Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

 

Sukulaiset vauhdissa

Unkari on Suomen sukulaiskansa. Aikanaan, kun kaukaa idästä vaellettiin kohti Eurooppaa, olivat unkarilaiset sen verran älykkäämpiä, että jäivät pustan viljaville maille. Suomalaiset ja virolaiset taivalsivat pohjoiseen tunnetuin seurauksin.

Unkari on todella keskellä Eurooppaa ja monella tapaa tapahtumien keskipisteessä juuri tällä hetkellä. Näin ainakin maatalouden kannalta asiaa seuraavien mielissä täältä Unionin pohjoislaidalta asiaa seuraten.

Myös Puola on kiinnostava ja se usein mainitaankin ennen Unkaria, mutta Puolan suuri ongelma on maatalouden pirstaleisuus, joka hidastaa tulevaa kehitystä. Unkarissakin on paljon pieniä tiloja, mutta myös suuria, joiden varaan tulevaa kehitystä lasketaan.

Tilojen keskimääräinen pinta-ala on hehtaari. Luku on hyvä esimerkki siitä, että keskiarvot eivät kerro mitään. Suurtiloja on tuhansia ja kokopäivätoimisia viljelijöitä noin 50 000 kappaletta. Nämä tuottavat yhteensä kaksi kolmasosaa kaikesta tuotannosta. Lisäksi on toista miljoonaa alle hehtaarin tilaa, jotka tiputtavat keskiarvon hyvin alhaiseksi.

Kun unkarilaiselta professorilta kysyttiin, mikä voisi olla Unkarin maatalouden menestymisen resepti unionin jäsenyydessä, oli vastaus hyvin tutun kuuloinen, kuin sukulaiselta ikään: yhteistyö elintarvikeketjussa ja tuottajien omistamat jalostusosuuskunnat sekä yhtiöt.

Jos ajatellaan Unkaria kilpailijana unionin markkinoilla, puhutaan peltoviljelyn tuotteista. Karjapuolella maa keskittyy omille markkinoille, ei vientiin.

Pellolla valtakasvit ovat vehnä ja maissi, molempia viljellään 1,2 miljoonan hehtaarin alalla. Ohraa ja sokerijuurikasta on 0,3 miljoonaa hehtaaria.

Luomutuotantoa pyritään edistämään Unkarissa niinkuin muuallakin. Luomuviljelyssä on 100 000 hehtaaria ja tuplamäärään pyritään nopeassa aikataulussa. Kulutusta hillitsee luomutuotteiden korkeampi hinta, mutta maksukykyisten määrä lisääntyy hyvää vauhtia elintason noustessa. Unkari on unionin hakijamaiden aivan terävintä kärkeä.

Unkari on kova sana myös puutarhatuotannossa. Valtakasvi on omena, vientimaana Suomi muiden joukossa.

Unkarin metsissä on paljon riistaa ja metsästysturismia edistetään innokkaasti. Alkuolettamus on sama kuin muissakin maissa: metsästäjillä on paljon rahaa ja he kuluttavat sitä surutta kunhan vain pääsevät jahtiin.

Suurin ongelma Unkarin maataloudessa on pääomapula. Tiloja pitäisi suurentaa, mutta maa on kallista Unkarissakin. Lisäksi tulee vaara siitä, että rikkaat tanskalaiset ja muut unionimaiden viljelijät tulevat, ja ostavat maat unkarilaisten viljelijöiden nenän edestä. Maataloutta halutaan koneellistaa kilpailukyvyn parantamiseksi ja siihen suunnataan valtion tukea. Ei siis ihme että Valtrakin valitsi uusien malliensa esittelyareenaksi Unkarin. Siellä ovat markkinat vilkastumassa ja nopeat ottavat parhaat markkinaosuudet.

Euroopan maatalous on menossa kohti uutta isojakoa. Suomi menee virrassa mukana, uskokaamme, että hallitusti ohjattuna ja kilpailukykyisenä. Tästä onkin hyviä merkkejä ilmassa. Uusia, tehokkaita tuotantoyksikköjä syntyy ympäri maata ja elintarvikeketju on meillä kunnossa, mihin monessa muussa maassa vasta pyritään.

Teksti: Martti Seppänen
S-posti: martti.seppanen@pellervo.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |