo. Viljelijä istuu sesonkiaikoina yhteen menoon yli kellonympärystän traktorinsa hytissä, samoin rallikuski autonsa istuimella.

Sebastian kehuu Jontikoiden äänetöntä hyttiä ja tärinättömyyttä, joka on saatu aikaan eristämällä moottori joustavin materiaalein rungosta. Viime vuosien nopea tilakokojen kasvu on pakottanut vaatimaan koneilta hyvää tehoa ja työtä sekä miestä säästävää tekniikkaa.

Joka päivä Sebastian ajaa yritykseensä kotitilansa peltoaukeiden kautta. Tuntuma maahan pysyy. Aina harjoituslenkeillä tulee seurattua vuoden kiertoa pelloilla. Kilpa-auton huoltotalli on tilan mailla juuri kuivurin kupeessa. Viljelijähenkeä ralliautoilu ei miehestä pysty tappamaan.

Viljely ja ralliautoilu edellyttävät taitajilta samoja ominaisuuksia

Sebastian Lindholm on varma siitä, että maatilan kasvuympäristö on vaikuttanut ratkaisevasti hänen uraansa ralliautoilijana. Pikkupojalle kotitila tarjosi mahdollisuuden toteuttaa itseään, käyttää koneita ja saada jotakin itse aikaan. Se opetti myös vastuuta.

Esikuvia tulevalle ralliautoilijalle oli tarjolla riittävästi. Isä oli aikoinaan toiminut kartturina ja kaksi enoa rallikuskeina. Henkinen tausta oli siitä johtuen kunnossa. Myös perheen urheilullinen asenne loi harrastukselle ja siitä kehittyneelle ammatille hyvät pohjat. Fyysinen kunto kasvoi maatilan töissä jo pienestä pitäen. Finlandia-hiihto kulkee mieheltä viiden tunnin pintaan.

Tärkeimpänä ominaisuutena ralliautoilijalle Sebastian mainitsee pitkäjänteisyyden. Kasvaminen viljelijäperheeseen on antanut sitä hänelle itselleen. Kotitausta on lujittanut myös hermojen hallintaa, koska onnistuminen on usein säiden armoilla. Epäonnea joutuu sietämään niin ralliautoilussa kuin muussakin urheilussa.

Nykyaikaisen viljelijän työ perustuu suurelta osin tietotekniikkaan. Lisäksi myös jakoavainta pitää osata käyttää. Rallitaipaleilla on huoltokieltoalueita, jolloin kotona opittuja koneiden korjausniksejä joutuu itse osaamaan. Fyysisen voiman käyttö on joskus välttämätöntä, jos ajopeli on luiskahtanut radalta metsähallituksen puolelle.

Yhteispelin taito kuuluu ralliautoilijan tärkeimpiin ominaisuuksiin. Ratissa on kyettävä kovassakin paineessa ottamaan vastaan kartturin viestit. Eikä viljelykään onnistu ilman hyvää vuorovaikutusta eri intressiryhmien kanssa.

Myös nöyryyteen on kasvettava. Ennen se opittiin kyläyhteisön sisällä ja maatilan töissä. Maantiekaaharien onnettomuutena Sebastian Lindholm pitää sitä, että heitä ei ole opetettu terveesti nöyrtymään. "Liikenne ei ole missään tapauksessa rallin opettelupaikka", hän korostaa.

Viestinä päättäjille kokenut ralliautoilija haluaa lähettää terveisensä: "Nuorille pitää saada kunnon harjoittelumahdollisuudet, jotta heidän ei tarvitse purkaa ylimääräistä energiaansa maanteillä kaahailuun". Ralli ja siviililiikenne on pidettävä tyystin eri asioina .

Teksti: Matti Latvala
S-posti: