Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Sikaloiden terveysluokitus on 
osa kansallista laatustrategiaa

Suomessa toteutetaan elintarviketuotannossa kansainvälisesti ainutlaatuisen laajaa laatuhanketta. Laatuhankkeen yhtenä tarkoituksena on vahvistaa kuluttajien luottamusta Suomessa tuotettuja elintarvikkeita kohtaan sekä edistää elintarviketalouden kilpailukykyä.

Kovassa kilpailutilanteessa ruuan kotimaisuus ei välttämättä riitä valintakriteeriksi, vaan asiakas/ostaja tarvitsee muutakin luotettavaa tietoa valintojensa perusteeksi.

Koska Suomen ruoantuotanto tapahtuu EU:n sisämarkkinoilla, EU-lainsäädäntö yhdessä kansallisen lainsäädännön kanssa määrittelee lakisääteisen peruslaatutason eli laatuvaatimusten ensimmäisen portaan. Elintarviketalouden kansallinen taso eli toinen porras koostuu kansallisesti yhteisesti päätetyistä, vapaaehtoisista laatuun vaikuttavista toimenpiteistä. Kolmas porras eli erityistaso koostuu yksittäisten yritysten tai tuottajien sopimista lisätoimista.

Terveydenhuolto on merkittävä osa-alue, jolla laatustrategian toiminta-ajatusta voidaan konkreettisesti toteuttaa. Vaikka kaikille elintarviketuotannossa toimiville hyvä eläintautitilanteemme on itsestäänselvyys, sen osoittamiseen tarvitaan selkeät mittarit, toimenpiteet ja seurantajärjestelmät, ettei lause jää vain tyhjäksi hokemaksi, vaan sen perusteet voidaan konkreettisesti osoittaa.

Terveysluokitusrekisteri todentaa laatua

Teurastamoiden 90-luvulla aloittama terveysluokitus sai aikaan sen, että sikaloissamme aloitettiin systemaattiset tautisaneeraukset. Saneerausten onnistuttua antibioottien käyttöä on voitu huomattavasti vähentää. Hyvä tautitilanne näkyy nyt eläinten hyvinvointina. Tarttuvista taudeista vapaissa sikaloissa on terveitä eläimiä.

Sianlihantuotannon terveydenhuollon kansallinen taso on yhteisesti sovittu. ETU-ohjausryhmä hyväksyi Sika-asiantuntijaryhmän esityksen keväällä 2002. Kansallinen taso, jonka nimenä terveysluokituksessa on terveysluokka, koostuu yhteisesti sovituista, vapaaehtoisista terveydenhuollon toimenpiteistä, joilla terveysluokkaan hyväksyttyjen sikaloiden terveystilanne yltää maailman huipulle.

Käytännössä kansalliseen tasoon on tultu yhdistämällä eri teurastamoiden erilaiset terveysluokitukset, ja laajentamalla terveysluokitus koskemaan kaikkia sikaloita. Eli jo olemassa olevia arkipäivän käytäntöjä on yhtenäistetty, selkeytetty ja hyödynnetty. Se, täyttääkö tila kansallisen tason edellytykset, todennetaan säännöllisen seurannan eli eläinlääkärien käyntien, näytteiden ja tutkimusten avulla.

Laatustrategian toteutumisen kannalta tämä ei vielä riitä, sillä vaikka meillä tilatasolla olisivatkin asiat kunnossa, tieto tilanteesta pitää kerätä, saattaa yhteen ja pitää ajan tasalla, jotta voimme seurata tilannetta kansallisesti ja informoida siitä kuluttajia.

Kansallisen terveysluokan toteutumisen edistäminen on, teurastamoiden palvelemisen lisäksi, Sikaloiden terveysluokitusrekisterin päätehtäviä. Kun terveysluokitukset yhtenäistetään ja olemassa olevista toimista saadaan ulos selkeät dokumentit, niin suomalainen sianlihantuotanto saa luotettavaa tietoa sekä tuotannon kehittämiseen että sianlihan markkinointiin niin kansallisesti kuin tarvittaessa myös kansainvälisesti.

Sikaloiden kansallisen tason terveydenhuollon osalta suomalainen sianlihantuotanto voi haastaa minkä muun maan tuotannon tahansa ja koska tahansa - myös tanskalaisen.

Mielikuvia sianlihan tuotannosta on helppo luoda mutta faktoja ei - ellei niitä ole. Hyvä terveystilanne, vähäinen lääkkeiden käyttö ja eläinten hyvinvointi ovat asioita, joita meillä on pidetty liiankin itsestäänselvyyksinä. Nyt meillä on mahdollisuudet osoittaa vahvuutemme kansallisesti ja konkreettisesti kansallisen laatustrategian mukaisesti. Jokainen sikala, joka tulee terveysluokitusrekisteriin mukaan, on omalla toiminnallaan varmistamassa suomalaisen sianlihantuotannon jatkuvuutta ja parempaa tulevaisuutta.

Teksti: Pirjo Kortesniemi
S-posti: 

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |